lauantaina, marraskuuta 03, 2012

"Järjenvastaista, että tuemme heikomman aineksen lisääntymistä"



Pökäämysnuorten varapuheenjohtaja Irmeli Ala-Saikkonen on aiheuttanut kommentillaan kohun Suomen hevospiireissä. Irmeli Ala-Saikkonen on esittänyt Facebookissa, että vain sellaiset henkilöt, joilla on riittävästi tuloja ja varallisuutta, olisivat oikeutettuja hevosenpitoon, hevosharrastuksiin ja kilpailemiseen.

- On järjenvastaista, että kuka tahansa voi hankkia hevosen. Sellaisten ihmisten, jotka eivät pysty huolehtimaan hevosesta ja tarjoamaan hevoselleen kotia oman kartanon tallista, ei pitäisi hankkia hevosia, Ala-Saikkonen toteaa.

Kuka on mielestäsi niin huono tai "heikointa aineista", ettei hänen pitäisi hankkia hevosta?
- Esimerkiksi sellaiset henkilöt, joilla on perheessä alkoholismia tai huumeiden käyttöä. Lähtökohta on se, että sellaiset ihmiset, jotka ovat suunnitelleet hevosen hankinnan ovat säästäneet ja hankkineet tulotason, jolla pystyy ylläpitämään hevosta. Ne ovat sellaiset ainekset, jotka ovat osoittaneet, että pystyvät todennäköisesti huolehtimaan siitä isosta vastuusta, että lähtee hoitamaan hevosta, kertoo Ala-Saikkonen.

- Hevosen hankintaa harkitsevalla ihmisellä tulisi olla tietty minimitulotaso, joka koostuisi ansio- ja pääomatuloista. Taustalla olisi hyvä olla riittävän vakavarainen ja hyvämaineinen suku. Uusrikkaiden ja nousukkaiden ei kannata hankkia hevosta, koska he eivät välttämättä osaa hoitaa omaisuuttaan siten, että sama varallisuustaso säilyisi tulevaisuudessakin, kuvailee Ala-Saikkonen henkilöitä, jotka soveltuisivat hevosen omistajiksi.

- Taloustieteissä lähdetään siitä että kaikissa asioissa tulisi myös huomioida sivuvaikutukset. Esimerkiksi ratsastuskoulujen olemassaololla on sellaisia sivuvaikutuksia, että kuka tahansa köyhemmänkin perheen lapsi voi harrastaa ratsastusta. Porttiteorian mukaan kerran viikossa tapahtuva ratsastusharrastus johtaa ennen pitkää oman hevosen hankintaan, joten sallimalla ratsastuskoulujen olemassaolo tuetaan samalla myös huonoa hevosenpitoa, Ala-Saikkonen selittää näkemystään.

- Ei heiltä ["heikommalta ainekselta"] voi niitä hevosia nyt ottaa pois. Se lisäisi massiivisesti ongelmia, kun he kuitenkin joutuisivat maksamaan irtisanomisajan tallivuokran niistä hevosista, joita ovat jo hankkineet. Mutta jatkossa tallipaikkoja pitäisi olla tarjolla vähemmän, jotta heitä ei kannusteta hankkimaan hevosia, kommentoi Ala-Saikkonen Pökäleelle.



lauantaina, lokakuuta 20, 2012

Vapaaehtoinen hevosettomuus (vehe)



Tänään käsittelemme vaiettua mutta vakavaa asiaa - vapaaehtoista hevosettomuutta (vehe). Vapaaehtoinen hevosettomuus on nykyajan ilmiö, joka tuntuu olevan ongelma kaikille muille, paitsi vapaaehtoisesti hevosettomille itselleen.

Hevosharrastajien oletetaan aina haaveilevan omasta hevosesta. Kun kerrot jollekin harrastavasi hevosia, pian joku kysyy, että onko sinulla oma hevonen. Ja jos ei ole, tiedustellaan, milloin oman hevosen hankinta olisi ajankohtaista. Joskus hevosettomalle jopa tyrkytetään jotain hevosta: "Hai sie, osta tästä hyvä polle!" Tämä pahoittaa hevosettoman herkän mielen.

Jos aikuisratsastaja ei vuosikausienkaan harrastamisen jälkeen hanki omaa hevosta, ulkopuoliset paheksuvat ääneen. Hevosetonta pidetään sitoutumiskyvyttömänä, vastuuttomana ja rahattomana. Ilman omaa hevosta ei myöskään voi oppia taitavaksi ratsastajaksi tai hevosenkäsittelijäksi, vaan pysyy ikuisesti puskiksena. Hevoseton ei koskaan kuule rakkaan mamman mussukkansa hörinää, eikä edes tiedä, kuinka syvää rakkaus omaa hevosta kohtaan voi olla, ja toisinpäin. Hevosettoman täytyy olla katkera, kun monella muulla on hevonen, mutta itsellä ei.

Nämä ovat kateellisten hevosenomistajien mielipiteitä. Hevosenomistajat ovat jopa tiedostamattaan kateellisia  hevosettomille, ja siksi esittävät epäkohteliaita kysymyksiään. Huoleton on hevoseton, tietää hevosenomistaja, ja yrittää salakavalasti houkutella jopa parhaan ystävänsä syvemmälle hevonpaskaan.

Hevosia harrastavalla henkilöllä voi olla kuitenkin monia hyviä syitä olla hankkimatta omaa hevosta. Pökäleen toimitus haastatteli muutamia hevosalan asiantuntijoiden keskustelupalstan käyttäjiä, joilla ei kuitenkaan ole omaa hevosta - eikä tule.  Tässä muutamia vapaaehtoisesti hevosettomien syitä olla hankkimatta omaa hevosta:
- Hevoseton voi kokea olevansa onnellinen ilman hevostakin, vaikka tämä uskomattomalta kuulostaakin.
- Maailma on täynnä hevosia, joista ei huolehdita. Miksi hankkia itsellekin sellainen ja jättää sitten heitteille?
- Perfektionismiin taipuvaisen hevosettoman ihmisen psyyke ei välttämättä kestä sitä, ettei suoriutuisikaan oman hevosensa kanssa täydellisesti - hevosella saattaa olla kakkaa kengässä tai kovasta suvusta huolimatta kisamenestystä ei tulekaan. Pettymys olisi niin suuri, että riskiä ei kannata ottaa.
- Matkustelu tulisi olemaan todella vaikeata. On todella vaikea järjestää työmatkoja hevosen kanssa, Thaimaan-matkasta puhumattakaan.
- Parisuhde kärsii ja ero uhkaa. Aikaa parisuhteen hoitamiseen ei jäisi välttämättä ollenkaan. Lisäksi haju voi karkottaa toisen.
- Biologinen kello käy koko ajan. Hevonen voi elää niin pitkään, että sen omistaja ei hoitajapulan vuoksi enää pääsekään kulkemaan vanhainkodista tallille (ja jos hoitajia olisikin, he eivät kielimuurin takia osaa viedä   hevosenomistajaa muualle kuin suihkuun kerran kahdessa viikossa). Jos tallille ja hevosen selkään pääsisikin, selästä tippuminen todennäköisesti aiheuttaisi lonkkamurtuman.
- Palkka tai sossun tuet eivät välttämättä riittäisi kaikkeen, mitä hevonen tarvitsee. Kunnon hevosenomistaja kun ei tinkisi hevosen hyvinvoinnista. Jos ei omaan solariumiin tai kävelytyskoneeseen ole varaa, on parempi jättää hevonen hankkimatta.
- Monet hevoset käyttäytyvät niin huonosti, että sellaisen omistaminen ei houkuttele.
- Elämä on todella suppeaa, kun ainoana sisältönä on oma hevonen omine kakkapalleroineen ja töhnäisine kuolaimineen.

Nyt kannattaa siis äänestää hevosnomi Irmeli Ala-Saikkosta, joka kantaa huolta hevosettomien ja hevosenomistajien välisestä kasvavasta kuilusta. Irmelin vaalilupaus on, että hän tekee kaikkensa, jotta kaikki olisivat onnellisia. Irmeli on ehdokkaana numerolla 1. Muistakaa äänestää!

perjantaina, lokakuuta 19, 2012

Vapaa ratsastus


Ratsastuksen eri lajien esittelyssä perehdymme nyt vapaaseen ratsastukseen.

Perinteisesti eri ratsastuksen lajeissa ollaan monenlaisten sääntöjen orjia, ja vaarana on hauskuuden katoaminen ratsastuksesta niin hevoselta kuin ratsastajaltakin. Kun esimerkiksi esteratsastuksessa tavoitteena on selviytyä esteradasta virhepisteittä ja nopeasti ja kouluratsastuksessa suorittaa tiettyjä liikkeitä määrätyllä tavalla, vapaassa ratsastuksessa tällaisia vaatimuksia ei ole. Vapaa ratsastus on nimensä mukaisesti säännöistä, tavoitteista  ja tottumuksista vapaata, oman mielen mukaista ratsastusta. Tässä ratsastuksen lajissa ei myöskään kilpailla, vaan ratsastellaan ihan huvin vuoksi ja urheilun kannalta.

Vapaa ratsastus ja muut ratsastuksen lajit
Perinteisesti lajista riippumatta ratsastajan istuntaa ja apuja pyritään muokkaamaan eräänlaisen standardin mukaiseksi ja kaikki ratsastajat yritetään saada samaan muottiin, vaikka olemme kaikki pohjimmiltamme aivan erilaisia. Vapaassa ratsastuksessa tällaista pakkoa ei ole, vaan ratsastaja saa istua ja kommunikoida hevosensa kanssa haluamallaan tyylillä. Ratsastuskouluissa opetettu istunta ja apujen käyttö on vapaan ratsastuksen harrastajien näkökulmasta yliarvostettua. Hevosta ei tarvitse ohjata istunnalla, vaan esimerkiksi ohjilla, jos siltä tuntuu. Ratsastajan luonnollista asentoa ei kannata pilata vanhanaikaisilla säännöillä. Jos kädet ovat korvissa ja jaloilla on mukava potkia, asento on juuri sopiva vapaaseen ratsastukseen.

Muissa ratsastuksen lajeissa on tapana verrytellä hevosta ennen ja jälkeen suorituksen - on kyse sitten kisoista, ratsastustunnista tai maastolenkistä. Vapaassa ratsastuksessa ei noudateta tällaisia hevosen ja ratsastajan luovuutta tukahduttavia sääntöjä, vaan kiitolaukkaan voi sännätä heti selkään nousun jälkeen. Miksei voisi ensin tehdä alkulaukat ja sitten kävellä hetken, ja päättää ratsastuksen loppulaukkaan? Tämä virkistää mieltä.

Vapaasti voi ratsastaa missä vaan. Muissa ratsastuksen lajeissa vältetään vieraiden hevosten lähikontaktia turvallisuuteen vedoten, mutta vapaassa ratsastuksessa saa ja kannattaakin hakeutua toisen ratsukon kylkeen tai hännänjuureen, tai vaikkapa naapuritarhan aidan viereen. Näin hevoset voivat vapaasti tutustua. Jos hevoset jostain syystä eivät tulekaan toimeen keskenään, selästä voi vapaasti pudottautua (ns. vapaa pudotus) ja siten välttyä esim. tippumiselta.

Varusteet
Vapaassa ratsastuksessa ei ole väliä, onko käytössä esimerkiksi estesatula tai koulusatula. Satulan sopivuudellakaan ei ole merkitystä, sillä Suomi on vapaa maa käyttää minkälaista satulaa haluaa - tai voi olla myös ilman.

Hevosilla, joilla harrastetaan vapaata ratsastusta, on tietysti urheiluvammoja siinä missä muillakin huippu-urheilijoilla. Selkäjumit ja jalkavammat on kuitenkin helppo hoitaa Back On Track-tuotteilla.

Oletko jo tutustunut muihin ratsatuksen lajeihin?
Harrastuksena esteratsastus
Harrastuksena ketunmetsästys ratsain
Harrastuksena rodeo eli lännenratsastus
Harrastuksena salaratsastus
Harrastuksena kouluratsastus



maanantaina, huhtikuuta 23, 2012

Lihavuus kertoo hevosasiantuntijuuden tason


Viime viikolla pohdimme tarvetta hihamerkeille, joiden avulla voisimme tunnistaa todelliset hevosalan asiantuntijat ja erottaa heidät esimerkiksi mutapeltosuokkiämmistä tai muista tätiratsastajista. Hihamerkit eivät kuitenkaan ole välttämättä tarpeen, sillä Hevosalan asijantuntijoiden palstalta löytyi toinenkin keino erotella jyvät akanoista.

Kyse on tietysti lihavuudesta. Mitä lihavampi ihminen, sitä osaamattomampi ja laiskempi hän on hevosihmisenä. Lihava ihminen valittaa ja teettää työt toisilla "lieriessään" itse paikasta toiseen. Hevostalli.netin asiantuntijan empiirisen tutkimuksen mukaan lihavat ihmiset eivät myöskään uskalla tehdä hevosensa kanssa mitään. Hevonen jätetään ilman hoitoa ja liikuntaa, vaikka sitä ehkä ruokitaankin asianmukaisesti. Lihavalla hevosenomistajalla on usein lämminverinen tamma, joka kaiken lisäksi on tiineenä. Kaikkihan me tiedämme, että lämminverisen tamman paikka on raviradalla, ei tallissa tai tarhassa.

Aina ei kuitenkaan ole helppoa verrata kahta ihmistä keskenään ja arvioida heidän lihavuuttaan. Kahdella samanpituisella ja -painoisella henkilöllä voi olla aivan erilainen ruumiinrakenne, jolloin toinen voi näyttää lihavammalta kuin toinen. Myös vaatetus voi vaikuttaa suuntaan tai toiseen, joten voi olla vaikea päätellä, kumpi näistä henkilöistä tietää hevosista enemmän, vai onko heidän asiantuntijuutensa täysin samalla tasolla

Näissä epäselvissä tapauksissa olisi hyvä käyttää hihamerkkiä. Hihamerkkiin voi laittaa oman painoindeksin. Mitä alhaisempi painoindeksi, sen parempi ja osaavampi hevosihminen on. Näin myös täysin eri pituisten henkilöiden vertailu on helpompaa. 

Voit laskea oman painoindeksisi vaikkapa täällä: http://www.painoindeksi.org/ .  Vertaa painoindeksiäsi ystäväsi painoindeksiin ja totea, kumpi teistä tietää enemmän hevosista!

Painoindeksiluokkien mukaiset hevosasiantuntijuuden tasot 20 - 60 -vuotiailla aikuisilla ovat seuraavat:

PAINOINDEKSILUOKKAPAINOINDEKSIHEVOSASIANTUNTIJUUDEN TASO
Vaikea alipainoalle 16,0Guru
Merkittävä alipaino15,0 - 16,99Lähes kaiken tietävä laaja-alainen hevosalan asiantuntija
Normaalia alhaisempi paino17,0 - 18,49Hevosalan asiantuntija
Normaali paino18,5 - 24,99Perusasiat hallitseva hevosihminen
Lievä lihavuus25,0 - 29,99Tietämätön hevosharrastelija
Merkittävä lihavuus30,0 - 34,99Metwurstin syöjä
Vaikea lihavuus35,0 - 39,99Täysin ummikko
Sairaalloinen lihavuus40,0 tai yliEi edes tiedä mikä hevonen on

Lue myös aiempi juttumme ratsastajien lihavuudesta ja erilaisista apukeinoista, joilla lihavatkin ratsastajat voivat jatkaa harrastustaan.

tiistaina, huhtikuuta 17, 2012

Pidä hevosesi hengissä


Hevosten kanssa sattuu ja tapahtuu myös kokeneemmalle hevosen käsittelijälle. Ennakoimalla monet tapaturmat ja jopa kuolemantapaukset voidaan kuitenkin välttää.

Pysy hengissä hevosesi kanssa noudattamalla hevostalli.netin asiantuntijaraadin vuosien 2010-2012 tutkimustyön tuloksena syntynyttä Älä-listaa, joka perustuu tositapahtumiin. Lisää omat neuvosi kommentteihin.

1. Älä mene maastoradalle hevosella. Hevonen murtaa niskanikamansa maastoradalla. Ilman niskanikamia ei pärjää, joten hevonen pitää lopettaa.

2. Älä päästä hirveä hevosen lähettyville. Se johtaa hevosen pakenemiseen vilkkaalle tielle, jossa 50% hevosista jää auton alle.

3. Älä syötä hevoselle kauraa. Se kuolee siihen.

4. Älä ruunaa oria. Ruunauksen jälkeen suolet pullahtavat pihalle.

5. Älä kuljeta hevosta trailerissa. Hevonen hyppää etupuomin yli ja murtaa jalkansa, jonka jälkeen se pitää lopettaa (jalka siis).

6. Älä laita hevosta talliin. Talli palaa.

7. Älä vie hevosta raveihin. Se kuolee sinne.

8. Älä päästä hevosta metsään, jossa on kuusia. Kuusen oksa lävistää hevosen. Hevonen kuolee hätäteurastuksessa.

9. Älä säikähdytä hevosta. Hevonen hyppää terävään tolppaan ja saa laakin päähänsä.

10. Älä päästä tuttua hevosta oman hevosesi kanssa laitumelle. Tuttu hevonen potkaisee omasi jalan ja koko  hevonen pitää lopettaa.

11. Älä liiku junalla. Hevonen voi jäädä junan alle.

12. Älä aja autolla tai ole sen kyydissä. Hevonen voi jäädä auton alle.

13. Älä anna eläinlääkärin ottaa verinäytettä hevosesta, koska hevonen (tai eläinlääkäri) kuolee siihen.

14. Älä ammu ilotulitteita. Ne johtavat yksityishevosten kuolemaan.

15. Älä pidä riimua hevosella. Se työntää siihen takajalkansa ja tukehtuu.

16. Älä pidä hevostasi tallilla, jossa on ori. Ori pahoinpitelee toisia hevosia, ja ne joudutaan sitten lopettamaan.

17. Älä astuta tammaa. Varsominen johtaa tamman tai varsan, tai jopa molempien, kuolemaan.

18. Älä iloitse, jos hevonen toipuu vammasta tai sairaudesta. Kuolee se kumminkin.

19. Älä vie oriasi orilaitumelle. Se kuolee nälkään ja janoon.

20. Älä hoida hevosen vammaa, koska se on työlästä ja aikaavievää. Lopeta hevonen, niin pääset helpommalla.

21. Älä anna hevostasi ylläpitoon. Löydät sen kuitenkin tarhasta kuolleena.

22. Katso tarkkaan autosi nopeusmittaria: kun se näyttää kahdeksaakymppiä, hevosesi hyppää moottoritiellä trailerista ja katkoo jalkansa. Lopetetaan tietty.

23. Älä päästä eläinlääkäriä ampumaan hevosta pulttipistoolilla. Se ampuu kuitenkin ohi.

24. Älä vie hevosta karsinaan, se voi kuolla siellä ähkyyn.

25. Älä vie hevosta tarhaan, se voi katkaista siellä jalkansa ja saada kuolemantuomion.

26. Älä anna hevosen saada paskahalvausta, koska se kuolee siihen, ja ohjastajakin on vähällä kuolla.

27. Älä ratsasta perusterveellä hevosella maastossa, koska se voi saada kouristuksia ja kuolla.

28. Älä mene katsomaan hevostasi ruokinta-aikaan - sillä on jalka irtipoikki ja se pitää lopettaa.

29. Älä mene kenttäleirille, jota vetää Cajus. Vaikka maastorata on ok, hevonen pitää lopettaa.

30. Älä matkusta Irlantiin, koska saat siellä traumat.

31. Älä ratsasta oriilla ensimmäisiä kertoja. Se pukittaa ja kuolee.

32. Älä irtohypytä hevosta. Se juoksee seinän läpi ja kuolee.

33. Älä ratsasta hevosella, koska se kuolee sydänkohtaukseen kesken kaiken.

34. Mystiikka tappaa. Mystinen pistohaava aiheuttaa hevoselle kuoleman.

35. Älä valjasta hevosta kärryjen eteen. Hevonen kuolee, mutta syytä ei koskaan saada selville.

36. Älä ota hevosellesi vakuutusta, koska väistämättömässä lopetustilanteessa joudut odottamaan eläinlääkäriä jopa yli vuorokauden, ja miltä se mahtaa hevosestasi tuntua? Olettaen, ettei kyse ole sinun lopettamisestasi ja henkivakuutuksestasi.

37. Älä osallistu kisoihin, jos siellä aiemmin joku hevonen on jouduttu lopettamaan. Kisasuoritus kuitenkin menee mönkään kuolleen hevosen vuoksi.

38. Älä vie hevosta parkkipaikalle, koska siitä voi tulla nesteet ulos ja se voi kuolla (etenkin jos se on ollut kisoissa ja voittanut luokkansa).

39. Älä päästä oria ruunan lähelle. Se astuu sen ja molemmat pitää lopettaa.

40. Älä lässytä hevosellesi, siitä tulee läskipallero ja se kuolee.

maanantaina, huhtikuuta 16, 2012

Hihamerkit hevosihmisille


Hevosten parissa pyörii monenlaista toimijaa asiantuntevasta ammattilaisesta tumpeloon keltanokkaan. Kun kysyt neuvoa hevosiin liittyvissä asioissa netissä tai oikeassa elämässä, et voi mitenkään tietää, ymmärtääkö sinua neuvova henkilö hevosista sitäkään vähää, mitä itse ymmärrät. Kuka tahansa voi esiintyä asiantuntijana. Ratsastuksenopettaja voi opettaa aivan virheellisiä toimintatapoja tai hevoskuiskaaja sönköttää ongelmahevosesi korvaan mitä tahansa siansaksaa ja tehdä hevosesta entistä hullumman. Olisi hyvä saada aikaan järjestelmä, jonka ansiosta kuka tahansa voi arvioida kanssaihmisensä hevosasiantuntijuutta ja päättää sen pohjalta, kenen neuvoja kuuntelee.

Ratkaisu on tietenkin hihamerkki. Jokaisen ihmisen, joka vähänkään on hevosten kanssa tekemisissä, tulisi kantaa käsivarressaan hihamerkkiä, josta voi päätellä hänen hevosasiantuntijuutensa tason. Jo hihamerkistä voi nähdä, kuuluuko henkilö hevosalan asiantuntijoihin ja hevostalli.netin aktiivisennuihin, onko hän kenties tallinpitäjä joka pihtailee heinien kanssa vai kannattaisiko ehkä mennä hänen keikalleen kuuntelemaan Onnenmaata.

Esimerkkejä

Arvostetuin hihamerkki olisi tietenkin vaaleanvihreä, hevosenpääkuvioitu Hevostalli.netin sennumerkki. Tätä merkkiä kantava henkilö tietää kaiken hevosista, ja hänen neuvojaan on syytä kuunnella.

Hevoskauppiaan hihamerkissä olisi auton kuva ja merkintä x100. Auto symboloi sitä, että hevoskauppias on kuin autokauppias, mutta noin sata kertaa autokauppiasta epäluotettavampi huijari.

Tuntiratsastajan hihamerkissä on kerrotaan ratsastajan tasosta. Jos ratsastaja on esimerkiksi joskus ratsastanut voltin, hihamerkissä lukee "VaA", sillä esimerkiksi Vaativa A:0 -koulurataan kuuluu voltin ratsastus. Vastaavasti jos ratsastaja on ratsastanut avotaivutusta, hihamerkissä lukee "PSG", sillä Prix St. Georges-luokassakin ratsastetaan avotaivutusta.

Kouluratsastaja kantaisi kädessään joutsenlippumerkkiä. Joutsenlippumerkki kertoo siitä, että ratsastaja osaa apuohjin vetää hevosen kaulan joutsenmaisesti virkkuukoukulle.

Ravivalmentaja ja -ohjastaja voisivat pitää hihamerkkiä, jossa on piiskan kuva. Piiska kertoo siitä, että raveissa hevosta piestään ja ruoskitaan. Lue lisää ravihevosten rääkkäyksessä käytettävistä välineistä täältä: Ravit ja eläinrääkkäys.

Kengittäjän hihamerkissä on raspi ja vasara, jotka muistuttavat siitä, että niitä hevonen saa maistaa mikäli niskuroi kengitystilanteessa.

Hevosen omistajien ei tarvitse pitää hihamerkkiä, sillä heillä ei ole siihen kuitenkaan varaa. Jos hevosenomistaja kuitenkin onnistuu varastamaan jostakin hihamerkin, siinä oleva kuvio riippuu siitä, minkälainen hevonen hänellä on. Esimerkkejä:

- Ex-ravurilämppärin omistajan hihamerkissä olisi enkelinsiivet, jotka kertovat kantajansa hyvyydestä, onhan hän pelastanut hevosensa raviratojen rääkiltä sekä ennen kaikkea teurastamolta, johon ex-ravurilämppäri olisi hankosidevammaisena raviuransa päätteeksi joutunut.

- Ponin omistajan hihamerkissä lukee ponin omistajan paino ja pituus, esim. 148cm/40kg. Ulkopuoliset voivat tästä nähdä, onko ponin omistaja liian pitkä tai painava ratsastamaan ponillaan, ja jos on, ratsastaminen voidaan estää.

- Kimppahevosen osaomistajan hihamerkissä olisi kuva siitä, minkä osan hän hevosesta omistaa - esimerkiksi vasen korva, maksa, oikea takareisi, kavio jne. Kuvasta pystyy siten myös päättelemään, kuinka suuren osan kyseinen henkilö hevosesta omistaa.

- Jos yhdellä henkilöllä on useampia hevosia, hän voi käyttää myös hihamerkkiä, jossa on kirjaimet P.A.

Hevosenhoitajan ja tallityöntekijän hihamerkissä olisi kakkaa. Sitä ei tarvitse edes painaa tai piirtää hihamerkkiin, sillä tätä hihamerkkiä käyttävän henkilön hiha on muutenkin jo hevosenpaskassa.


Hihamerkit ja natsit

Jo muinaiset roomalaiset kantoivat hihamerkkiä, joten tätä ilmiötä on turha rinnastaa esimerkiksi natsien toimintaan. Hevosalalla on kuitenkin käytössä paljon toimintatapoja, jotka ovat suoraa perua natsismista. Nämä ikävät kytkökset natseihin olisi hyvä vihdoinkin katkaista.

Kaikki me tiedämme, että natsit merkitsivät juutalaiset tähtimerkein (juutalaisten tuli kantaa tähteä rinnassaan tai selässään). Tiedämme myös, että monen hevosen otsassa oleva pieni merkki on nimeltään tähti. Merkkiä kutsutaan tähdeksi, vaikkei se läheskään aina näytä tähdeltä - usein se on epämääräinen pallukka, pieni valkoinen alue etuharjan alla. Silti tätä merkkiä kutsutaan natsimaisesti tähdeksi, ja samalla, ehkä tiedostamatta, rinnastetaan tähtipäinen hevonen juutalaisiin, joista natsit halusivat päästä eroon. Tämä tarkoittaa sitä, että hevosihmiset pohjimmiltaan haluavat tuhota kaikki tähtipäiset hevoset. Tällaista toimintaa emme voi sivistysvaltiossa suvaita. Hevosen päässä olevaa tähtimerkkiä ei siis saa enää kutsua tähdeksi, vaan esimerkiksi nimellä "Pieni tai pienehkö valkokarvainen alue". Sen lyhenne voisi olla PTPVKA.

Ylipäänsä suomen kielessä tähti-sanan käytön voisi lopettaa. Merkityksestä riippuen tähti-sanan voisi korvata esimerkiksi jollakin seuraavista: taivaankappale, aurinko tai plasmapallo.

tiistaina, tammikuuta 10, 2012

Hormon tarina

Tämän vuoden ensimmäisenä päivänä Hormo-nimisen hevosen omistaja joutui viemään rakkaan lemmikkinsä teurastamoon. Jätettyään hyvästit hevoselleen omistaja oli lähtenyt teurastamolta, mutta palannut hetken päästä nähdäkseen Hormon vielä viimeisen kerran. Kauhukseen hän huomasi, että hevosen pää oli leikattu irti moottorisahalla.

Hevosen omistaja luonnollisesti järkyttyi. Reilun viikon kuluttua hän kuitenkin sai lohdullisen kirjeen suoraan päättömien hevosten taivaasta. Hormo oli kirjoittanut omistajalleen ja lähettänyt jopa kuvan itsestään. Hormo oli onnellinen päättömien hevosten taivaassa, ja oli löytänyt sieltä uuden ystävänkin.

Hormo on kirjoittanut kirjeen hevosten kielellä, mutta onneksi omistaja käänsi kirjeen myös meille ihmisille ymmärrettävään muotoon:
Hei!
Minulla on ikävä sinua mami. Täällä taivaassa on kuitenkin hyvä olla, vaikka kuolemani oli melko hirveä. En saanut taivaaseen päätäni takaisin, koska olen päättömien hevosten taivaassa, mutta se ei menoani haittaa. Paitsi silloin kun törmään johonkin esim. puuhun...
Minulla on täällä monia päättömiä heppaystäviä ja paras ystäväni on Jusu-Petteri-poni.
Toivottavasti näemme vielä joskus...
Rakkaudella. Hormo<3
Hormon omistaja kirjoitti tapahtuneesta Hevostalli.nettiin. Hormon ja hänen omistajansa kokemuksiin ei kuitenkaan ole suhtauduttu aina ymmärtäväisesti. Hormon omistaja on saanut osakseen haukkumista ja vähättelyä. Kritisoijat väittävät, että teurastamolla otettu kuva seisovasta, päättömästä, verisestä hevosesta on tehty kuvankäsittelyohjelmalla, vaikka kuvasta näkee selkeästi, että kyseessä on huonolaatuisella kamerakännykällä sisätiloissa otettu kuva. Järkyttyneessä mielentilassa omistaja tuskin olisi saanut tilattua paikalle ammattilaisvalokuvaajaa. Jotkut hevostalli.netin asiantuntijat jopa kyseenalaistavat sen, onko Hormo todella kirjoittanut kirjeen päättömien hevosten taivaasta, koska eihän hevosella ole sormia, joilla kirjoittaa. Kukaan meistä ei kuitenkaan ole käynyt päättömien hevosten taivaassa, joten emme voi tietää, millä tekniikalla Hormo on kirjeensä kirjoittanut.

Pökäleen toimitus ottaa osaa omistajansa suruun. Ihanaa kuitenkin nähdä, että Hormo muistaa omistajaansa ja voi hyvin.

Hormo teurastamolla
Hormon omistajan kertomus kirjeestä hevostalli.netissä
Kuva teurastamolta
Hormon kirje päättömien hevosten taivaasta

Tulosta