tiistaina, marraskuuta 30, 2010

Talvi yllätti hevosenomistajat

Talvi saapui tuttuun tapaan kylmänä ja valkoisena. Moni vielä laiduntava hevonen etsii tallipaikkaa, osalta on mennyt tallipaikka alta esimerkiksi maksamattomien vuokrien tai tallinpitäjän "alanvaihdoksen" vuoksi. Nyt Suomessa on paljon hevosia, joita uhkaa kodittomuus.

Huolestuneet hevosenomistajat toki yrittävät löytää hevosilleen uutta kotia. Hevosia tarjotaan ylläpitoon. Vuokraajan ei siis muuta tarvitse kuin hommata hevoselle tallipaikka, ruokkia ja hoitaa se sekä huolehtia kengityksistä, madotuksista ja mahdollisista eläinlääkärikuluista. Usein ylläpitoon tarjottavat hevoset ovat kouluttamattomia ex-ravureita, varsoja tai "pikkuvikaisia", jolloin niillä ei välttämättä voi esimerkiksi ratsastaa. Tämän vuoksi niitä helposti syrjitään, eikä monikaan suostu ottamaan tallilleen toisen hevosia ilman maksua.

Mikä nykyajan tallinpitäjiä vaivaa, kun nämä ylläpitohevoset eivät kelpaa? Itsekkäästi vain ajetaan omaa etua ja hoidetaan omat hevoset, muttei suostuta ottamaan toisen hevosta omaan talliin ilmaiseksi, vaikka tilaakin olisi. Ja vaikkei olisi, kyllä sitä pystyisi järjestämään, jos vaan tahtotila olisi oikea. Tallin nurkalle olisi helppo hankkia vaikka siirtotalli ja pihapiiriin vetää langat uutta tarhaa varten, ellei uusi tulokas sopisi muiden joukkoon.

Toiveajattelua. Kodittoman hevosen omistajalla ei välttämättä ole muuta vaihtoehtoa kuin laittaa hevosensa monttuun. Mutta kuka sen montun kaivaisi? Eipä löydy kaivajiakaan.

sunnuntaina, marraskuuta 21, 2010

Taas eläinrääkkäystä raveissa


Viime lauantaina Vermossa ravannut hevonen katkaisi jalkansa ja se jouduttiin lopettamaan. Hevosalan asiantuntijoiden joukossa epäillään, että vika on ohjastajassa, sillä eräs hevosenomistaja oli aikoinaan vienyt ravurinsa kyseisen ohjastajan tallille treenattavaksi, mutta hevonen ei ollutkaan voittanut raveissa, vaikka se oli hyväsukuinen, ja tavoitteena oli nimenomaan voittaminen. Kaiken kukkuraksi tämä hevonen oli jo ennestään voittanut 50 000 markkaa.

Yksi syy jalan katkeamiseen oli ehkä se, että tämäkin hevonen (kuten ravurit aina) oli laitettu treeniin jo varsana ja kilpailemaan 2-vuotiaana. Ei ole ihme, etteivät jalat kestä. Raadissa spekuloidaan myös sen seikan vaikutusta, että kissat ja koirat asuvat kerrostaloissa ja niille puetaan vaatteita, ja kanat kököttävät pienissä kopeissaan ja munivat munia aamiaispöytään.

Ohjastajan syyllisyyttä tukee myös se, että hänelle treeniin hevosensa vienyt henkilö on jo 35-vuotias, hänellä on 2 koiraa ja kissaa, jotka pääsevät ulos silloin kun haluavat. Koirien kanssa tehdään lenkkejä ilman remmiä vähintään 2 kertaa päivässä ja 45 minuuttia kerrallaan. Koiria ei pueta.

Lisää tietoa raveissa tapahtuvasta eläinrääkkäyksestä löydät tästä linkistä.

Hevostalli.net-video



Tähän ei Pökäleelläkään ole mitään lisättävää!

Hevostalli.net

perjantaina, marraskuuta 19, 2010

Älä syötä hevosta ähkyyn


Hevosen ruokinta on periaatteessa yksinkertainen asia: hevonen tarvitsee korsirehua (heinää), väkirehua (esim. kauraa) sekä kivennäisiä. Ruuan laadussa ja määrissä on kuitenkin paljon vaihtelevuutta. On monia tapoja ruokkia hevosta, ja yhdelle hevoselle sopii yhdenlainen tapa, mutta sama tapa ei välttämättä sovi toiselle. On kuitenkin olemassa yksi nyrkkisääntö, joka kannattaa muistaa: Älä syötä hevosta ähkyyn.

Jokainen meistä varmasti tietää, miltä tuntuu, kun on ahtanut itsensä aivan ähkyyn. Herkkuja on tullut mätettyä, vaikka maha on jo kauan ollut täynnä. Maha turpoaa ja on hankala liikkua. Ähkyinen olo aiheuttaa pahoinvointia ja jopa oksentelua.

Myös hevonen voi sairastua ähkyyn. Hevosella ei ole itsekontrollia syömisen suhteen, vaan ihmisen on säännösteltävä sitä. Jos hevoselle antaa vapaasti heinää, ennen pitkää se syö kaiken. Hevosen maha täyttyy, ja se tuntee olonsa ähkyiseksi. Koska kesyhevosella on luonnolliset vaistonsa tallessa, se jatkaa kylläisenäkin syömistään sisäisen pakon ajamana. Villihevonen syö jopa 16 tuntia päivässä, joten se ei voi lopettaa syömistä. Ennen pitkää se alkaa voida pahoin. Koska hevonen ei puhu ihmisten kieltä, se ei osaa kertoa tuskaisesta olostaan, vaan syö yhä edelleen.

Koska villihevoset syövät lähes kaiken hereilläoloaikansa, monella alkukantaisella rodulla usein luonnostaan pyöreähkö maha. Urheiluhevosilla sen sijaan ei voi olla pyöreätä mahaa, sillä se olisi tiellä - esimerkiksi estekisoissa maha pudottaisi puomit, tai raveissa hevonen ei mahdu aisojen väliin. Jatkuva syöminen haittaisi myös mm. ratsastustuntien pitämistä, sillä hevosen pitäisi pystyä kiertämään kenttää jopa muutaman tunnin kerrallaan ilman ruokailutaukoja. Satulavyöt eivät menisi kiinni, ja aina olisi oltava ostamassa uusia, pidempiä ja kalliimpia vöitä. Ennen pitkää hevonen lihoisi niin, ettei mahtuisi enää karsinan ovesta ulos, vaikka se olisikin mitoitettu uusien EU-säännösten mukaiseksi. Vapaan heinän tarjoaminen on siis hevoselle pelkästään haitaksi.

perjantaina, marraskuuta 12, 2010

Shokkiuutinen - Totilas onkin suomenhevonen

Maailmanennätysori Totilas on herättänyt ihastusta ja hämmästystä kouluratsastuspiireissä. Totilaksen omistajanvaihdos on nostattanut tunteita niin hevosen lähipiirissä kuin lajia seuraavien harrastajienkin keskuudessa - miten hevoselle nyt käy, pääseekö se enää samoihin tuloksiin kuin Edward Galin kanssa, päätyykö se kloonattavaksi vaiko opetusmestariksi Kimi Räikköselle, vai kenties sisäfileeksi maailman hienoimpiin ravintoloihin?

Huippuoriin uskomattomat liikkeet ja lyömättömät tulokset ovat saaneet monet myös pohtimaan, voiko tämä kaikki olla totta. Asiantuntijoiden mukaan kyseinen hevonen on geneettinen ihme.

Edellä mainituista syistä Pökäle lähetti tutkijansa paikalle. Totilaksesta otettiin veri- ja kudosnäyte, joka lähetettiin tutkittavaksi salaiseen hevosalan asiantuntijoiden laboratorioon. Tulokset saatiin vihdoin, ja ne ovat ennennäkemättömiä:

Totilas onkin suomenhevonen

Ensinnäkin Totilas on suomenhevonen. Sen geenikartta viittaa pieneen pohjoissavolaiseen työhevospopulaatioon, jonka edustajia kulkeutui sotien jälkeen Keski-Eurooppaan. Yksi sen esi-isistä on musta Tollukka-ori, joka oli tunnettu hienoista liikkeistä Pöljän kylän kynnöspelloilla. Totilaksen epäillään olevan kaukaista sukua myös muutamalle keppihevoselle.

Liitokaviot kumista

Toinen merkittävä tutkimustulos on, että Totilaksen kaviot on korvattu kumilla. Joustavien kumikavioidensa ansiosta se kykenee upeisiin, tanssinomaisiin liikkeisiin. Lisäksi Totilaksen niveliin on viritetty jousia, jotka mahdollistavat korkealle ylöspäin suuntautuvat liikkeet, joita kouluratsastuksessa arvostetaan.

Valmiiksi ohjelmoitu

Totilaksen aivoihin on myös asennettu bluetooth-vastaanotin, jonka kautta se saa tiedot kouluradan eri tehtävistä. Totilakselle ei ainoastaan tiedoteta mitä seuraavaksi, vaan vastaanotin aktivoi aivojen liikelohkoja, jotka saavat aikaan eri ruumiinosien liikeradat. Näin ollen Totilaksen ratsastajan ei ole tarvinnut kuin istua kyydissä, kun ohjelmoitu Totilas suorittaa radan parhain mahdollisin pistein.

Tekoturkista!

Mainittava on myös, että Totilas ei soveltuisi koskaan turkiseläimeksi - sen kiiltävä, sileä karva ja kaunis häntä ovat keinokuitua. Pahasti kesäihottumaisen Totilaksen iho siirrettiin pois ja tilalle istutettiin tekoturkis.

Homokin vielä

Tutkijoille selvisi myös, että Totilas on homoseksuaali. Se tarhailee yhdessä 6-vuotiaan puoliveriruunan kanssa.

Näiden tutkimustulosten valossa lienee selvää, että Totilaksen uusi omistaja tulee vaatimaan kaupan perumista tai ainakin kauppasumman alentamista - kahdeksannumeroisesta kauppasummasta pudonnee ainakin puolet nollista pois.

torstaina, marraskuuta 11, 2010

Varsan vieroittaminen on eläinrääkkäystä

Syksyn mittaan on tapana erottaa keväällä syntyneet varsat rakkaista äideistään. Tamma ja varsa ovat saaneet viettää kesän laitumella autuaan tietämättöminä tulevaisuuden väkivaltaisista raakuuksista. Yhtenä päivänä ne kuitenkin erotetaan: varsa nakataan eri karsinaan kuin emänsä - ilman ennakkovaroitusta, ilman minkäänlaista totuttelua.

Tammalla ja varsalla on erittäin läheinen suhde, ja niiden erottaminen on erittäin traumaattista molemmille osapuolille. Varsa ja emä huutelevat hädissään toisillensa ihmisten naureskellessa niiden "typerälle" käytökselle. Jopa ihmislasten äidit, joiden viimeistään voisi kuvitella kykenevän samaistumaan tammaan, jolta väkivalloin riistetään sen ainoa lapsi, pitävät vieroitusmenettelyä täysin oikeana toimintatapana.

Jotkut sijoittavat tamman ja varsan aluksi viereisiin karsinoihin, ja päivät ne saavat edelleen tarhata yhdessä. Ennen pitkää varsa kuitenkin hivutetaan kauemmaksi emästään, ja usein ne päätyvät eri talleihin. Kun varsa on myyty, se ei enää koskaan näe emäänsä.

Ei riitä, että varsa ei ole koskaan nähnyt isäänsä - ei edes valokuvaa - varsan kiintymyssuhde emäänsä katkaistaan yllättäen ja pysyvästi. Ei ihme, että ihmisillä on vaikeuksia käsitellä hevosiaan, sillä varsaikäisenä tapahtunut perusturvallisuuden järkyttäminen jättää taatusti jälkensä hevoseen kuin hevoseen.

Kun siis kohtaat "ongelmahevosen", otapa selvää sen taustoista. 100% todennäköisyydellä se on raa'asti vierotettu emästään noin puolen vuoden ikäisenä tai viimeistään vuotiaana. Ostamalla varsana vieroitetun hevosen tai tamman, joka on ennestään varsonut, osallistut itse eläinrääkkäykseen.

Kuulostaako pahalta? Jos kuulostaa, lisää Facebook-statukseesi seuraava teksti:
"Varsan vierottaminen emästään on eläinrääkkäystä. 97% ystävistäni ei kehtaa kopioida tätä väitettä statukseensa. Ole sinä yksi niistä tosiystävistäni, jotka uskaltavat."

keskiviikkona, lokakuuta 13, 2010

Rotuajattelu romukoppaan

Hevoset voidaan jakaa käyttötarkoituksen tai rodun perusteella eri ryhmiin, kuten ravihevosiin, ex-ravureihin, ratsuihin ja poneihin. Jaottelu on kuitenkin usein hyvin keinotekoista, sillä monia ravihevosia ja ex-ravureita käytetään ratsastukseen tai esimerkiksi poneilla ajetaan poniraveissa kilpaa.

Satoja tai jopa tuhansia vuosia vanha rotuajattelu romuttuu nyt täysin, sillä EU:n hevosjalostusdirektiivin mukaan hevoset jaetaan erilaisiin ryhmiin uusilla, mutta luonnollisemmilla kriteereillä. Kriteeristö on alunperin Suomessa kehitetty, sillä Keskiperän kansanopiston tutkimusryhmä on tutkinut hevosten jaottelua jo kahdenkymmenen vuoden ajan. Samalla myös rasismi loppuu - lämppärien omistajilla ei ole enää mitään syytä irvailla puoliveristen omistajille.

Vuoden 2011 alussa voimaan astuu säädös, jolloin nykyisen kaltainen hevosrotujaottelu poistuu, ja hevoset jaetaan ryhmiin sen perusteella, miten ne ulostavat. Tämä uudistus perustuu siihen, että ulostaminen on hevosille, kuten muillekin eläimille, luonnollista. Rodusta riippumatta jokainen hevonen ulostaa, ellei sen suoli ole tukossa.

Nyt siis saa unohtaa vanhat hevosrodut, joilla monilla oli myös hyvin monimutkainen tai vaikeasti lausuttava nimi, kuten murakötzinhevonen, gayoe tai kopczyk podlaski. Uudessa järjestelmässä on vain kahdeksan ryhmää, ja ne ovat seuraavanlaiset:

Kasapaskoja
Kasapaskoja kakkaa kaiken kakkansa yhteen kasaan. Se ei tallo eikä levitä pökäleitä, joten kasa on helppo siivota karsinasta tai tarhasta.

Kanuunakakkaaja
Kanuunakakkaaja pyrkii ampumaan takapäänsä kanuunalla kakkapökäleet mahdollisimman kauas. Karsinan perusteella kanuunakakkaajan tunnistaa siitä, että kakkapökäleitä löytyy mm. ikkunan kaltereiden välistä ja että seinät ovat likaiset, sillä kakkapökäleet ovat osuneet niihin.

Pökäleenpiilottaja
Pökäleenpiilottajan karsina ja tarha ovat näennäisen siistejä, mutta se on vain harhaa. Kakkapökäleitä löytyy mitä ihmeellisimmistä paikoista ja usein yksitellen. Pökäleenpiilottaja on nähnyt kovasti vaivaa piilottaessaan kakkaansa. Käytös perustuu siihen, että hevonen pyrkii säästämään kallisarvoiset pökäleensä mahdollista tulevaa pula-aikaa varten.

Ansakakkaaja
Ansakakkaajankin karsina saattaa näyttää siistiltä, mutta tarkemmin kaivellessa sieltä voi löytää kakkakasoja. Ne on huolellisesti piilotettu heinien ja kuivikkeiden avulla. Ansakakkaaja arvostaa siisteyttä eikä halua piehtaroidessaan ja makoillessaan sotkea karvapeitettään.

Vierittäjä
Vierittäjä vierittää kakat karsinan reunoille. Tallissa karsinoiden väliseinien alla saattaa olla pienen pieni rako, ja sieltä vierittäjä pyrkii vierittämään omat pökäleensä naapurikarsinaan. Toisaalta vierittäjä haluaa näin pitää oman karsinansa siistinä, toisaalta myös osoittaa, että naapuri on sotkuinen tyyppi. Usein kakat juuttuvat karsinoiden nurkkiin ja niiden siivoaminen on työlästä.

Tortuntalloja
Tortuntalloja talloo kaikki kakkapökäleensä litteäksi. Se mielellään myös muussaa ne kuivikkeiden sekaan niin, että on mahdotonta erottaa, onko joukossa puhdasta purua vai onko kaikki pelkkää kakkaa. Tällainen karsina on usein myös kauttallataan märkä, joten kuivikkeet on vaihdettava päivittäin.


Ruikula
Ruikulan maha ei toimi toivotulla tavalla, vaan pyöreiden pökäleiden sijaan takapuolesta virtaa vähemmän kiinteää tavaraa. Ruikuloiminen voi olla sairauden oire, vaikkakin joillakin hevosilla ruikulaa esiintyy enemmän kuin toisilla. Ruikulan jätökset on usein siivottava lapiolla, sillä kakka valuu talikosta takaisin karsinaan.

Prööttääjä
Prööttääjä piereskelee kakkaamisen yhteydessä. Se saattaa piereskellä myös pissatessa ja liikkuessaan. Kakkaa tulee enimmäkseen yksittäiskappaleina. Karsinassa kakkaa onkin sitten siellä täällä.


Suurin osa hevosenomistajista tai lantalingoista löytää näistä ryhmistä omat tai tallin hevoset. Mikäli muunlaisia ryhmiä kuitenkin löytyy, tutkimusryhmä ottaa vastaan ehdotuksia 31.12.2010 klo 23.55 saakka. Voit lähettää omat ehdotuksesi kommentteina alle, ja lähetämme ne tutkimusryhmän käsittelyyn.

lauantaina, elokuuta 14, 2010

Uusi tutkimus: Ravit ovat eläinrääkkäystä

Nyt on tieteellisesti todistettu, että ravit todellakin ovat eläinrääkkäystä. Pökäle on hevosalan asiantuntijana ja edelläkävijänä tuonut tätä faktaa kansan tietoisuuteen jo vuosikymmenet, mutta vasta nyt asialle on saatu tieteellistä pohjaa.

Hevosalan asiantuntijoiden koulutuskeskuksen, Keskiperän kansanopiston teettämän tutkimuksen mukaan lähes 60% ihmisistä pitää raveja eläinrääkkäyksenä. Loputkin ihmiset vieroksuvat mm. Kuninkuusraveissa käymistä.

sunnuntaina, elokuuta 08, 2010

10 neuvoa karhun kohtaamiseen

Karhut ovat taas puhuttaneet hevosihmisiä. On inhimillistä, että karhun kohdatessaan ihminen säikähtää. Maltti on kuulemma valttia, joten kontion tallustellessa vastaan pihapolulla tai maastolenkillä, kannattaa ensin laskea rauhallisesti nollasta sataan ja sen jälkeen toimia seuraavasti:

1. Ilmoita tapahtuneesta hevostalli.nettiin.
- Jos sähköt tai netti eivät toimi, lähde naapuriin tai tarvittaessa kauemmas sellaiseen paikkaan, josta pääset verkkoon.

2. Ennen kun edes mietit karhukannan kasvun rajoittamista, muista, että esi-isäsi ovat saapuneet näille karhujen kultamaille uudisasukkaina vasta 1700-luvulla. Toisin kuin värillisten maahanmuuttajien, sinun on syytä sopeutua paikalliseen elämäntyyliin ja luonnonlakeihin, olethan suomalainen.

3. Tutkimuksen mukaan karhut ovat 99% vaarattomia ihmisille ja myös kotieläimille. Teet siis mitä tahansa, sinulla on vain yhden prosentin mahdollisuus tulla karhun lyömäksi tai syömäksi. Ei hätää!

4. Jokaisessa pihapiirissä vilisee luonnoneläimiä, vaikkei niitä aina huomaa. Joidenkin pihoilla voi nähdä pääskysiä, oravia ja rusakoita, sinun pihallasi käväisi karhu. Big deal?

5.  Nouseeko karhu takajaloilleen? Jos nousee, se on hyvä merkki, sillä karhu tarkkailee silloin ympäristöään. Pian se huomaa tulleensa pihallesi ja tallustelee takaisin metsään.

6. Äänteleekö karhu? Se haluaa jutella kanssasi. Voit kokeilla myös telepaattista yhteyttä karhuun - se toimii yhtä hyvin kuin hevoseenkin.

7. Karhun näkeminen ei tarkoita, että karhu olisi aggressiivinen.

8. Hanki kaukasianpaimenkoiria. Ne hyökkäävät karhun kimppuun ja tekevät siitä selvää. Voit saada lattiallesi lämpimän karhuntaljan.

9. Karhut ja hevoset voivat olla myös ystäviä.

10. Muista osallistua hevostalli.netin keskusteluun jatkossakin karhun kohdanneena asiantuntijana.

Jos vielä pelottaa, muuta Helsinkiin. Siellä esiintyvät karhut ammutaan välittömästi. Voit silti esiintyä karhuasiantuntijana.

perjantaina, elokuuta 06, 2010

Ratsastuskin on eläinrääkkäystä

Otsikko on nyt hieman provosoiva, mutta hyvästä syystä. Suurimmalla osalla hevosista käytetään suussa kuolaimia. Ravureita rääkätään monilla muillakin tavoilla kuin pelkästään kuolaimia käyttämällä, mutta ratsuille kuolainten käyttö on usein se ainoa pahoinpitelyn muoto.

Etenkin kouluratsut kärsivät kuolaimista. Kouluratsastuksen tavoitteena on vetää hevosen leuka rintaan, jotta se alistuisi ratsastajan tahtoon ja sen kaula olisi joutsenmaisesti kaartunut. Jos kaulan vääntäminen ei onnistu käsivoimin tavallisilla nivelkuolaimilla, otetaan avuksi järeämpiä kaluja. Kankikuolaimet nimensä mukaisesti kankeavat hevosen kaulan mutkalle. Kouluratsastuksessa käytetään usein kaksia ohjia, jotta ratsastaja voisi kaksinkertaisin voimin vetää hevosen kaulan virkkuukoukulle, jota myös "muodoksi" kutsutaan.

Onneksi ratsastajien joukosta löytyy myös pelastavia enkeleitä, jotka pukevat ratsulleen kuolaimettomat suitset. Hevonen ei kärsi ja ratsastaja saa siitä hyvän mielen.

tiistaina, helmikuuta 23, 2010

Vale-eläinsuojuviranomainen jäi kiinni

Suomessa on paljastunut tapaus, jossa eläinsuojeluviranomaisena esiintyvä henkilö ei ollutkaan oikeasti eläinsuojeluviranomainen.

Vale-eläinsuojeluviranomainen oli ehtinyt toimia eri puolilla maata yli kymmenen vuoden ajan herättämättä epäilyksiä. Hän on muunmuassa tehnyt tarkastuksia koteihin ja etenkin lapsiperheisiin, joissa usein onkin vale-eläimiä, kuten esimerkiksi pehmopupuja, teddykarhuja ja My Little Ponyja. Vale-eläinsuojeluviranomainen on myös hakenut leikkikentiltä puisia hevos- ja norsukiikkuja.

Vale-eläinsuojeluviranomainen oli myös ottanut huostaan ainakin 20 lelukoiraa, 12 pehmopupua, 8 teddykarhua, 6 keinuhevosta, 5 keppihevosta, 2 pehmopandaa ja muovisia villieläinfiguureja. Osa näistä löytyi vale-eläinsuojeluviranomaisen kotoa, osasta hän oli omien sanojensa mukaan luovuttanut hyviin koteihin. Suuri osa hänen takavarikoimistaan eläimistä on yhä kateissa.

Tapahtumavyyhti alkoi purkautua, kun porvoolainen perheenäiti oli saapunut kesken päivän kotiin ja löytänyt vale-eläinsuojeluviranomaisen penkomassa lasten leikkimökissä olevia leluja. Vale-eläinsuojeluviranomainen oli ilmoittanut olevansa oikealla asialla ja syytti perhettä eläinten heittellejätöstä, sillä osa lelueläimistä oli ollut leikkimökissä ilman vettä, ravintoa ja hoitoa syksystä saakka. Perheen äitiä epäillään vale-eläinsuojelurikoksesta.

keskiviikkona, helmikuuta 17, 2010

Mihin ilmoittaa?

Hevosihmisillä on sisäsyntyinen ilmoitustarve. Erilaisista asioista ja teoista on aina ilmoitettava eteenpäin. Kysymys kuuluukin, että mihin mikäkin ilmoitus täytyy tehdä. Tässä hieman neuvoja yleisimpiin kysymyksiin:

Mihin ilmoitan, kun...

En pääse tulemaan ratsastustunnille sairastumisen vuoksi?
Älä ilmoita mihinkään, koska soittaminen ja tekstaaminen on niin vaikeaa ja pelottavaa, sitäpaitsi saldoraja on täynnä. Äänikin on mennyt, joten ei voi puhua, ja kädet poikki, joten tekstaaminen on vaikeaa.

Hevostalli.net ja Facebook tökkivät?
Ilmoita naapurille, että hän rajoittaisi netinkäyttöään, jotta kaistaa riittäisi sinullekin.

Kaverini käyttää sossun ja Kelan tukia väärin?
Sosiaalitoimiston ja Kelan lisäksi kannattaa ilmoittaa ystäville, tuttaville, naapureille, kaupan seinälle ja hevostalli.nettiin, jotta muut tietävät varoa.

Tallinpitäjä pitää ponia panttina maksamattomista tallivuokrista?
Ilmoita hevostalli.netin sennupalstalle.

Työharjoittelija vie työpaikkani?
Ilmoita työkkäriin.

Hevoseni sairastuu tai loukkaantuu?
Riippuu, miten sairaus tai loukkaantuminen ilmenevät. Kysy hevostalli.netin sennupalstalta lisätietoja.

Hevonen puree lastani?
Tee poliisille rikosilmoitus.

Koira pure lastani?
Lapsi on kiusannut koiraa, joten rankaise lasta. Tämän jälkeen voit tehdä lastensuojeluilmoituksen.

Hevostalli.netissä on provo?
Ilmoita härönapille. Kirjoita vielä provon jatkeeksi ilmoitus, jossa kerrot ilmoittaneesi provosta härönapille.

Tuttu tallinpitäjä ei maksa veroja?
Täytä veroilmoitus ja toimita se verotoimistoon.

Hevonen on ulkona koko päivän?
Voit tehdä vapaamuotoisen ilmoituksen ulkoministeriöön, joka käsittelee ilmoituksen kahden viikon sisällä.

Olen kännissä?
Hevostalli.netin sennupalstalle.

Tärkeät linkit:
Hevostalli.net
Verotoimisto
Kansaneläkelaitos (Kela)
Sosiaalitoimisto

Pulla

 
Tuoreimman tutkimuksen mukaan tehokkain tapa lastata hevonen kuljetusautoon tai -kärryyn on pulla. 40% hevosenomistajista houkuttelee hevosensa kyytiin pullalla.
Reilu kolmannes hevosenomistajista kantaa hevosensa kyytiin. 

Osa lastaa hevosensa maiskuttamalla.

Ainoastaan yksi hevosenomistaja pyytää eläinlääkäriä rauhoittamaan hevosensa kuljetusta varten.

Lue lisää lastausvinkeistä täältä: Apua lastaukseen.

tiistaina, helmikuuta 16, 2010

Suomi hyysää ulkomaalaisia (hevosia)


Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan 64 000 hevosta ja ponia. Niistä 60% on lämminverisiä, vaikka vielä 1980-luvulla valtaosa oli suomenhevosia. Nyt suomenhevosia on enää 30% kaikista hevosroduista.

Isänmaalliset hevosten ystävät ovat huolissaan tästä trendistä, joka uhkaa oman hevosrotumme olemassaoloa. Maahanmuuttajahevoset ovat lähes poikkeuksetta lämminverisiä ratsuhevosia, ravihevosia tai poneja. Uusia hevosia saapuu koko ajan, mutta veronmaksajilta pimitetään todelliset tiedot siitä, kuinka paljon näiden hevosten elättäminen maksaa. Yksityiset ihmiset ja yritykset maksavat vuosittain huikeita summia ostaessaan ja ylläpitäessään hevosia, jotka eivät ole edes suomalaisia.

On hyvin nurinkurista, että moni suomenhevonen on vailla ensiluokkaista hoitoa, ruokintaa, varusteita ja liikuntaa, kun samaan aikaan Suomeen tuodaan ulkomaalaisia hevosia töihin ja kisakentille. Maahanmuuttajahevosia puunataan ja hyysätään, ostetaan kalliita varusteita, erikoisrehuja ja palkataan parhaat valmentajat ja ratsuttajat. Samaan aikaan suomenhevonen joutuu vain puskailemaan, ravintonaan pelkkä heinä, kaura ja kivennäiset. Ulkomaalaiset hevoset kääritään folioihin ja pidetään lämpimissä talleissa, kun suomenhevonen joutuu seisomaan alasti pakkasessa päivät pitkät. Kaiken kukkuraksi korkeimmat esteluokat ja vaativimmat koulukisat ovat täynnä ulkomaalaistaustaisia hevosia. Suomenhevonen ei kelpaa niihin.

Verotus kiristyy, säästöleikkuri jyllää, Suomi velkaantuu ja samanaikaisesti lisää hevosia virtaa maahan. Kummallista on, että näitä asioita ei ole vielä julkisesti uskallettu yhdistää toisiinsa. Ehkäpä päättäjissämme on maahanmuuttajahevosten omistajia?



tiistaina, helmikuuta 09, 2010

Kuinka paksussa hangessa voi ratsastaa?


Uusimman tutkimuksen mukaan 45% ratsastajista ei liiku hangessa hevosella ollenkaan. Hangessa ratsastukseen liittyy monia riskejä, kuten hevosen väsyminen ja hengästyminen. Hevonen joutuu nostelemaan jalkojaan luonnottoman korkealle - eihän muinaisilla preerioillakaan ollut hankea. Jalkojen nostelusta voi aiheutua myös vammoja.

Lumen alla voi myös olla vaarallisia ja teräviä esineitä. Tallin ympäristö, tarhat, kenttä ja maasto kannattaakin puhdistaa lumivapaaksi alueeksi esimerkiksi lehtipuhaltimen avulla. Kesän aikana alueelle kannattaa rakentaa maalämmitys, jotta se pysyy sulana.

Kuitenkin peräti 29% ratsastajista myöntää riskeeraavansa hevosensa terveyden ja liikkuvansa jopa viiden sentin paksuisessa lumessa. Tähän ryhmään kuuluvia pyydetään itse ottamaan yhteyttä alueensa eläinsuojeluvalvojaan ja tekemään ilmoituksen itsestään.

Apua lastaukseen

Hevosen lastausongelmat ovat hyvin yleisiä. Hevonen ei suostu menemään koppiin, ja lastaus voi kestää tuntikausia, eikä välttämättä sittenkään onnistu muuten kuin rauhoitettuna. Hevonen on tyhmä eläin, sillä se voi pelätä kuljetusautoa tai -kärryä, vaikkei se ole ollenkaan vaarallinen. Sehän on vain kuljetusväline, joka liikkuu tasaisesti pyörillä ja vie hevosen paikasta A paikkaan B. Hevonen ei tätä kuitenkaan ymmärrä, vaikka rautalangasta vääntäisi. Köyhillä hevosenomistajilla ei ole varaa pyytää Kari Vepsää kuiskaamaan hevosta kyytiin, joten hevonen on saatava sinne omin avuin.

Hevosalan asiantuntijaraadin vinkeistä koottu opas auttaa lastausongelmissa. Enää ei tarvitse pohtia erilaisia vaihtoehtoja, nyt vaan kokeilemaan seuraavia:

1. Anna hevoselle aikaa. Jotkut lastaajat päivittelevät puolitoistatuntista lastaussessiota, mutta aivan hyvin lastaukseen voi varata vaikka kokonaisen viikon. Hevosella on iso pää, joten se tarvitsee aikaa voidakseen pohtia lastausta eri näkökulmista.

2. Käytä kakkosnelos-menetelmää eli nikkaroi kakkosnelosesta aita, joka johdattaa hevosen koppiin. Aidanteko-ohjeita löytyy mm. Tee itse- ja Meidän Talo- lehdistä. Jos teet aidasta pyöreän, siitä tulee pyöröaitaus, ja näin saat kaksi kärpästä yhdellä iskulla.

3. Maiskuta. Osaatko itse oikean maiskutustekniikan? Ehkä syy lastausongelmiin onkin sinussa. Maiskutusta on syytä harjoitella. *Maisk* .

4. Syötä hevoselle pullaa. Hevoset tykkäävät pullasta. Jos pulla ei maistu, sen täytyy olla pahaa. Käänny äidin, anopin tai leipomon puoleen.

5. Liinat. Ethän vain ole unohtanut liinoja? Ennen lastausta hevoselle puetaan kuljetussuojat, loimi, häntäsuoja ja suitset, joista irroitetaan ensin ohjat ja sitten kuolaimiin kiinnitetään liina. Seuraavaksi kiinnitetään irronneet kuljetussuojat. Hevonen talutetaan liinalla koppiin, jossa liina irroitetaan, kiinnitetään yksi irronneista kuljetussuojista, laitetaan ohjat takaisin kuolaimiin kiinni, kiinnitetään toinen irronnut kuljetussuoja, riisutaan suitset, nostetaan hevosen jalkaa jotta saataisiin pudonnut kuljetussuoja sen kavion alta, kiinnitetään kuljetussuoja, ja puetaan riimu. Tässä välissä kiinnitään seuraava irronnut kuljetussuoja.Tämän jälkeen hevonen kiinnitetään riimusta koppiin, kuljetussuojien kiinnitykset tarkistetaan, loimi oiotaan, siivotaan paskat lastaussillalta ja vaihdetaan puhdas häntäsuoja.

6. Raippa. Sano hevoselle, että se saa raipasta, jos ei se suostu menemään kyytiin.

7. Pue hevoselle kaulapanta. Mehän tiedämme, että koirat ovat tottelevaisia eläimiä. Koirilla on usein kaulapanta. Pue hevosellekin kaulapanta, niin siitäkin tulee tottelevainen eläin ja se kävelee koppiin.

8. Keskustele, keskustele ja keskustele. Muista puhua hevosen kieltä.

9. Jos hevonen heittäytyy makuulle, se on väsynyt. Anna hevosen levätä.

10. Neljä vahvaa miestä kantavat normaalin ex-ravuri-lämminverisen kyytiin, jos ei se osaa sinne omin jaloin kävellä. Pyyhi räkä miesten poskilta.

keskiviikkona, helmikuuta 03, 2010

Verotus hevosalalla

Hevosalalla verojen maksua vältellään viimeiseen saakka, mutta aina löytyy uusia, innokkaita hevosalan yrittäjiä, jotka keksivät kinkkisiä kysymyksiä yritysverotukseen ja arvonlisäveroon liittyen. Pökäle päätti ottaa asiakseen selvitellä yleisimpiä verotukseen liittyviä kysymyksiä hevosalalla. Jos näiden tietojen jälkeen jää vielä epäselvää, kannattaa ottaa suoraan yhteys Pökäleen veroneuvojaan sähköpostitse: nettipokale@hotmail.com.

Joudunko maksamaan arvonlisäveroa, kun minulla on pieni viiden hevosen talli?
- Viiden hevosen tallin omistajan on maksettava arvonlisäveroa 8500 euroa vuodessa.

Joudunko maksamaan arvonlisäveroa, kun ostin hevosen, joka maksoi 9000 euroa?
- Kyllä, sinun tulee maksaa arvonlisäveroa joko 8% tai 22% riippuen siitä, onko hevonen ratsu vai ravuri. Sinun tapauksessasi maksettavaa tulee siis joko 720 tai 1980 euroa, ja vero on maksettava viimeistään kohdekuukautta seuraavan toisen kuukauden 15. päivänä. Mikäli ostit hevosen hevosen ravinnoksi, maksettavaa tulee 1080 euroa, sillä ruoan arvonlisäveroprosentti on 12.

Epäilen, että naapurini ei maksa veroja, vaikka hän pitää hevostallia. Mitä teen?
- Verojen maksamatta jättäminen on vakava rikos. Jos olet hänen lähin naapurinsa, olet yhteisvastuullinen hänen veroistaan eli niin sanottu äänetön yhtiömies. Joudut maksamaan arvonlisäveroa 8500 euroa.

Perustin hevostallin, mutta minulla ei ole yhtään liikevaihtoa. Mistä tiedän, kuinka paljon minun täytyy maksaa veroja?
- Voit vähentää tulot menoista ja kertoa myyntisaamiset 22%:lla.

Voinko hakea huojennusta, kun tuloni ovat alle 22500 euroa?
- Kyllä. Voit maksaa huojennukset veronpalautuksina verottajalle 31.12.2010 mennessä.


Valmentajani vaatii minulta täyttä maksua 50 euroa kerta, vaikka olen itsekin alv-verovelvollinen ja siten voin vähentää arvonlisäveron omissa ostoissani. Nyt hän on kieltäytynyt tulemasta tallille. Mitä voin tehdä?
- Valmentajasi on selvästikin tehnyt veropetoksen. Voit tehdä hänestä vähennyskelvottoman.

Yksi vuokralaisistani ei ole maksanut karsinavuokraa kolmeen kuukauteen. Mitä teen?
- Voit vaatia verotarkastajaa tarkistamaan kirjanpitosi ja tekemään tilinpäätösviennit, jotta saat taseen täsmäämään.

Käyn tunneilla 12 hevosen ratsastuskoulussa, jossa ainakin kolme hevosta on Saksasta tuotuja. Ratsastan enimmäkseen näillä kolmella hevosella. Ratsastuskorttini maksulapussa on kuitenkin merkintä "sis.alv.22%", vaikka eikös Saksassa arvonlisäveroprosentti ole 7?
- Koska tallilla on 12 hevosta ja niistä 25% on Saksasta, tallin liikevaihto on varmasti yli 8500. Voit siis vähentää puolet ratsastustuntiesi hinnasta verotuksessa.

Haluaisin ostaa hevosen, mutta minulla ei ole rahaa. Mitä teen?
- Voit perustaa yrityksen ja ostaa hevosen yrityksellesi. Näin ollen voit myös vähentää kaikki hevosesi kulut (karsinavuokra, ruoat, kengitys, varusteet, ell-kulut jne.) verotuksessa eikä itsellesi tule kuluja hevosen pidosta.

Olen tallityöntekijä eräällä melko tunnetulla valmennustallilla. Huomasin juuri palkkakuitista, että työnantajani ei ole pidättänyt arvonlisäveroa palkastani ollenkaan. Mitä teen?
- Voit tehdä työnantajastasi veroilmoituksen. Sen voi tehdä myös nimettömänä.

Tallityöntekijä vei tamman ruunattavaksi

Moni tallinomistaja pyörittää talliaan ihan yksin tai korkeintaan perheenjäsenten kanssa, koska he ovat ahneita. Tallinpitäjät kun rikastuvat, sillä rahan tuloa ei voi estää, eivätkä he halua jakaa tätä rahaa muiden kanssa.

Hevosmäärän kasvaessa myös työt lisääntyvät, ja joskus käy niin, että tallilla tarvitaan enemmän työvoimaa. Pikkutytöt ovat jo raataneet itsensä piippuun ja siirtyneet muille talleille harrastamaan. Tallinpitäjän on pakko harkita työntekijän palkkaamista tai "palkkaamista" - nykyäänhän talli saa ilmaista työvoimaa ihan laillisesti erilaisten työkokeilujen, harjoitteluiden, työllistämistukien, oppisopimusten sun muiden keplottelujen turvin.

Mutta tallinpitäjän on syytä harkita useamman kerran, vaikka saisikin ilmaista apua. On nimittäin paljastunut, että harva tallityöntekijä kykenee vastuullisiin tallitöihin kuten paskan lappaamiseen, tarhaamiseen ja ruokintaan. Pökäleen tutkijat löysivät todistusaineistoa, joka asettaa tallityöntekijät hyvinkin epäilyttävään asemaan. Tässä joitakin tosielämässä tapahtuneita tallityöntekijöiden vakiovirheitä:
  • Tallityöntekijä ei erota tammaa oriista.
  • Tallityöntekijä ottaa laitumelta oriin ja vie sen ruunattavaksi. Myöhemmin selviää, että kyseessä oli väärä ori.
  • Tallityöntekijä joko haluaa säästää heiniä tai itseään, kun päiväheiniä on korkeintaan ämpärillinen.
  • Tallityöntekijä ei tiedä, paljonko on desi, ja paljonko on litra.
  • Tallityöntekijä kokeilee omin päin erilaisia ruokavalioita hevosille.
  • Tallityöntekijä mittaa hevosen lämpöä ja "hukkaa" kuumemittarin.
  • Tallityöntekijä unohtaa hevosen illalla tarhaan. 
  • Tallityöntekijä unohtaa hevosen pesuboksiin kylmäysletkut jaloissa.
  • Tallityöntekijä unohtaa hevosen kävelytyskoneeseen.
  • Tallityöntekijä unohtaa hevosen aamulla karsinaan ja vie tarhaan pelkän riimun. 
Olethan lukenut myös artikkelin rikkaista ratsastuskoulunpitäjistä ja tallinpitäjistä.

tiistaina, helmikuuta 02, 2010

Lukijanovelli: Suuri poni

Pökäleeseen lähetetään edelleen aktiivisesti lukijanovelleja. Tässä A.K.:n tarina. Varoitus! Novelli sisältää väkivaltaa ja siten se ei sovellu alle 18-vuotiaille.

Olipan kerran suuri poni. Se oli se oli 60 cm korkea ja 100 cm leveä shirenhevonen.

Eräänä rumana päivänä löysin tuon hevosen moottoritieltä. Juoksin  lähimmälle puhelinkopille ja tilasin trailerin. Vähän ajan päästä traileri tuli. Se oli kaunis, ja tietenkin pinkki. Sitten vein ponin ajajan paikalle ja menin itse traileriin. Tallilla vein ponin kentälle ja menin ratsastamaan. Olin 180cm pitkä joten sovin mainiosti 60-senttiselle ponilleni. Hyppäsimme 3-metrisiä esteitä ja menimme Grand Prix-tason koulua.

Koulussa oli tänään paljon kokeita. Sain kaikista kokeista kiitettävän eli 4-. Sen takia itse Barac Obama tuli onnittelemaan minua.

Koulun jälkeen olin masentunut, joten menin nukkumaan. Näin unen jossa Michael Jackson puhui minulle. Hän sanoi: "Tapa poni". Nousin sängystä, otin moottorisahan ja menin tallille. Vedin ponin moottorisahalla kahtia. Sen jälkeen olin onnellinen ja kaikilla oli tarpeeksi meetwurstia syötävänä.

Kirjoittanut: A.K.

Enkkufiltti ei ollutkaan arvokas

Tammikuussa Pökäle uutisoi enkkufiltin luvattomasta käyttöönotosta. Porvoolainen hevosenomistaja oli löytänyt kalliin enkkufilttinsä heinäladosta likaisena ja tahraisena. Porvoon poliisi epäili tekijöitä luvattomista lemmenleikeistä luvattomasti käyttöönotetulla filtillä.

Nyt tutkimukset ovat saaneet uuden käänteen, sillä paljastui, että enkkufiltti ei ollutkaan aito ja kallis villafiltti, vaan halpa jäljennös. Pökäleen selvityksen mukaan suomalaisista hevosihmisistä jopa 79% olisi valmis maksamaan aidosta enkkufiltistä vähintään 5000 euroa:


Nyt siis rikosilmoituksen tehnyttä enkkufiltin omistajaa epäillään valheellisen tiedon levittämisestä, epärehellisyydestä ja viranomaisten harhaanjohtamisesta. Näistä teoista maksimirangaistus on 8 vuotta ehdotonta vankeutta.

Hevosen kanssa lumitöihin

Hevosenomistajat ovat tunnetusti köyhiä, ja usein ainoa tapa ansaita hieman taskurahaa on myydä hevonen teuraaksi.

Nyt olisi toinenkin vaihtoehto. Kun lumimyrsky yllättää, eivät aura-autot ehdi joka paikkaan. Silloin kannattaa valjastaa hevonen lumiauran eteen ja pistää se oikeisiin töihin. Esimerkiksi Porvoossa hevosenomistajille maksetaan aurauspalkkiota, jos he luovuttavat hevosensa varusteineen aurauskalustoksi.

Muualla maassa auraushommia voi tehdä ihan oma-aloitteisesti itse. Tarvitaan vain hevonen, valjaat ja lumiaura. Jos hevosvetoista lumiauraa ei omasta takaa löydy, sen voi itse tehdä. Reen eteen on helppo nikkaroida vaikkapa puinen aura. Jos rekeä ei ole, senkin voi tehdä itse puusta ja raudankappaleista. Kiinnitä istuimeksi olohuoneen lepotuoli - sen muhkea selkänoja suojaa selkääsi viimalta.

Jos reen nikkaroiminen tuntuu vaikealta, myös potkukelkka tai pulkka soveltuu käyttöön, tosin aurasta täytyy sitten tehdä pienempi, jolloin aurauksen tehokkuus hieman kärsii.

Puskapollen kanssa on kätevää aurata lähiseudun pikkutiet, mutta moottoriteiden auraus kannattaa jättää isommille valjakoille. Ei haittaa, vaikka hevonen ei ole tottunut vetämään auraa tai rekeä perässään, sillä se oppii sen heti. Niinhän ravuritkin opetetaan ajolle - kerralla valjaat päälle, kärry perään ja menoksi. Harva hevonen jää paikalleen saati juoksee takaperin.

Muista kääriä hevonen folioon ennen auraushommiin lähtemistä, jotta vältyt turhilta eläinsuojeluilmoituksilta. Kannattaa lisäksi muistaa, että hangessa ainoa sallittu askellaji on käynti.

torstaina, tammikuuta 21, 2010

Tahroja enkkufiltissä



Porvoolainen hevosenomistaja saapui viime perjantaina ratsutallille ja löysi heinäladosta hevosensa enkkufiltin tahraisena. Kyseinen filtti ei ole mikä tahansa tavallinen loimi, vaan aito Englannista saakka tilattu ja peräti parin sadan euron arvoinen villainen filtti. Filtin omistaja oli joutunut näkemään kovasti vaivaa ansaitakseen rahat sen hankintaan.

Filtti löytyi heinäladosta heinien päälle levitettynä. Filtin luvattomille käyttöönottajille ei riittänyt se, että he sotkivat filtin heinään, vaan siinä oli myös epämääräisiä, tahmaisia tahroja.

Porvoon poliisi toteaa, että tekijöitä on syytä epäillä luvattomista lemmenleikeistä luvattomasti käyttöönotetulla filtillä. Tekijöitä kartoitetaan vertaamalla filtistä löytyneitä karvoja tallilla kävijöiden karvanäytteisiin. Filtille tehdään myös isyystesti.

tiistaina, tammikuuta 19, 2010

Cloory bongattu luentosalista



Aluksi vuosi 2010 vaikutti uutisköyhältä, mutta nyt tilanne on muuttunut. Hevostalli.netin asiantuntijaraadin jäsen on bongannut itsensä Clooryn luentosalista. Kyseessä on avoimen yliopiston järjestämä oikeustieteen luento. Asiantuntijaraadin jäsen oli ensin havainnut tutun sähköpostiosoitteen luentosalissa kiertäneessä listassa, minkä jälkeen hän oli vilkuillut ympärilleen. Hänen aavistuksensa osui oikeaan, sillä hetken kuluttua Cloory oli viitannut.

Myös toinen Hevostalli.netin asiantuntijaraadin jäsen kertoo, että hänen tuttunsa on ollut ala-asteella samalla luokalla Clooryn kanssa.

Eikä tässä vielä kaikki. Kolmas Hevostalli.netin asiantuntijaraadin jäsen riemuitsee, kun hän oli nähnyt Clooryn Citymarketin kassalla.

maanantaina, tammikuuta 18, 2010

Esteratsun koulutus

Esteratsun koulutus on mukavaa hommaa. Siihen tarvitaan vain hevonen, makupaloja ja este. Sitten vain kouluttamaan alla olevan opetusvideon mukaan:

Tulosta