perjantaina, joulukuuta 29, 2006

Finlanding Bony

Rotuesittelyssä Finlanding Bony

Finlanding Bony on kylmäverinen rotu, mikä tarkoittaa sitä, ettei se pelkää yhtikäs mitään. Kylmäverisyytensä vuoksi Finlanding Bony taisteli sota-aikana vihollista vastaan ilman turpakarvan värähdystä (toisin kuin esimerkiksi Arabingbong Bonyt jotka pakenivat Arabiaan kuultuaan uutisista, että joku on muka ampunut jossakin jonkun laukauksen - tämän vuoksi Suomessa ei ole kovin paljoa Arabingbong Bonyja).

Finlanding Bonyn historiaa

Finlanding Bonyja on runsaasti ja ne lisääntyvät joka vuosi (ainakin osa niistä). Finlanding Bonyt ovat erittäin karvaisia ja yleensä ruskeita, mikä on niille oivallinen suojaväri Suomen luonnossa. Ennen vanhaan Finlanding Bonyt olivat työhevosia eli ne tekivät kaikki työt. Työtä tekeviä Finlanding Bonyja oli enimmillään jopa 400 000 kappaletta Suomessa, mutta niiden määrä laski jyrkästi, sillä ihmiset keksivät, että he voisivat itsekin tehdä työtä. Ihmiset syrjäyttivät Finlanding Bonyt työmarkkinoilta. Tällä hetkellä Finlanding Bonyjä on noin 20 000.

Finlanding Bonyn käyttö

Finlanding Bonyt jaetaan kahteen ryhmään: ravureihin ja ex-ravureihin. Ravurit ovat niitä, jotka tekevät rahaa raviradoilla, ja ex-ravurit ovat niitä, jotka eivät tee rahaa raviradoilla. Finlanding Bonyjen jalostuksen tavoitteena on saada aikaan kuningas- ja kuningatarhevosia, jotka kruunataan vuosittain Kuninkuusraveissa. Ne ovat hienompia kuin esimerkiksi tangokuninkaalliset. Finlanding Bonyt pärjäävät erittäin hyvin myös ratsastuskoulujen seurakilpailuissa. Jotkut ovat voittaneet ruusukkeitakin.

Hoito ja ruokinta

Finlanding Bonyn maha turpoaa jos ei se saa liikuntaa. Siksi Finlanding Bonyja on syytä ulkoiluttaa säännöllisesti ja ruokkia kohtuullisesti. Finlanding Bonyt ansaitsevat vain parasta ravintoa, sillä ne ovat kaikkein parhaita hevosia.

Hevosihmiset kaikkein sairaimpia

Juuri julkistetun tutkimuksen mukaan lemmikin-
omistajat sairastavat enemmän ja liikkuvat vähemmän kuin ne, joilla ei ole lemmikkejä.

Koska hevoset ovat isompikokoisia kuin monet muut lemmikit, ovat hevosten omistajien sairaudet luonnollisesti paljon suurempia ja useammin toistuvia. Hevosten omistajat ovatkin usein sairaslomalla, työttöminä, työkyvyttömyyseläkkeellä tai muuten kykenemättömiä työhön. He ovat raihnaisia lääkkeiden suurkuluttajia, jotka työllistävät verorahoin ylläpidettävää terveydenhuoltojärjestelmää.

Pitkäaikaissairaat hevosten omistajat napsivat lääkkeitä aamupalalla, lounaalla, välipalalla, päivällisellä, iltapalalla ja joskus jopa öisin. Näin heidän vatsansa täyttyy lääkkeistä eivätkä he kykene noudattamaan terveellistä ruokavaliota. Tutkimuksen perusteella voidaan vetää monenlaisia ikäviä johtopäätöksiä ja todeta, miten porttiteoria ilmenee tässäkin yhteydessä: ensimmäisen hevosen hankkiminen johtaa ennen pitkää jopa huumaavien lääkkeiden väärinkäyttöön.

maanantaina, joulukuuta 18, 2006

Marsut ovat myös vuoden joulueläimiä

Joulueläinkilpailun yleisöäänestyksen voitti siis Ellan ja Nikin kuva. Toimitus valitsi myös oman suosikkinsa. Tiukan väännön jälkeen Pökäleen suosikiksi valittiin numerolla 24 kilpailleet marsut. Onnea marsut! Olette aitoja joulueläimiä!





Pökäle päätti palkita myös numerolla 1 kilpailleen ystävällisen pystykorvan hyvästä yrityksestä. Pystykorvakuvan lähettäjä saa Pökäleen Rehti ja Reipas -kiertopalkinnon joka luovutetaan voittajille henkilökohtaisen tapaamisen yhteydessä, kunhan poliisi on selvittänyt voittajan olinpaikan. Presidenttiäkin pyydettiin etsintöihin mukaan, mutta hän anoi armahdusta ja siten sai jäädä pois linnaansa kökkimään. Koiralle pyydetään laittamaan kuonokoppa palkinnon luovutuksen ajaksi (palkinto ei siis ole kuonokoppa).

lauantaina, joulukuuta 16, 2006

Vuoden joulueläimet ovat Ella ja Niki

Joulueläinäänestys päättyi 16.12.2006 klo 10. Eniten ääniä keräsi kuva numero 19, jossa komeilevat Ella ja Niki. Onnea!

Viimeisen parin päivän aikana Ella ja Niki kirivät johtoon ohi numerolla 1 kilpailleen Ystävällisen pystykorvan. Varmana kolmosena ovat olleet numerolla 24 kilpailleet Maukkaan joulun marsut.


Äänten jakautuminen

1. 19 Ella ja Niki 389 ääntä
2. 1. Ystävällinen pystykorva 356 ääntä
3. 24. Maukkaan joulun marsut 94 ääntä
4. 2. Iloinen tonttu 63 ääntä
5. 22. Joulueläin Evi 48 ääntä
ja niin edelleen. Kaikki saivat runsaasti ääniä, joita kertyikin yhteensä 1216 kpl.

Lähetä joulukortti, jossa on joulueläimen kuva! Klickaa tästä>>

perjantaina, joulukuuta 15, 2006

Apua! Joulueläinkilpailu päättyy huomenaamulla!

Enää vähän aikaa äänestää! Äänestysaika päättyy huomenna klo 10.00.

Tilanne tällä hetkellä:
1. Nro 19 Ella ja Niki 32%
2. Nro 1 Ystävällinen pystykorva 30%
3. Nro 24 Maukkaan joulun marsut 7 %

Aika tiukka tilanne! Vielä siihen voi vaikuttaa Pökäleen kilpailusivulla!

Muista myös lähettää joulutervehdys!

keskiviikkona, joulukuuta 13, 2006

Joulueläinäänestystä pari päivää jäljellä

Vielä on vähän aikaa äänestää joulueläintä!

Johdossa on edelleen nro 1 ystävällinen pystykorva (36% äänistä).
Nro 19 Ella ja Niki kirivät tasaisesti ylöspäin, mutta riittääkö aika? Nyt Ellan ja Nikin kannatus on 24 %.
Kolmantena edelleen Maukkaan joulun marsut numerolla 24 (6% kannatus) ja neljäntenä numero 2 Iloinen tonttu (5% kannatus).

Äänestysaika päättyy 16.12.2006 klo 10.00.

-------------------------------------------
Iltapäivällä tuhannen äänen raja rikkoontui. Asetelma oli edelleen sama, mutta prosentit seuraavat:
1. Numero 1 ystävällinen pystykorva 34%
2. Numero 19 Ella ja Niki 27%
3. Numero 24 marsut 7 %

Mitenkäs tässä oikein vielä käy?

maanantaina, joulukuuta 11, 2006

perjantaina, joulukuuta 08, 2006

Ystävällinen pystykorva johtaa kisaa

Joulueläinkilpailun tilanne on muuttunut eilisestä. Numerolla 1 kilpaileva ystävällismielinen pystykorva on raivannut tilaa itselleen ja on kerännyt jo yli 300 ääntä eli peräti 44% kaikista annetuista äänistä.

Eilen johdossa oli vielä kuva numero 19, jossa poseeraavat Ella ja Niki. Nyt heillä on ääniä noin 150 eli 19% kaikista äänistä.

Kolmannella sijalla on tällä hetkellä numero 2, iloinen tonttu.

Uskaltaako kukaan vastustaa ylivoimaisessa johdossa olevaa koiraa, joka näyttää hampaitaan? Se nähdään 16.12. mennessä, jolloin lopullinen voittaja selviää. Vielä voi tapahtua vaikka mitä!

Äänestä Pökäleen kilpailusivulla!

torstaina, joulukuuta 07, 2006

Mikä on hevosnomi?

Pökäleen toimitukselta kysellään aika ajoin, että mikä on hevosnomi, onko se jokin ammattinimike tai tutkinto, ja voiko sellaiseksi opiskella. Laaja-alainen hevosasiantuntija, hevosnomi Irmeli Ala-Saikkonen Keskiperän kansanopistolta vastaa kysymyksiin.

Hevosnomi on hevosalan tutkinto, jonka voi suorittaa vain Keskiperän kansanopistossa. Opintoihin kuuluu seuraavat kokonaisuudet:
- hevosten terveys: anatomia, fysiologia, patologia, hevoslääketiede, lääkintä, ruokinta, kengitys, vaihtoehtoiset hoitomuodot sekä ihmeparannus
- hevosten kasvatus ja koulutus: hevosjalostus ja sen historia, tavoitteet, teoria ja käytäntö; varsan kasvatus ja koulutus ravuriksi, esteratsuksi, kouluratsuksi, laukkaratsuksi, maastoratsuksi, matkaratsuksi, alastonratsuksi, pullaponiksi, pooloponiksi sekä lihakarjaksi, ja käytännön jaksolla jokainen opiskelija kasvattaa varsoja näihin jokaiseen eri tarkoitukseen
- opetus- ja valmennusjakso:
opiskelijat saavat valmiudet toimia ratsastuksenopettajana, ratsastuksenohjaajana, ratsuvalmentajana, ratsuttajana, ravivalmentajana, raviohjastajana, jockeynä, hevospoolon pelaajina sekä tietysti eläinlääkäreinä, tutkijoina ja hevosalan opettajina kaikissa mahdollisissa oppilaitoksissa ja opistoissa. Lisäksi tarjolla on monenlaisia, valinnaisia lisäjaksoja, joilla opiskelijat saavat täydentää tutkintoaan. Tällä hetkellä esimerkiksi Irmeli opiskelee rotuoppia.

Koulutuksen kesto on kolme päivää, mutta jos opiskelija kerää lisäkursseja, saattaa valmistuminen venyä hieman pidemmälle. Jotkut ovat opiskelleet jopa viisi päivää.

Opiskelun ohessa suoritetaan näyttötutkintoja. Oheiselta videolta voimmekin katsoa erään oppilaan näyttötutkinnon suorituksen. Kyseinen opiskelija on kasvattanut ohjaamansa hevosen solutasolta saakka ja nyt hän esittelee arvioitsijoille, mitä on hevoselle opettanut.




Irmeli Ala-Saikkonen toivottaa uudet opiskelijat tervetulleiksi Keskiperän kansanopistoon. Seuraavat opiskeluryhmät aloittavat vuodenvaihteessa. Hakuaika on 24.12. saakka ja lisätietoja asiasta voi kysyä omalta opolta.

Joulueläinäänestyksen tilanne

Joulueläinäänestys on ollut muutaman päivän käynnissä. Jos et ole vielä äänestänyt, tee se heti Pökäleen kilpailusivulla.

Nyt ääniä on annettu noin 350 ja numerolla 19 kilpailevat Ella ja Niki ovat johdossa 26 prosentin kannatuksella. Jonkin matkan päässä on nro 1 ystävällinen pystykorva 13 prosentin kannatuksella ja kolmannesta paikasta onkin tiukempi kisa: numerolla 2 kilpailevalla iloisella tontulla sekä numerolla 24 kilpailevilla maukkaan joulun marsuilla on molemmilla 8 prosentin kannatus. Säilyttääkö numero 19 johtoasemansa loppuun saakka? Äänestä ja vaikuta! Vielä ei ole myöhäistä! Luonto on vielä meidän.

tiistaina, joulukuuta 05, 2006

Luomuteurastus myös hevosille



Entinen eläinaktivisti, biologi Tuomas Murtomäki kertoo, miten eläinoikeusasioihin voi vaikuttaa tehokkaammin.

maanantaina, joulukuuta 04, 2006

Joulueläinkilpailun yleisöäänestys alkaa!

Nyt voit äänestää omaa suosikkiasi Joulueläinten joukosta!
Äänestysaikaa on 16.12.2006 klo 10.00 saakka. Ohjeet ja äänestys löytyvät Pökäleen kilpailusivulta.

Siirry äänestyssivulle tästä>

perjantaina, joulukuuta 01, 2006

Joulueläinkilpailu on päättynyt!

Kiitos kaikille joulueläimille! Lähipäivien aikana laitetaan äänestys käyntiin, kunhan saadaan aikaseksi (Gulu-Gulu on nimittäin häippässyt tänään johonkin ja lisäksi se puhuu jollain ihan oudolla murteella). Sähköpostikortit myös julkaistaan mahdollisimman pian jotta pääsemme niistä iloitsemaan. Ja palkinnot toki jaetaan joulukuun aikana!

maanantaina, marraskuuta 27, 2006

Orava tai oravan näköinen susi hyökkäsi

Myöhään eilen illalla neljä hevostyttöä oli leikkimässä keppihevosillaan omakotitalon takapihalla Keskiperän kansanopiston läheisyydessä. Vuorossa oli juuri itse keksityn kouluohjelman harjoittelu, kun yhtäkkiä aidan takaa pihalle hyökkäsi jokin eläin. Tyttöjen kuvauksen mukaan se oli joko orava tai oravan näköinen susi. Korkeutta sillä oli vajaa metri, joten se olisi hyvinkin saattanut olla kumpi tahansa.

Myöskään suden ja oravan risteytyksen mahdollisuutta ei suljeta pois, sillä susia ja oravia on havaittu samoissa metsissä viime vuosina.

Eläin pääsi raatelemaan kahta tyttöä käteen ja jalkaan. Yhtä tyttöä eläin todennäköisesti potkaisi tai huiskaisi hännällään. Tytöt säikähtivät pahanpäiväisesti ja heidän keppihevosensakin unohtuivat pihalle koko yöksi.

Viime vuosina keskustelu oravien vaarallisuudesta on ollut vilkasta. Ne purevat, repivät, raastavat ja tappavat. Moni viaton lapsi on saanut oravan puremasta epämiellyttäviä basilleja.

Keskiperän palo-, poliisi,- yli- ja varapäällikkö Herra Päällikkö tutkii tapausta luvattoman vahingonteon yrityksenä. Paikalle on tuotu susikoiria, joiden tehtävänä on jäljittää mahdollinen susi. Koska oravakoiria ei ole olemassa, mahdollista oravaa ei voida jäljittää. Oravan ja suden risteytyksen etsintä onnistuisi oravasusikoiralla, jota ei myöskään ole vielä olemassa, kun ei ole oravakoiriakaan.

Tytöt ovat saaneet syytteen heitteillejätöstä, koska he jättivät keppihevosensa oman onnensa nojaan koko yöksi, vaikka ne olisivat tarvinneet kriisiapua.

Kansanedustaja Laura Oikea valmistelee lakiehdotusta, jonka mukaan koko EU:ssa luovuttaisiin euron käytöstä ja siirryttäisiin oravannahkojen käyttöön maksuvälineenä.

Aikaisemmin julkaistuja juttuja oravan aiheuttamista tuhoista:

lauantaina, marraskuuta 18, 2006

Köyhien avustuspuu

Joulu lähestyy ja köyhien avustuspuu odottaa täyttymistään. Köyhien avustuspuu on polun varressa oleva puu, johon rikkaat voivat tuoda avustuksia. Köyhät voivat sitten kerätä avustuksia. Tämä koskee myös köyhiä hevosenomistajia.

Köyhien avustuspuun historia ulottuu 1980-luvulle, jolloin kaksi reipasta koululaista halusivat auttaa köyhiä ihmisiä, kuten Pekka L_______. Tytöt keräsivät köyhien avustuspuuhun kaikkea mahdollista, mistä voisi olla köyhille apua. Köyhien avustuspuun kasvaessa pidemmäksi ja paksummaksi myös avustuksia tarvittiin yhä enemmän. Köyhien avustuspuun maine levisi ympäri Suomen ja hyväntahtoisten rikkaiden ansiosta köyhien avustuspuun oksat ovat notkuneet avustuksista. Köyhien avustuspuusta on tullut hyvin suosittu paikka, jossa köyhät ja rikkaat kohtaavat. Oksille on ripustettu runsaasti erilaisia tarvikkeita ja esineitä, ja köyhät voivat poimia itselleen tarpeellisia asioita.

Tällä hetkellä köyhien avustuspuussa roikkuu myös monia hevosille ja hevosten ystäville tarpeellisia tarvikkeita. Tavarat vaihtuvat tiheästi, joten köyhien kannattaa vierailla avustuspuulla usein.

Kuvassa on köyhä, joka on lähtenyt hakemaan tarvikkeita köyhien avustuspuusta.

perjantaina, marraskuuta 17, 2006

Juupa juu!

Juupa juu!Haluan vielä kertoa että hevoseni on lämppäri ja syntyperältään aito amerikkalainen! Lämppäri ei ole aina sama asia kuin ex-ravuri tai metwursti. Jumalauta kyllä siellä Ameriikassa on sivistystä ja isoja ja moderneja kaupunkeja. Ei ainakaan mun lämppärini mua alista eikä hänen sukunsakaan vaikka hyvin perinteisiä ovat tavalla tai toisella. Olen hyvissä väleissä lämppärini isän ja emän kanssa. En myöskään tuonut lämppäriäni Suomeen teurastettavaksi vaan asuime useamman vuoden yhdessä tallilla joten Itä-Suomikin on tuttua seutua. Olen sellainen kuin olen enkä mitään oobersekkeja päähäni sido vaikka lämppärini suvulla siellä onkin(en edes kohteliaisuudesta,ei kuulu minun kulttuuriini)!Kyllä on ihmisestä itsestään kiinni millaiseksi elämänsä muokkaa lämppärinsä kanssa.ja vielä ratsuksi soveltumattomuudesta sun muista sellaisista niin seuratkaapa moniko puoliverinen kilpailee menestyksekkäästi tms...

Lue lisää Pökäleen lukijanovelleja.

Pox-talli

Sinikka Sähköpaimen on ainutlaatuinen hevoskasvattaja Suomessa. Hän nimittäin kasvattaa omaa hevosrotuaan.

Poxfarm on hevoshautomo. Sinikka Sähköpaimen on tuottanut maailmaan yli kolmesataa hevosta viidentoista vuoden aikana. Tallin nimi on Poxtalli.

Pox oli Sinikka Sähköpaimenen ensimmäisen hevosen nimi. Se oli aito arapiori; emä kantakirjatamma Kuwaitista, isä Azerbaizenista. Pox ja Sinikka elivät yhdessä Helsingissä 9 vuotta, kunnes tuli muutto Itä-Suomeen, omalle maatilalle. Sinikka Sähköpaimen löysi Poxille kaveriksi varsan, jonka emä oli shetlanninponi Kirma, ja isä suomenhevosen ja hannoverilaisen risteytys, Opel. Varsasta tuli Kauhtana. Poxyn ja Kauhtanan varsat olivat Kasper ja Jesper ja Joonatan.

Sinikka Sähköpaimen kutsuu risteytyksiään lyhyesti pox-hevosiksi. Asialla on kuitenkin ollut myös Elbba II ja Elban perimässä oli puolet englannintäysveristä ja puolet russ-ponia. Näin ollen pox-hevosissa saattaa olla myös sitä, ensin mainitut rodut ovat varmasti. Hevoset elävät hehtaarin kokoisen aitauksen sisällä; Sinikan sähköpaimenen sisään ei siten pääse muita hevosia, joten muita rotujakaan ei ole.

Pox-hevoset ovat pienempiä kuin suomenhevoset, mutta suurempia, kuin shetlanninponit. Arapi antaa niille hoikkuutta ja ketteryyttä liikkumiseen.

Sinikka Sähköpaimenen mukaan hienointa näissä hevosissa on se seikka, ja lyömätön myyntivaltti, että ne kestävät kaikkia Suomen vuodenaikoja. Arapia on kuuma maa, kesäaika. Hannoverilainen viihtyy keväässä, suomenhevonen ei ole moksiskaan talven pakkasista ja tinker toimii hyvin syksyllä. Sinikka Sähköpaimen ja hevoset pärjäävät aina. Jos Sinulla on jo tämä hevonen, olet huomannut, että se pikemminkin vie sinut ulos, kuin sinä sitä. Tämä rotu viihtyy hetken ulkona joka säällä joten se ei tarvitse edes tallia.

Pox-hevonen on hintaansa nähden edullinen. Sinikka Sähköpaimen huomasi jo kauan sitten, että joko hevosesta saa maksaa todella paljon tai sitten saa sekarotuisen, josta kukaan ei tiedä mitään varmaa. Nyt Sinikka Sähköpaimen on mennyt näiden tilanteiden väliin ja myy 100:lla eurolla hevosen, joka ei sinänsä ole paperillinen, mutta jonka suku ja rotu kuitenkin tiedetään varmuudella. Lisäksi Sinikka Sähköpaimen tekee kaupan yhteydessä oikeat kauppakirjat, kelpaavat vaikka oikeudessa ja hän antaa myös toimivat, pätevät hoito-ohjeet. Esimerkiksi maitoa on syytä juottaa, jotta hevosen luut kehittyvät normaalisti.

Pox-hevonen on painonsa verran kultaa; kauppa, jota et kadu. Jos kyllästyt, niin Pox-hevonen on kätevä hävittää polttamalla.

---------------------------------------------------
Sinikka Sähköpaimenen tarina on täysin keksitty eikä sillä ole mitään yhteyttä todellisuuteen.

torstaina, marraskuuta 16, 2006

Joulueläimiä jälleen!

Joulueläinkilpailu on nyt jo puolessa välissä, ja osanottajia on runsain mitoin. Kiitos ihanille joulueläimille ja joulueläinten omistajille ja kuvaajille! Tässä on taas muutama uusi ehdokas:

Ehdokkaat nro 19
Ohessa joulumieliset sileäkarvaiset noutajat osallistuvat kilpailuun.... ja voittavat tietenkin ;) Äipän pikku mussukat. Kuvan kaunottaret ovat Ella ja Niki -tytöt.







Ehdokkaat nro 20
Ilo meillä irti on, on, on.
Pukki kun katkee pom, pom, pom.
Ilo meillä irti on, on, on.
Koko joulun POM!



Ehdokas nro 21
Tässä näette suursnautseri Rumban muuntautuvan joulun karvaisimmaksi poroksi.









Ehdokas nro 22
Joulueläin Evi toivottaa hyvää joulua ja räiskyvää uutta vuotta!










Ehdokas nro 23
Tässä joulueläinehdokas!
Testattu taatusti toimivaksi apuriksi joululahjojen aukomisessa! Sisällön kunnosta apurin jäljilta ei tosin ole takuuta...



Ehdokas nro 24
Ehdokas nro 24 toivottaa maukasta joulua!







Isommat kuvat kaikista ehdokkaista löydät Pökäleen kilpailusivulta osoitteesta www.pokale.tk. Uusia kuvia päivitetään sekä plokiin että kilpailusivulle. Kaikki rohkeasti mukaan! Ovathan kaikki Suomen doopermannit jo osallistuneet?

Lämminveristen myyntihinta

EU:ssa on valmisteilla direktiivi, joka estää ylihinnan pyytämisen lämminverisistä hevosista, jotka myydään muuhun kuin ravikilpailutarkoitukseen.

Direktiiviä on jo odoteltu, sillä etenkin Suomessa on runsaasti myynnissä lämminverisiä, joista pyydetään jopa yli 100 euroa. Kaikkihan tietävät, että vaikkei esimerkiksi amerikanravuri ole ravirataa nähnytkään, se ei missään tapauksessa sovellu ratsuksi. Tai jos soveltuu, niin jollakin väärällä tavalla ja niiden jalat ovat vähintäänkin poikki ellei jopa irti. Lämminverisen käyttö ratsuna on yksinkertaisesti arveluttavaa touhua.

EU antaa uudet ohjesäännöt, joita tulee noudattaa. Seuraavassa taulukossa esitetään maksimihinnat, jotka riippuvat hevosen koulutustasosta:

Hevonen ja koulutustaso            Maksimihinta
Ex-ravuri-lv, ei koulutettu ratsuksi:   55,00 euroa
Ex-ravuri-lv, puskaratsutaso:            56,50 euroa
Ex-ravuri-lv, taso helppo C:              62,00 euroa

Korkeammin koulutettuja entisiä lämminveriravureja ei ole olemassakaan.

--------------------------------------------------------
PS. Joulueläimiä julkaistaan mahdollisesti tämän päivän aikana.

sunnuntaina, marraskuuta 12, 2006

Heinän luomupakastaminen

Kaupunkilaiset valittelevat, kuinka muoviin käärityt jättipaalit pilaavat maalaismaiseman. Pelloilla on pitkät rivit valkoisia "traktorinmunia" odottamassa kuoriutumista, eivätkä ne miellytä luonnosta vieraantuneen, viisi vuotta sitten maalta kaupunkiin muuttaneen citypellen silmää, ja lehtien yleisönosastot saavat taas sisältöä.

Jos heiniä ei säilytetä muovikääreessä, täytyy ne saada johonkin suojaan kosteudelta. Heinää säilötäänkin perinteisesti ladossa, missä ne pysyvät kuivina.

Luomupakastaminen on helppoa
Keskiperän kansanopistolla on tutkittu vaihtoehtoisia menetelmiä heinän säilömiseen. Hevosnomi Irmeli Ala-Saikkosen johtama kansainvälinen tutkimusryhmä on selvittänyt luomupakastamisen mahdollisuutta. Kun heinät jätetään seipäille talveksi, ne jäätyvät ja säilyvät siten aivan yhtä hyvin kuin esimerkiksi marjat pakastimessa, mutta ilman energian tuhlaamista. Vitamiinipitoisuus säilyy erinomaisena, jos pakastaminen kestää yhden talven yli. Menetelmä on hyvin luonnonmukainen, koska sähköä ei tarvita ja pakastuminen sujuu Suomen talvessa itsekseen. Kaiken lisäksi se on helppoa - ei tarvitse kuin kesällä laittaa heinät seipäille, ja keräillä niitä sitten talvella tarpeen mukaan.

Kuivausrummulla heinä kuivaksi ja pölyttömäksi
Tutkimusryhmän mukaan heinän kosteus on kuitenkin sitä korkeampi, mitä leudompi talvi on ollut. Ennen kun luomupakastettua heinää viedään hevosille, se on syytä kuivata. Kätevimmäksi välineeksi kuivaamiseen on todettu kuivausrumpu. Kuivausrummun etuna on myös se, että samalla heinästä poistuu ylimääräinen pöly, joka muuten voisi aiheuttaa hevosissa oireilua. Lisäksi korkea kuivauslämpötila tappaa mahdollisen homeen ja mikrobit.

Keskiperän kansanopiston harjoitustallilla onkin jokaisen karsinan edessä oma kuivausrumpu. Aina, kun hevoselle annetaan kuivausrummusta kuivaa, hyvälle tuoksuvaa, ehkä vielä lämmintäkin heinää, laitetaan samalla uusi satsi heinää kuivausrumpuun jylläämään. Hevoset ovat tyytyväisiä maukkaisiin aterioihinsa ja pysyneet terveinä.

lauantaina, marraskuuta 11, 2006

Rotuesittelyssä merihevonen


Merihevonen, tuo tuhansin järviemme uljas kahlaaja, on tänään esittelyvuorossa. Merihevonen on ehkä kaunein ja kuvauksellisin eläin, jota maa päällään kantaa tai vesi kelluttaa. Merihevonen on yleensä villihevonen, eikä niitä usein näe tavallisilla talleilla.

Merihevonen tarvitsee ympärilleen paljon vettä, sillä se pulikoi lähes tauotta. Se osaa myös sukeltaa, toisin kuin muut hevoset. Se viihdyttää itseään ja laumaansa tekemällä upeita hyppyjä veden pinnan yläpuolelle.

Merihevonen syö levän lisäksi Plankton Prixiä, rehua, joka on sille erityisesti suunniteltu. Joskus se myös kalastaa.

Oman merihevosen hankinta on vaikeaa, mutta aina kannattaa yrittää. Paras keino houkutella villi merihevonen luokseen on rakentaa suuri tekomeri esimerkiksi takapihalleen. Pinta-alan on oltava vähintään Itämeren luokkaa, sillä merihevoset harvoin viihtyvät pienemmässä vesistössä. Joskus ne käyvät kahlaamassa eräässä järvessä, Ukonselässä. Itse asiassa ne ovat melko harvinaisia Itämerelläkin, mutta Ruotsinlaivalla käydessä kannattaa ehdottomasti tarkkailla veden pintaa, jos sieltä pomppaisikin esiin merihevonen. Kärsivällisyys usein palkitaan - jos jaksat olla laivan kannella koko matkan, aivan varmasti merihevonen tulee tervehtimään sinua!

Jos haluat tutustua merihevosen lisäksi myös muihin erikoisiin eläinlajeihin, kannattaa tutustua valokuviin osoitteessa worth1000.com. Huom! Sieltä löytyy myös sammakon ja dobermannin risteytys, mikäli dobermannien ystäviä kiinnostaa!

Olethan tutustunut myös muihin rotuesittelyihin:
Yksisarviset
Norglanding Bony eli Vuoningbony
Gotlanding Bony
Iislanding Bony
Shetlanding Bony

perjantaina, marraskuuta 10, 2006

Joulueläinkilpailijoita

Joulueläinkilpailuun on ilmoittanut taas 6 uutta innokasta eläintä, eivätkä läheskään kaikki ole doopermanneja. Kuvia on kertynyt tähän mennessä jo 18 kappaletta ja lisää otetaan vastaan edelleen!

Ehdokas nro 13

Ehdokas nro 13 on nimeltään Rusetti ja se kuuluu Joulumarsujen sukuun.









Ehdokas nro 14

Ehdokas nro 14 on myös joulumarsu. Sen nimi on Pumpuli.




Ehdokas nro 15

Joulun painajainen!!! Mitenkäs nyt Joulu pelastetaan?




Ehdokkaat nro 16

Sisu ja Penni tonttuilemassa (rotu: australianterrieri).




Ehdokkaat nro 17

Joulu on hyvän ruoan ja mielen aikaa. Joulueväät "Pulla" ja "Lelu" toivottavat maukasta Joulua!



Ehdokas nro 18

Neiti odottaa kovasti jo kinkkua...









Isommat kuvat kaikista ehdokkaista löydät Pökäleen kilpailusivulta osoitteesta www.pokale.tk. Uusia kuvia päivitetään sekä plokiin että kilpailusivulle. Kaikki rohkeasti mukaan!

torstaina, marraskuuta 09, 2006

Harrastuksena kouluratsastus



Harrastesarjamme jatkuu!

Tänään tutustumme kouluratsastuksen saloihin. Moni ihmettelee, että mitä se sellainen kouluratsastus on - esteratsastus on selkeä käsite, siinä hypitään esteitä, mutta että KOULUratsastus? Tarkoittaako se ratsastusta ratsastuskoulussa?

Ei suinkaan. Kouluratsastusta voi harrastaa kentällä tai maneesissa. Kuten ylläolevasta opetusvideosta voi nähdä, kouluratsastukseen kuuluu kaikenlainen kekkulointi, hyörinä ja pyörinä. Mitä ylväämpi on asento, sen paremmalta kouluratsastus näyttää.

Kouluratsastuksessa voi aivan itse keksiä hauskoja liikkeitä ja liikesarjoja, joita sitten toteutetaan kentällä. Tuomarit arvostelevat liikkeitä niiden näyttävyyden, vaikeustason ja oikeaoppisuuden perusteella - aivan kuten esimerkiksi taitoluistelussa. Ainoa ero oikeastaan on, että nyt ei tarvita luistimia.

Tutustu sarjan aikaisempiin jaksoihin:
Harrastuksena salaratsastus

Joulueläinkilpailussa jo 12 ehdokasta

Joulueläinkilpailu on käynnissä, ja tähän mennessä osallistujia on kertynyt jo 12 kappaletta. Hienoa, kiitos kaikille ihanille joulueläimille ja heidän jouluihmisilleen! Ensi vuonna voidaankin järjestää vaikka jouluihmiskilpailu.

Jos haluat osallistua kilpailuun, löydät ohjeet Pökäleen kilpailusivulta. Siellä ovat myös nähtävissä kaikki mukaan ilmoittautuneet joulueläimet. Laita toki mukaan pieni tarina kuvan joulueläimestä!

Uusimmat ehdokkaat ovat tässä:

Ehdokas nro 7
Ehdokas nro 7 on kuvan lähettäjän mukaan dobermanni, mutta toimituksen mielestä tässä saattaa olla myös vähän porokoiraa.









Ehdokas nro 8
Ehdokas nro 8 on Joulun Enkeli, joka loistaa kirkkaudessaan.











Ehdokas nro 9
Ehdokas nro 9 on myös Joulun Enkeli, hartaasti joulun sanomaa välittäen.








Ehdokas nro 10
Ehdokas nro 10, Jouluporo, lähettää terveisiä kaikille. Tosi poro ei sarvia kaipaa, kunnon korvat korvaa ne. Pipo päässä pakkasella, ettei pää palellu.









Ehdokkaat nro 11
Ehdokkaat nro 11 ovat joulutonttuja. Pikkasen kiireistä rupee jo tontuilla olemaan. Hetken malttoivat olla aloillaan joulutouhujen tiimellyksessä. Lakit eivät kuitenkaan näin kiireisenä aikana oikein tahdo pysyä matkassa. Muistakaa lapset olla kilttejä, nää tontut on meinaan tosi nopeita kurkkijoita.

Ehdokas nro 12
Ehdokas nro 12 välittää kuvallaan oman versionsa joulusta ja sen odotuksesta.










Isommat kuvat kaikista ehdokkaista löydät Pökäleen kilpailusivulta osoitteesta www.pokale.tk. Uusia kuvia päivitetään sekä plokiin että kilpailusivulle. Kaikki rohkeasti mukaan!

Sairauksia - Hevosen oksentaminen


Pökäleen toimitukseen on tullut ehdotuksia erilaisista sarjoista - meillähän on nyt nämä Hyvää ruokaa hevosesta ja Rotuesittelyt ja Harrastuksena -sarja (jossa tosin on vasta yksi laji esiteltynä). Sairauksista ja niiden hoidosta on kyselty kovasti, sillä ne koskettavat tavalla ja toisella meitä jokaista, jotka olemme hevosten kanssa tekemisissä.

Koska Hippos-lehdessä on hevosten sairauksia käsittelevä sarja, joka on ihan käsittämättömän mielenkiintoinen ja mukaansatempaavasti kirjoitettu, emme välttämättä tee tästä aiheesta sen kummemin mitään sarjaa. Tänään kuitenkin pohdimme sairauksia, etenkin hevosen oksentamista.

Hevosen oksentaminen
Hevosen oksentaminen on harvinainen tapaus ja siitä ei juurikaan ole tietoa saatavilla. Hevosnomi Irmeli Ala-Saikkonen teki väitöskirjansa hevosen oksentamisesta, joten nyt tilanne on hieman parantunut.

Vakavat komplikaatiot
Hevosen oksentaminen on aina vakavaa - silloin on tosi kyseessä ja avun saanti ei saa viivästyä, kertoo Irmeli Ala-Saikkonen. Hevosen oksentaminen on hyvin kivuliasta ja se voi aiheuttaa vakavia komplikaatioita, joita ovat esimerkiksi
- suun repeäminen, kun kokonainen hevonen ei mahdu suusta ulos kerralla
- hännän juuttuminen ruuansulatuskanavaan, jolloin hevonen ei pääse tulemaan ulos kokonaan
- repeämät ruuansulatuskanavassa ja haavaumat suussa, etenkin jos hevosella on ollut jalassaan hokit
- ja monia muita vakavia seuraamuksia.

Ennaltaehkäisy tärkeää
Irmeli Ala-Saikkosen mukaan ennaltaehkäisyyn on syytä panostaa. Jos kukaan ei nielaisisi hevosta, ei sitä myöskään tarvitsisi oksentaa. Jos joku kuitenkin haluaa välttämättä nielaista hevosen, se kannattaa paloitella ensin. Pienet palat on helpompi oksentaa kuin kokonainen hevonen. Talleille voisi laittaa kylttejä, joissa hevosen nielaiseminen kielletään.

Miten toimia hätätilanteessa?
Hevosen oksentamistapauksen ensiapuna on Kolmen Koon menetelmä:
1. Kurkista. Kurkista kurkkuun, onko siellä hevonen vai mahdollisesti jotain muuta.
2. Kurlaa. Kurlaa kurkkuasi, jolloin hevonen lähtee liikkeelle.
3. Kumarru. Kumarru etukenoon, jolloin hevonen pääsee pullahtamaan ulos.

Yllä olevassa kuvassa ratsastajatyttö on nielaissut hoitoponinsa kokonaisena. Ethän halua itse samaan tilanteeseen?

maanantaina, lokakuuta 30, 2006

Paras joulueläin -kilpailu

Uusia eläimiä lisätty 5.11.!

Joulu on kohta ovella, ja on aika kasvattaa joulumieltä, jotta olisimme kaikki valmiita vastaanottamaan tuon suuren juhlan.

Sika vai poro, kumpi kuuluu enemmän jouluun? Vai olisiko jokin muu eläin kenties vielä jouluisempi?

MIKÄ ON PARAS JOULUELÄIN?

Pökäle julistaa alkaneeksi joulueläinkilpailun, jonka säännöt ovat seuraavat:
1. Lähetä kuva sopivasta ehdokkaasta 30.11. mennessä sähköpostitse osoitteeseen nettipokale@hotmail.com. Sinulla täytyy olla kuvaajan lupa. Edellytyksenä on, että kuvassa on eläin ja myös joulutunnelma ilmenee siitä tavalla tai toisella.
2. Julkaisemme kuvat tässä Pökäleplokissa sitä mukaa kun niitä tulee sekä Pökäleen kilpailusivulla, joka on osoitteessa www.pokale.tk.
3. Kun kaikki kuvat ovat koossa 1.12.2006, tuomarit valitsevat kuvien joukosta voittajan. Voittaja julkistetaan joulukuun alussa.
4. Voittaja saa palkinnoksi joulueläimen ja muuta kivaa.
5. Parhaista kuvista tehdään sähköiset postikortit, jotka ovat nähtävissä ja lähetettävissä Pökäleen omilta sivuilta.
Kaikki ihanat joulueläimet mukaan kilpailuun! Kilpailuaikaa on koko marraskuu!

Mukaan kisaan ovat ilmoittautuneet:

Ehdokas nro 1: Murmeli
Ehdokas nro 1 on tämä joulun lämpöä henkivä ystävällismielinen otus, joka haluaa toivottaa rauhaisaa joulua kaikille.








Ehdokas nro 2: Iloinen tonttu
Ehdokas nro 2 on iloinen tonttu, jonka riemulla ei näytä olevan rajaa. Joulu on hauskoista hauskoin juhla!















Ehdokas nro 3: Reipas tonttu
Ehdokas nro 3:n vauhdikkaasta olemuksesta välittyy jouluun liittyvä juhlimisen meininki. Joulu antaa uutta energiaa.




Ehdokas nro 4

Ehdokas nro 4 hoitaa yhtä joulun tärkeimmistä tehtävistä: hän vahtii, ettei kinkku karkaa uunista takaoven kautta.








Ehdokas nro 5

Ehdokas nro 5 on aito porokoira, koska sillä on sarvet. Ehkäpä tämä pikku vesseli auttaa joulupukkia aattona...



Ehdokas nro 6

Ehdokas nro 6 näyttää myös porokoiralta eli on varmastikin yksi joulupukin pikku apureista.



Isommat kuvat kaikista ehdokkaista löydät Pökäleen kilpailusivulta osoitteesta www.pokale.tk. Uusia kuvia päivitetään sekä plokiin että kilpailusivulle. Kaikki rohkeasti mukaan!

sunnuntaina, lokakuuta 29, 2006

Kysy mitä kysyt

Pökäleeseen on taas tulvinut kysymyksiä tiedonjanoisilta ihmisiltä, ja lopussa myös pari kommenttia. Julkaisemme kysymykset vastauksineen myös Pökäleen Kysy-mitä-kysyt-palstalla, kunhan ehdimme, koska on hirveän mukavaa kirjoittaa samat asiat kahteen eri paikkaan. Mutta asiaan siis:

Kysymys: Berliinin makkara
onko se hevosenlihaa vai jotain ihan muuta, tai onko kauan sitten ollu hevosta joukossa
tiedosta kiitollinen: risto

Vastaus: Tietojemme mukaan berliinin makkarassa ei ole hevosenlihaa. Esimerkiksi Tapolan sivuilla (terkut Merville, kopiomme kuvan taas laittomasti!) kerrotaan, että heidän valmistamassaan berliinin makkarassa liha tulee pienistä possuista. Myös muiden valmistajien nettisivuilta löytyy maininta sianlihasta, mutta ei hevosesta. Meidän hevoshullujen kannattaa siis jättää berliinin makkarat syömättä. Vaikka eipä sitä tiedä, mitä ne keksivät Saksassa siihen laittaa, mutta sitähän ei koskaan edes saada selville, kun niiden makkarat ovat niin vanhoja, ettei kukaan muista mitä niihin on laitettu, koska niiden valmistajatkin ovat jo niin vanhoja, että niillä on dementia.

Kysymys: Mies ihmettelee
Hei. Mulla on mies ja se ihmettelee hirveesti, kun mää joskus nauran ihan kauheesti, kun mää luen tätä Pökälettä. Oikeesta se ei ihmettele vaan pitää mua dollona/kahjuna/hulluna. Mitä tekisin asialle? Onko kellään muulla vastaavia kokemuksia? Olenko yksin ongelmani kanssa?
Mies ihmettelee

Vastaus: Et varmaankaan ole ainoa, jonka mieheltä tietyt asiat menevät ns. yli hilseen. Asiasta täytyykin keskustella avoimesti, jotta siitä ei kehittyisi vakavampaa ongelmaa. Oletko harkinnut vertaistukiryhmää? Sammalpojat ry ylläpitää vertaistukiryhmiä ihmisille, joiden läheiset eivät ymmärrä kaikkea. Esimerkiksi tiistai-iltaisin klo 17 kokoontuu yksi ryhmä Kolhon kirkolla. Pääsisitkö tulemaan sinne? Siellä voi olla mukana myös täysin anonyyminä "Hei, olen Irmeli, ja läheiseni ei ymmärrä minua". Tervetuloa joukkoon! Ryhmää vetää kokenut sammaltukka Timo.

Kysymys: Pirkko-Inkeri hevosen nimenä
Voiko hevosen nimi olla Pirkko-Inkeri? Mun kaveri väittää, että siellä tallilla missä se käy, on ton niminen hevonen.
voiko olla totta

Vastaus: Kyllä se on totta. Kaikkihan me tunnemme Pirkko-Inkerin. Tutustu sinäkin häneen!

Kysymys: Mörttiröpö kuivikkeena
Misty vastaa, pliis! Voinko käyttää Mörttiröpöjä kuivikkeena? Mun mielestä ne on laadukkainta materiaalia ja iskällä on kyllä varaa ostaa! Tallilla sanottiin, että ei oo oikeen hyviä, mixei?
cocnac on alkohooli

Vastaus: Misty on kuollut! Ei Mistyltä voi mitään enää kysellä! Mutta jos haluat Mistymäisen vastauksen, niin ole hyvä: Voi voi voi voi Misty maamo täällä ihmettelee, että miten tuollaisiakin kysymyksiä voi joku kysellä. Voi voi voi, Misty maamo täällä neuvoo että menepäs alkeiskurssille ja opettele ratsastamaan. Voi voi voi, Misty maamo onkin sittenkin sitä mieltä että kannattaisi kokeilla jotakin toista lajia, kuten sulkapalloa. POKS POKS.

Kysymys: Tallityttöjen tappelu
Jos iso ja pieni tallityttö tappelee niin kumpi voittaa?
poks

Vastaus: Tulos voi olla kumpi tahansa, sillä koko ei läheskään aina ole ratkaiseva tekijä, vaikka siihen usein liitetäänkin muita ominaisuuksia, kuten vahvuus, ulottuvuus, voima ja massa. Pienemmän etuja puolestaan voivat olla nopeus ja ketteryys. Ainoa vaihtoehto selvittää vastaus kysymykseesi on aito tappelutilanne. Täytyy järjestää siis tappelu, ja sitten selviää tulos. Huom. Kannattaa järjestää vedonlyönti, sillä se lisää kiinnostusta ja myös tappelijoiden motivaatiota.

Kysymys: Kuvien lähettäminen ja julkaisu
Voisinkos lähettää teille kuvia, joita voitte sitten julkaista.
Jos voin niin miten sen teen?
kuvis

Vastaus: Kuvat voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen nettipokale@hotmail.com.

Kommentti: Käytettävyys
Kannattaisi julkaista uusimmat kommentit/jutut/kirjootukset niinku sivulla 1, koska kovin moni ei edes tajua, että Pökäpalstassa on jo nytkin 5 sivua.
Asiallista kommentointia

Vastaus: Kiitos asiallisesta kommentista. Tiedostamme tilanteen. Uskomme, ettei lukija jää mistään paitsi, vaikkei löytäisikään loppuja Pökäpalstan sivuja. Pökäleen sivuston uudistuksen yhteydessä Pökäpalstakin muutetaan sellaiseksi, että erilaisilla ihmisillä on mahdollisuus tajuta, että Pökäpalstassa on 5 sivua. Sivulle laitetaan siis maininta, että "huomioi että Pökäpalstassa on 5 sivua" Uudistus toteutetaan, kunhan toimitus saa ilmaisen työharjoittelijan.

Kommentti: Elämänlaadun paraneminen
Oma elämänlaatuni parani huomattavasti kun löysin nämä teidän sivut. Taattua hirnuntaa tasaisin väliajoin, joskus jopa jatkuvaa korinaa. Jatkakaa, pliis! :-)
Ouza

Vastaus: Kiitos Ouza! Pökäle on siis kaiken muun mahdollisen lisäksi myös elämänlaatua parantava tekijä.

Kommentti: Ruokatunti unohtui ja hihityttää
Heippa, nyt "vasta" löysin sivunne (erit blogin), kun joku viisas ht.netissä oli linkittänyt. Hiphei ei viitsinyt safkiksellekaan mennä kun piti juttujanne (juttujasi?) lukea. Hihityttää nyt kovin. Ei sen kummempaa.
Camilla

Vastaus: Onnea löydökselle, Camilla! Kannattaa ottaa työpaikalle eväät, niin et näänny nälkään. Voit tehdä eväitä esimerkiksi Hyvää ruokaa hevosesta -sarjan ohjeiden mukaan. Mikäli tarvitset vertaistukiryhmää, lue ylempänä oleva kysymys Mies ihmettelee. Jos vertaistukiryhmiä ei kokoonnu omalla paikkakunnallasi, voit pyytää sellaisen perustamista Sammalpojat ry:ltä tai perustaa sellaisen kokonaan itse.

perjantaina, lokakuuta 27, 2006

Talli, jossa talikkokin on kultaa

Nyt silmälasit nenälle!

Suomessa on kuulkaa sellainen talli, jossa kaikki on kultaa. Talli on tehty marmorista ja karsinat kullasta. Tiiliskivet on korvattu kultaharkoilla. Ikkunoihin on upotettu timantteja. Hevoset on kengitetty kultaisilla kengillä, ja joidenkin hevosten kengissä on timanttiupotuksia.

Ja hevosten varusteet! Kaikki satuloiden ja suitsien metalliosat ovat tietysti kultaa. Koristeena on timantteja, smaragdeja, rubiineja ja muita jalokiviä. Uima-altaassa lekottelun ja solariumista nauttimisen jälkeen hevoset voivat kääriytyä silkkisiin loimiin. Talvisin ne tietysti puetaan turkiksiin.

Kultaiset talikot hohtavat ja sädehtivät. Niillä luodaan kultaista paskaa, sillä kaiken kukkuraksi hevoset saavat syödäkseen kultahippuja. Aika yksipuolista ravintoa!

maanantaina, lokakuuta 23, 2006

Puujalkapollen pallit

Hyvää ruokaa hevosesta -sarjamme jatkuu.

Aktiivinen lukijamme otti yhteyttä ja ehdotti sarjaan reseptiä, jota varten hevosta ei tarvitsisi tappaa. Lupasimme sarjaan myös tällaisia viherpiipertäjien omia reseptejä. Kyllähän me toki ymmärrämme, etteivät kaikki halua teurastaa rakasta höpölöpösöpö-kullannuppuponiaan, vaikka nälkä iskeekin.

Puujalkapolle löysi reseptin Pollen Pallit ja nimesimme sen uudestaan Puujalkapollen Palleiksi, sillä suoritimme ennen ruuanvalmistusta Puujalkapollelle pienen operaation. Uljaasta orhista tehtiin ruuna, ja samalla saimme kelpo ainekset illan ateriaa varten.

Miinuksena tässä on tietysti se, ettei yhden pollen pallit riitä kovinkaan suuren seurueen nälkää tyydyttämään. Kannattaa siis valita kerralla iso oriporukka, jolle tehdään ryhmäruunaus, etenkin jos syöjiä on useampia.

Ainekset:
keskikokoisia hevosen kiveksiä 2 kpl
2 porkkanaa
1 sipuli
n. 3 dl vettä
valko- ja mustapippuria
karkeaa suolaa

Kastikkeeseen:
Paistolientä
kermaa
suurustetta (esim. vehnäjauhoa, perunajauhoa)
1-2 rkl pihlajanmarjahyytelöä

Ohje:
Ruskista pallit pinnalta hyvin kuumassa valurautapadassa, johon on tipautettu nokare voita. Padan pohjan pitää olla kuuma.

Pilko pataan porkkanaa sekä sipulin paloja. Lisää vesi sekä pippurit ympäri palleja.

Laita kansi padan päälle ja pata uuniin. Paistoaika kaksi tuntia 200 asteessa + tunti haudutusta eli uuni pois päältä.

Laita haudutuksen jälkeen noin 10 minuuttia ennen tarjoilua karkeaa suolaa pallien pinnalle. Näin saamme mehukkaan pallipaistin.

Kastiketta varten siilataan paistoliemi, kiehautetaan se ja kermaa hieman lisäten suurustetaan esim. ohra- tai perunajauholla. Lisää kastikkeeseen pihlajanmarjahyytelö ja sekoita tasaiseksi.

Tarjoa paistettujen tai uuniperunoiden kanssa.

Arviointi
Resepti oli kiinnostava ja sopivan eksoottinen. Pallien hankkiminen saattaa joissakin olosuhteissa tuottaa vaikeuksia, mikä hieman vähensi pisteitä. Toisaalta ruunattavien hevosten kivesten hyötykäyttö on kierrätystä parhaimmillaan.

Vaikka itse valmistuspuuhiin ei kulunutkaan aikaa, paistoaika oli pitkä, ja meinasipa kokkeja vähän kyllästyttää odottaminen. Puujalkapolle tunsi lievää alavatsakipua, minkä vuoksi hän joutui ottamaan särkylääkettä. Vihdoin ateria oli kypsä, ja se tarjottiin uuniperunoiden kera.

Maku oli mielenkiintoinen. Ei suinkaan mitään normaalia paistia. Erikoinen ruokalaji sopii parhaiten erityisiin juhliin - ei tällaista joka sunnuntai pidä popsia.

Loppuarvostelu asteikolla 4-10:
Raaka-aineiden määrä: 8
Raaka-aineiden löydettävyys: 6
Valmistusprosessi: 7
Maku: 8

Keskiarvo: 7+
Puujalkapollen pallit eivät siis olleet parhaasta päästä, mutta kaikkea pitää kokeilla. Kokataan taas ensi viikolla!

Sarjassa aikaisemmin valmistetut ruokalajit:
Hevosenlaukka
Hevosta luumukastikkeessa

Horse Show:n esteet liian korkeita

Mahdollisuus esteiden alitukseen pitäisi tarjota halukkaille

Viikonloppuna nähtiin taas huikeita suorituksia Helsinki International FIM Horse Show:ssa. Sunnuntain FEI World Cup -luokan voiton vei Beat Mändli Sveitsistä hevosella Ideo du Thot.

Suurta juhlaa varjostavat kuitenkin vähintään yhtä suuret epäkohdat. Ensinnäkin kisojen esteet ovat aivan liian korkealla. Kaikki eivät päässeet niiden ylitse, vaan tapahtui useita pudotuksia ja jopa kieltäytymisiä.

Marko Djörs olisi halunnut osallistua World Cup -luokkaan Kex-shetlanninponillaan. Vaikka Kex onkin ennen kaikkea kouluratsu, on se osoittanut lahjakkuutensa esteillä ja sillä olisi hyvinkin kapasiteettiä menestyä kansainvälisillä areenoilla myös tässä lajissa. Ratsukkoa ei kuitenkaan hyväksytty osallistujien joukkoon. Marko Djörs peräänkuuluttaa suvaitsevaisuutta ja ymmärrystä:
- Luokkaan voisi aivan hyvin osallistua shetlanninponillakin, jos esteiden alitus olisi ollut mahdollista, Marko kertoo. - Ylin puomi oli kuitenkin sen verran korkealla, että olisimme Kexin kanssa mahtuneet alitse kumartumatta.

Markolla onkin suuret odotukset ensi vuoden suhteen. Ehkä jo silloin hänellä ja Kexillä on mahdollisuus osallistua kotiyleisön kannustamana ja näyttää kyvykkyytensä esteillä. Marko ideoi tulevaisuuden HIHS:iä, johon kaikilla olisi mahdollisuus osallistua, nythän kisat ovat vain eliitin oikeus.

- Vesiestettä voisi myös madaltaa, jotta ei tarvitsisi uida, muistuttaa Marko.

Kuva on kopioitu ilman lupaa SRL:n sivuilta www.ratsastus.fi

perjantaina, lokakuuta 20, 2006

Hevosrotujen taivutusmuodot

Kysy mitä kysyt - hevosrotujen taivutusmuodot

No nyt ei puhuta asetuksesta vaan taivutuksesta.

Kysymys: Jos suomenhevonen on suokki niin onko norjan vuonohevonen norkki ja ruotsin kylmäverinen ruokki? vai häh? No, mikä on sitten alabella tai Quarter -heppa. Yhden kyllä tiedän varmasti, että englantilainan täysiverinen on erkki.
Kysyi nimimerkki en osaa taivutella.
Vastaus: Olet taivuttanut aivan oikein. Listaanpa tähän näitä selkeitä esimerkkejä:

Suomenhevonen - Suokki
Norglanding Bonny - Norkki (tai Norggi tai Vuoggi, sanasta Vuoning Bony)
Ruotsin kylmäverinen eli Ruotsing Horse - Ruokki
Falabella eli Falabelling Bony - Falbbi
Quarter eli Quarting Horse - Quarkki
Englantilainen täysverinen - Erkki
Torinhevonen eli Torrlanding Horse - Torkki
Shirehevonen eli Shireng Horse- Shirkki
Iislandin Bony - Irkki
Gotlanding Bony - Gorkki (tai Rurkki, tulee sanasta Ruzz)
Shetlanding Bony - Sherkki
jne.

Poikkeuksen tekee arabialainen täysiverinen, joka on oikeasti arapi.

perjantaina, lokakuuta 13, 2006

torstaina, lokakuuta 12, 2006

Hevosenlaukka


Hyvää ruokaa hevosesta -sarjamme jatkuu.

Kokoonnuimmekin jo keskiviikko-iltana uudestaan, kun oli niin sateista ja tylsää. Marko Djörs valmisti meille Hevosenlaukkaa. Marko löysi tämän herkullisen ohjeen netissä surffatessaan ja ihastui heti mielenkiintoiseen nimeen.

Ainekset
Kylmäsavustettuja hevosenpaistiviipaleita (näitä saa valmiiksi pakattuina mutta ei Siwasta)
Tomaattia, kurkkua, retiisejä
Valkosipulituorejuustoa
Oliiviöljyä

Ohje
Voitele hevosenlihaviipaleet valkosipulilla reilusti maustetulla tuorejuustolla. Kääri viipaleet rullalle. Leikka tomaatit viipaleiksi: Voit lisätä myös esim. retiisiä tai kurkkua. Lisää tuoreita yrttejä. Asettele tomaattisalaatti kauniisti lautaselle ja hevosenliharullat salaatin päälle. Kastikkeeksi maustettua oliiviöljyä.

Arviointi
Tämäkin resepti oli mukavan yksinkertainen, ja ainekset löytyivät helposti kaupan hyllyltä, eli ei tarvinnut vieläkään lähteä hevosia saalistamaan. Mitään ei tarvinnut myöskään kypsentää, joten valmistusprosessi oli nopea.

Toimituksen mielipiteitä jakoi käsite "kauniisti". Mitä tarkoittaa, kun tomaattisalaatti asetetaan kauniisti lautaselle? Missä järjestyksessä tomaatit, kurkut ja retiisit laitetaan? Marko olisi halunnut laittaa kaikki sekaisin, kun taas Gulu-Gulu olisi halunnut jakaa eri ainekset omille sektoreilleen. Tämä tulkintojen ristiriitaisuus vähensi hieman pisteitä.

Maku oli toimituksen mielestä aivan erinomainen.

Loppuarvostelu asteikolla 4-10:
Raaka-aineiden määrä: 10
Raaka-aineiden löydettävyys: 10
Valmistusprosessi: 9
Maku: 9

Keskiarvo: 9½
Hevosenlaukka on siis kokemustemme mukaan toistaiseksi paras hevosesta valmistettu ruokalaji. Kokataan taas ensi viikolla!

Sarjassa aikaisemmin valmistetut ruokalajit:
Hevosta luumukastikkeessa


keskiviikkona, lokakuuta 11, 2006

Hevosihmiset eduskuntaan


Eduskuntavaaliehdokkaat ovat aloittamassa kampanjointiaan. Äänestäjienkin on syytä perehtyä aiheeseen ajoissa, ettei tarvitse summassa arpoa sitten vaalikopissa. Muistathan, että vain sennut eli yli 18-vuotiaat Suomen kansalaiset voivat äänestää.

Ehdokkaita on kuitenkin pilvin pimein. On miehiä, naisia, vaaleita, tummia, pitkiä, lyhyitä ja kaikenlaisia erilaisia tyyppejä, joista on todella vaikea valita. Kaikki heistä kannattavat rehellisyyttä, oikeudenmukaisuutta ja kaikkea muuta kivaa. Miten ehdokkaiden joukosta voi löytää sen oikean?

Meille hevosihmisille tärkein asia on se, että mitä ehdokas tietää hevosista. Miksi äänestäisimme ehdokasta, joka ei tiedä, kumpi on hevosen etu- ja kumpi takapää? Ei sellaista pelleä kukaan halua eduskuntaan. Pohdi siis seuraavia asioita:
- Onko ehdokas hevosalan ammattilainen
- Onko ehdokkaalla kilpailumenestystä
- Toimiiko ehdokas valmentajana, ja jos toimii, niin onko hyvä siinä
- Oletko osallistunut ko. valmentajan valmennuksiin
- Oletko oppinut valmennuksessa uusia asioita
- Alkoiko heppa kulkea paremmin kun toimit valmentajan ohjeiden mukaan
- Antoiko valmentaja hyvää palautetta
- Tykkäsikö valmentaja hevosestasi
- Oliko valmentaja mukava
- Hymyilikö valmentaja sinulle
- Oliko hymy kaunis
- Oliko valmentaja hyvän näköinen
- Olisiko sinulla mahdollisuuksia iskeä häntä

On tärkeää, että ehdokkaan valinnalle on oikeat perusteet, sillä muuten tapahtuu virhevalintoja. Valitkaamme yhdessä oikeat hevosihmiset eduskuntaan.

tiistaina, lokakuuta 10, 2006

Yksisarviset

Yksisarviset

Tänään rotuesittelyssä ovat yksisarviset. Ne ovat muuten aika tavalla samanlaisia kuin Mylittling Bonyt. Erona kuitenkin on se, että yksisarvisilla on yksi sarvi päässään. Tiesitkö sitä?

Moni haluaa oman yksisarvisen. Mistä niitä saa? Katso upea video yksisarvisten etsinnästä ja kuule korvia hivelevää laulua. Laula mukana ja pian sinullakin on oma yksisarvinen.

Missä yksisarviset oOoOoOoNn?

maanantaina, lokakuuta 09, 2006

Hyvää ruokaa hevosesta

Iltojen pimetessä Pökäleen toimitus viettää yhä enemmän aikaa sisätiloissa. On mukava kokoontua yhteen viettämään iltaa lämpimässä takkatulen ääressä vaikkapa nauttien herkullista illallista. Pökäleen toimittajat päättivätkin järjestää kerran viikossa ruuanlaittoillan, jossa jokainen vuorollaan opettaa toisille jonkin uuden ruokalajin valmistuksen. Ruoka tehdään yhdessä ja syödään se sitten kun se on valmista.

Syksyn teemana on "Hyvää ruokaa hevosesta". Toimittajat siis valmistavat erilaisia, maukkaita aterioita hevosenlihasta tai muista hevosen osista.

Plokissa julkaistaan jokaisen aterian resepti, kerrotaan valmistuksesta sekä tietysti arvostellaan valmis tuotos. Toimituksen kilpailuhenkisyyden vuoksi tämänkin aiheen parissa kisaillaan ja varmasti tullaan lyömään vetoa. Joulukuussa selviää, kenen reseptillä syntyy paras ateria.

Ensimmäinen teemailta järjestettiin eilen toimituksen keittokomerossa. Paikalle saapuivat Marko Djörs, Puujalkapolle, Gulu-Gulu-hevonen ja yksi avustaja. Hevosnomi Irmeli Ala-Saikkonen toi mukanaan reseptin, puoli kiloa hevosenlihaa ja muuta rekvisiittaa.

Hevosta luumukastikkeessa

Ainekset
450 g hevosen ulkofilettä leikattuna n. 1 cm vahvuiseksi pihveiksi
pippuria
maapähkinäöljyä
luumu-blushviini-kastike

Ohje
Mausta liha pippurilla. Paista miedolla lämmöllä molemmin puolin kunnes halutun kypsyinen.
Tarjoile kuumana villiriisin sekä luumu-zinfandel-kastikkeen kanssa.
Lisukkeena voit tarjota höyrytettyjä papuja sekä tuoreita luumusiivuja.

Luumu-blushviinikastike
Kiehauta 4 kivetöntä paloiteltua luumua, 300 ml blush-viiniä ja puolikkaan sitruunan mehu. Anna kiehua 20 minuuttia. Soseuta sauvasekoittimella. Siivilöi. Pidä lämpimänä.

Arviointi
Toimittajien mukaan ateria oli melko helppo valmistaa, sillä aineksia on sopivan vähän, ja vaiheet siten yksinkertaiset ja selkeät. Aikaa koko aterian valmistukseen kattauksineen kului 1 tunti ja 45 minuuttia.

Yhtenevä mielipide ateriasta oli, että luumu sopii erinomaisen hyvin hevosenlihan kanssa. Ruokajuomaksi sopii täyteläinen ja makeahko punaviini, joka korostaa mukavasti makeaa luumua.

Hevosenlihapihvit tulivat jostain syystä hieman sitkeiksi. Irmeli Ala-Saikkonen ei ollut aiemmin tehnyt pihvejä, joten ehkä paistoaika oli liian lyhyt tai liian pitkä, ohjeessa kun ei siitä sen enempää kerrottu. Maku kuitenkin oli erittäin hyvä. Suolaa ei tarvittu ollenkaan.

Loppuarvostelu asteikolla 4-10:
Raaka-aineiden määrä: 10
Raaka-aineiden löydettävyys: 9
Valmistusprosessi: 9½
Maku: 8

Keskiarvo: 9+
Ensi viikolla taas kokataan!

torstaina, lokakuuta 05, 2006

Mylittling Bony

Kaikista suloisin bony on Mylittling Bony. Se on Shetlanding Bonysta jalostettu taskukokoinen vaihtoehto, joka sopii erinomaisen hyvin kiireiselle ihmiselle. Mylittling Bony on helppo ottaa mukaan, kun liikutaan paikasta toiseen.

Rakenne ja käyttö

Mylittling Bony ei kuitenkaan sovellu ratsastuksen harrastajalle, koska poni on niin pieni, ettei sen selkään voi istua. Voi kyllä yrittää, mutta Mylittling Bony menee lyttyyn. Viime vuosina Mylittling Bonysta on alettu jalostaa anorektix-versiota, joka on aiempaa heikkorakenteisempi ja hoikempi. Alkuperäisiä Mylittling Bonyja näkeekin yleensä vain kirpputoreilla.

Hoito

Kätevästä koostaan huolimatta Mylittling Bonylla on vaatimuksia. Rusetit ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin Shetlanding Bonylla, eli niitä on oltava runsaasti ja niiden on oltava oikean värisiä. Hoitoa vaikeuttaa myös se, että Mylittling Bony on täysin ilmeetön, eleetön, äänetön ja hajuton, joten siitä on äärimmäisen vaikea päätellä mielialaa tai vointia. Ainoastaan ammattitaitoinen hevosnomi voi nähdä, miten Mylittling Bony voi.

Tuntomerkit

Mylittling Bonyja on eri värisiä. Pastellisävyt ovat yleisimpiä. Mylittling Bonyjen persuuksissa on erilaisia kuvioita tai symboleja. Niiden mukaan Mylittling Bony usein nimetään.

Mylittling Bonyn tunnistaa myös pitkästä harjasta, joka ulottuu jopa monta kertaa ponin ympäri. Harja ja häntä menevät helposti takkuun, joten ne on kammattava säännöllisesti.

Mistä oma Mylittling Bony?

Mylittling Bony saattaa löytyä paketista. Kun seuraavan kerran saat paketin vaikkapa syntymäpäivänä, siellä voi olla sisällä vaikka oikea Mylittling Bony!

Olethan tutustunut myös muihin rotuesittelyihin:
Norglanding Bony eli Vuoningbony
Gotlanding Bony
Iislanding Bony
Shetlanding Bony

torstaina, syyskuuta 28, 2006

Harrastuksena salaratsastus

Uusi sarja alkaa! Esittelemme erilaisia hevosharrastuksia. Ensimmäisenä tutustumme salaratsastukseen!
Ratsastusharrastus on kasvattanut suosiotaan huimasti viime vuosina. Myös salaratsastuksen harrastajien määrä on lisääntynyt huomattavasti. Salaratsastuksen ideana on, että mennään luvatta ottamaan jonkun toisen hevonen, ratsastetaan sillä mahdollisimman paljon kenenkään huomaamatta, palautetaan se takaisin sinne mistä se oli otettu, ja ollaan kuin ei oltaisikaan.

Nimimerkillä Salainen esiintyvä salaratsastaja ihmettelee harrastuksensa tuomitsijoita: - Ei se hevonen siitä mihinkään kulu. Sitäpaitsi omistajahan vaan hyötyy, kun kerrankin osaava ratsastaja käy selässä.

Hevospiireissä salaratsastus tuomitaan jyrkästi. Salaratsastus on verrattavissa auton luvattomaan käyttöönottoon, jonka harrastajapiiri on niin ikään hyvin laaja. Hevosten omistajien mielestä hevosille aiheutuu pelkkää vahinkoa, ja salaratsastus voi jopa olla hengenvaarallista molemmille osapuolille. Hevonen kun ei ole mikään auto, vaikka se onkin melkein saman näköinen.

Nimimerkki Salainen ei ymmärrä hevosten omistajien vauhkoontumista: - Hiki kuivuu ja kengät voi kiinnittää uudelleen. Kannattaa mennä kengityskurssille, jos se tuottaa ongelmia, Salainen vinkkaa vuosien kokemuksella. - Nykyajan hevosenomistajat ovat niin uusavuttomia, että täytyyhän niitä jonkun vähän auttaa.

Nimimerkki Salainen kertoo, että hän on ratsastanut salaa jo kymmenillä hevosilla. Useimmiten hän toimii varhain aamulla tai iltamyöhällä. Joskus hän selvittää etukäteen hevosten omistajien aikatauluja, ja osaa siten saapua ratsastamaan silloin, kun ketään ei ole paikalla.

- On mahtavaa laukkailla pitkin teitä ja peltoja, kun ei ole kukaan valittamassa vauhdista, kuvailee nimimerkki Salainen. - Yksikään hevosista ei ole kärsinyt tippaakaan, päinvastoin ne jopa joskus hörisevät minut tervetulleeksi talliin.

- Omaa hevosta en viitsi hankkia, kun kerran toistenkin hevosia riittää. Hulluahan se olisi ostaa kallis hevonen, kun saa ilmaiseksikin ratsastaa, eikä tarvitse edes hoitaa ennen tai jälkeen ratsastuksen, muista tallitöistä puhumattakaan, perustelee Salainen harrastustaan. - Sen sijaan omistushaluiset hevostädit voisivat vähän tarkistaa asennettaan. Tästä hyötyvät kaikki osapuolet!

keskiviikkona, syyskuuta 27, 2006

Norglanding bony eli Vuoningbony

Norglanding bony eli vuoningbony on esihistoriallinen bony. Se polveutuu omista esi-isistään, eli on siis hyvin vanha rotu. Bonyt elivät aikoinaan viikinkien bonnyina, mutta kun viikingit kyllästyivät järjestämiinsä oritappeluihin, alkoivat Norglanding Bonyt kaipaamaan muuta säpinää.

Vuoningbonyjen käyttö

Norglanding Bonyt laskeutuivat vuonoja pitkin merelle ja kelluivat Suomeen, sillä niillä on uimarenkaat omasta takaa. Suomessa Norglanding Bonyja alettiin kutsua Vuoningbonyiksi. Suomessa näiden vankkojen Vuoningbonyjen rooli on toimia malleina tynnyrisaunoille. Tynnyrisaunojen valmistajat tutkivat ja mittaavat Vuoningbonyjen erinomaisen hyvinmuodostuneita mahan muotoja, joiden perusteella he voivat suunnitella käytännöllisiä ja tilavia tynnyrisaunoja. Vuoningbonyn tunnistaa paitsi mahan perusteella, myös värin perusteella, sillä ne ovat kivan värisiä. Muilla bonyillä ei esiinnykään näin hauskaa väriä.

Hoito ja ruokinta

Vuoningbonyihin ei missään tapauksessa kiinnitetä rusetteja, sillä viikingit aikoinaan kielsivät sellaisen. Vuoningbonyjen harja leikataan lyhyeksi, jotta siihen ei vahingossakaan tartu rusetteja.

Vuoningbonyt ovat vahvoja, ja siksi ne tarvitsevat paljon proteiineja. Proteiinia on mm. pavuissa. Vuoningbonyjen herkkuruokaa onkin papusoppa. Aktiiviset vuoningbonyt, kuten painonnostoa tai kuulantyöntöä harrastavat bonyt saattavat tarvita lisäravinteena proteiinia esimerkiksi jauheen muodossa.

Vuoningbonyn luonnollisin asuinpaikka on tynnyrisauna, jonka viereen on kaivettu vuono (Suomessa kun ei ole vuonoja).

Oman vuoningbonyn hankinta

Kun vuoningbonyt kelluvat Suomeen, ne hakeutuvat jokien lähelle ja pyrkivät kellumaan jokia pitkin ylävirtaan. Jokin onkin hyvä paikka löytää oma vuoningbony. Aseta haavi jokeen ja odota, että vuoningbony kelluu siihen. Jos haluat useamman bonyn kerralla, kannattaa käyttää isoa haavia.

---------------------------------------------------------------------
Haluatko kertoa omasta hevosestasi tai suosikkirodustasi? Ota yhteyttä Pökäleen toimitukseen (nettipokale@hotmail.com), ja kerro hevosestasi tai suosikkirodustasi. Kokoamme juttusarjaa, joka kertoo erilaisista hevosroduista. Voit kertoa omasta hevosestasi, sen rodusta yleensä, sen historiasta, ominaisuuksista, mitä sen kanssa tehdään, mitä se syö, miten se ääntelee, mitä se ajattelee, kuinka lujaa se kulkee ja ennen kaikkea: kuinka painavia ratsastajia se jaksaa kantaa selässään.

Olethan tutustunut myös aikaisempiin rotuesittelyihin:
Gotlanding Bony
Iislanding Bony
Shetlanding Bony

Tulosta