sunnuntaina, lokakuuta 27, 2013

Hevoset suojaan satelliitin alta

Satelliitin kuva Iltasanomat.fi


Jättiläismäinen tutkimussatelliitti on putoamassa maahan aivan näinä päivinä. Tuhatkiloisen satelliitin polttoaine loppui, joten se ei pysy enää kiertoradallaan, vaan lähestyy maapalloa uhkaavasti. Koska satelliitti voi pudota mihin tahansa, on laskettu, että se putoaa 50% todennäköisyydellä Suomeen.

Koska satelliitin törmäämishetkeä on vaikea ennustaa, on mahdollista, että se osuu Maahan päiväsaikaan, jolloin hevoset ovat tarhoissaan ulkoilemassa. Todennäköisyys, että satelliitti putoaa juuri tarhausaikaan, on 50%. Suurin osa hevosista ulkoilee vähintään muutaman tunnin ajan päivässä, joten 50% todennäköisyydellä satelliitti putoaa hevosen päälle. Ja 50% prosentin todennäköisyydellä se putoaa juuri sinun hevosesi päälle!*

Hevoset ovat usein hyvin pienissä tarhoissa, joten niillä ei ole tilaa paeta. Jos hevosen omistaja ei havaitse satelliitin lähestymistä ajoissa, hän ei ehdi viemään hevostaan ajoissa turvaan talliin. Jos hevosia on useampia, kaikkien hevosten taluttamiselle ei ehkä ole aikaa. Tämän vuoksi on tärkeää suojata hevoset jo etukäteen.

Jotkut luottavat paksuun toppaloimeen, mutta paksuudestaan huolimatta sen ominaisuudet eivät ole riittävät. Ainoa tehokas keino suojautumiseen on folio. Hevonen on käärittävä huolellisesti folioon aivan kokonaan. Myös jalat ja häntä tulee folioida. Silmät, korvat ja turvan voi jättää folioimatta, jotta hevonen hieman näkee, kuulee, haistaa ja pystyy syömään ja juomaan. Foliota kannattaa varata useampi rulla hevosta kohti. Jos folio ei pysy hevosen päällä, sen voi kiinnittää ilmastointiteipillä. Koska folio repeää helposti, kannattaa varata paikkausta varten riittävästi foliota. On mahdollista, että esimerkiksi kenttähevoset rikkovat folion riehuessaan, joten varaudu folioimaan hevosesi useamminkin kuin kerran päivässä.




*Todennäköisyydet perustuvat laskelmaan, jossa satelliitti joko putoaa juuri sinun hevosesi päälle tai on putoamatta juuri sinun hevosesi päälle (50/50).

lauantaina, huhtikuuta 27, 2013

Ravihevonen umpisolmussa


Iltasanomilta saamamme tiedon mukaan ravihevonen meni solmuun keskellä tietä Mikkelissä tänään lauantaiaamuna. 

Palokunta hälytettiin avaamaan solmua. Ohjastaja ei loukkaantunut.

Hevosalan laaja-alainen asiantuntija, hevosnomi Irmeli Ala-Saikkonen kuvaa tapausta tyypilliseksi raviurheiluun liittyväksi toiminnaksi. - Ravureilta vaaditaan aivan luonnottomia suorituksia. Raviharrastajat kritisoivat muunmuassa kouluratsastusta siitä, että kouluratsujen kaulat taivutetaan väkisin virkkuukoukuiksi, mutta ravi-ihmisillä on nyt peiliin katsomisen paikka. Virkkuukoukku on kuitenkin hyvin pientä verrattuna umpisolmuun, Ala-Saikkonen vertaa.

Lue lisää Iltasanomista.

keskiviikkona, huhtikuuta 10, 2013

Herpestä liikkeellä




Herpes on nyt lähes kaikkien huulilla. Myös hevosihmisten on syytä olla varuillaan, vaikka omalla tallilla kukaan ei olekaan ilmoittautunut sen kantajaksi. Väestöliiton mukaan peräti yli viidesosa suomalaisista sairastaa tietäen tai tietämättään sukupuolielinten herpestä. Voit siis olla varma, että tuntemasi tallinpitäjä, ratsastuksenopettaja, ravivalmentaja, hevosenhoitaja tai tuntiratsastaja on potentiaalinen tartuttaja. Varo!

Tässä vielä sukupuolitauti.infon tietoisku herpeksestä:

Herpes on Herpes simplex -viruksen aiheuttama virustartunta. Herpes voidaan jakaa kahteen eri tyyppiin, HSV-1:een ja HSV-2:een. Sukuelimissä oleva herpes (herpes genitalis) on yleisimmin tyyppiä HSV-2, ja muualla kehossa oleva tartunta, esimerkiksi suussa tai huulissa, yleisimmin tyyppiä HSV-1.

Herpesvirus tarttuu henkilöstä toiseen limakalvokontaktin kautta, mutta saattaa tarttua jo normaalissa ihokontaktissakin. Estemenetelmien käyttö, esimerkiksi kondomi, on tehokkain tapa torjua herpestä.

Herpes saattaa sukuelinten ja suun lisäksi levitä esimerkiksi silmään, käsiin tai keskushermostoon. Tartunnan saaneen onkin oltava tarkkana jotta kontaktia viruksen ja esimerkiksi silmän välille ei pääsisi syntymään. Kerran tartunnan saatuaan ihminen kantaa virusta, ja sen akuutit oireet saattavat uusiutua milloin tahansa. Sukuelinherpes saattaa tarttua henkilöstä toiseen, vaikka akuutteja oireita ei olisikaan.

Oireet
Sukuelinherpeksessä sukupuolielimiin ilmestyy rakkuloita,  jotka yleensä tulevat viikon sisällä herpekselle altistumisesta. Muita oireita saattavat olla kipu, kutina ja polttava tunne. Muutaman viikon sisällä herpesrakkulat häviävät viruksen siirtyessä oireettomaan tilaan.
Herpes ollessaan huulessa tai suussa aiheuttaa rakkuloita. Myös muualla kehossa oleva herpestartunta aiheuttaa samantyyppisiä oireita ja esimerkiksi kutinaa.

Toteaminen
Herpes voidaan usein diagnosoida pelkästään sen aiheuttamien oireiden vuoksi. Sukuelinherpes voi olla kuitenkin vaikeampi todeta pelkästään ulkoisesti, joten tämän diagnosoimisen vuoksi on kehitetty laboratoriotestejä.

Hoito
Varsinaista parantavaa hoitoa herpekseen ei ole vielä kehitetty, joten kerran tartunnan saanut henkilö kantaa virusta koko loppuelämänsä. Jotkin antiviraaliset lääkkeet saattavat lieventää oireita. Herpestä vastaan on yritetty kehittää rokotteita, mutta tällä hetkellä ne eivät ole tehokkaita.

sunnuntaina, helmikuuta 24, 2013

Ei hevosenlihaa


Eilen uutisoimme Suomen Teurastalli Oy:n liikeideasta tuottaa hevosenlihaa. Juuri saamamme tiedon mukaan Suomen hevostalousministeriö on keskeyttänyt yrityksen toiminnan vedoten kilpailulainsäädäntöön. Vaikka Suomen Teurastalli Oy:n tarkoituksena oli tuottaa hevosenlihaa mahdollisimman vähäisin kustannuksin ja myydä sitä kuluttajille suhteellisen edulliseen hintaan, hevostalousministeriön mukaan hevosenlihaa saadaan edullisemmin mm. Etelä-Amerikasta sekä Itä- ja Etelä-Euroopan maista. Jos Suomessa ryhdyttäisiin laajamittaiseen hevosenlihan tuotantoon, se johtaisi hintakilpailuun ja ennen pitkää hintojen polkemiseen ja liian alhaisiin kuluttajahintoihin. Tällöin ulkomaalaiset toimijat eivät pystyisi välttämättä tuottamaan lihaa nykyisellä kannattavuudella.

Jotta näiltä ikäviltä uhkakuvilta vältyttäisiin, hevosenlihan tuotantoa Suomessa ei tule hevostalousministeriön mukaan lisätä nykyistä enempää. Hevostalousministeriö määräsi Suomen Teurastalli Oy:n ajamaan toimintansa alas välittömästi ja maksamaan korvauksia hevosenlihan tuottajamaille. Suomen Teurastalli Oy:n toimitusjohtaja Pertti Ö. Järvisen mukaan yrityksen omistuksessa olevat tuotantohevoset myydään ratsuiksi.

Lisäksi hevostalousministeriö sitoutuu työllistämään 200 000 työtöntä hevosenhoitajaa mm. Kreikasta, Brasiliasta ja Romaniasta. Näissä maissa on runsaasti työttömyyttä ja hevosenlihan tuotannon koneellistuessa suuri osa hevosenhoitajista on menettänyt työnsä.

Hevostalousministeriö myös kehottaa kuluttajia ostamaan rohkeasti ulkomaalaista hevosenlihaa, jotta hevosenlihan tuotanto ei kohun vuoksi romahda. Ministeriöstä muistutetaan, että kaikki ulkomaalainen hevosenliha ei kuitenkaan välttämättä sisällä lääkejäämiä. Joukossa on varmasti myös täysin turvallista lihaa.

lauantaina, helmikuuta 23, 2013

Hevosenliha


Hevosenliha on nyt suositumpaa kuin koskaan. Olemme saaneet syödä sitä enemmän kuin olisimme itse etukäteen edes kuvitelleet. Hevosenlihalle on kysyntää. Se on muodikasta ja monet pitävät hevosenlihaa eettisempänä vaihtoehtona kuin tuotantoeläinten lihaa.

Hevosalan laaja-alainen asiantuntija, hevosenlihantuotantotekniikan professori, hevosnomi Irmeli Ala-Saikkonen Keski-Perän kansanopistolta arvioi, että kotimaisen hevosenlihan kysyntä ylittää jo tarjonnan.
- Lämminverisiä ex-ravureita ei yksinkertaisesti ole riittävästi, Ala-Saikkonen toteaa.

Hevosenlihan tuottaminen tulee olemaan suuri haaste, johon pyrkii osaltaan vastaamaan myös vastaperustettu yritys, Suomen Teurastalli Oy.
- Olemme ostaneet vanhoja sikaloita ja navetoita hevosenlihan tuotantoa varten, Suomen Teurastalli Oy:n toimitusjohtaja Pertti Ö. Järvinen kertoo. - Tuotantoeläinten pitoon suunnitellut rakennukset soveltuvat lähes sellaisinaan myös tähän tarkoitukseen.

Suomen Teurastalli Oy:n omistamat hevoset siirtyvät tuotantoeläinrekisteriin, jolloin hevosenpitoon liittyvät eläinsuojelumääräykset eivät koske niitä. Hevoset eivät siis tarvitse esimerkiksi 3x3m karsinaa kuivikkeineen, eikä niitä tarvitse tarhata lainkaan. Hevoset voidaan kiinnittää suoraan valmiisiin emakkosikaloiden häkkeihin tai navetoiden parsiin, jolloin niillä on yhtä hyvät olosuhteet kuin muillakin suomalaisilla tuotantoeläimillä.

Suomen Teurastalli Oy:n toimintaideana on tarjota paikka hevosille, joille ei ole muuta paikkaa tai käyttöä. - Hevosistamme suurin osa on jalkavaivaisia ex-ravureita, mutta joukossa on myös muita pikkuvikaisia, luonnehäiriöisiä tai muuten vain ylimääräisiä hevosia, Järvinen kuvailee.
- Ideana on saada nämä hevoset mahdollisimman hyvään lihaan mahdollisimman nopeasti, jonka jälkeen hevoset voidaan teurastaa ja lihat myydä. Tämä on tavallaan myös eläinsuojelutyötä, sillä näin kehäraakit ja muut ex-ravurit eivät joudu kiertoon pikkutyttöjen ponileikkeihin, kertoo Järvinen. - Tuotantoeläiminä pidettävät hevoset voivat hyvin, sillä ne ovat turvassa pakkasilta, myrskyiltä ja paarmoilta. Lisäksi niille syötetään ravitsevaa lihaluujauhoa.

On kuitenkin ihmisiä, joille ei hevonen maistu. Vaikka he popsivat sikaa, nautaa, sikanautaa ja jauhelihaa, hevosen syöminen tuntuu vastenmieliseltä. Suomen Teurastalli Oy pyrkii vaikuttamaan myös tähän mielikuvaan. - Pian hevosta ei enää nähdä esimerkiksi ratsuna tai ystävänä, vaan samanlaisena tuotantoeläimenä kuin muutkin, joita kaupan laarissa myydään, kuvailee Järvinen.

perjantaina, helmikuuta 08, 2013

Ravuri häiriköi liikennettä


Ravit ovat edelleen eläinrääkkäystä. Sen seurauksena lietolainen ravuri pillastui ja aiheutti vakavia vaaratilanteita perjantai-iltapäivällä. Hevonen juoksi autojen keskellä jopa väärää kaistaa, ei välittänyt punaisena palavista liikennevaloista ja sen vetämä kärry osui ainakin yhteen autoon. Lisää tietoa aiheesta löytyy Ilta-Sanomista.

Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun ravuri pillastuu. Edellisen kerran ravuri pillastui vuonna 2008 ja juoksi seinään.

Haastattelimme hevosnomi Irmeli Ala-Saikkosta, joka on hevospsykologian tohtori ja kansainvälistäkin tunnustusta saanut hevosalan asiantuntija. Ala-Saikkosen mukaan hevosen käyttäytyminen selittyy nimenomaan sen traumaattisella taustalla ravikilpailujen ja -valmennuksen parissa.

- Kyseisellä hevosella oleva traumaperäinen stressireaktio oli lopulta huipentunut psykoosiin, jonka seurauksena se vauhkoontui tilanteessa, joka oli muutenkin sille haasteellinen ja jopa vaarallinen, Ala-Saikkonen kuvaa hevosen tuntemuksia. - Raveissa tapahtuva piiskaaminen, sähköshokit ja muut ravureille tyypilliset kokemukset saivat hevosen lopulta tolaltaan.

Ala-Saikkonen suositteleekin ravureiden päästämistä vapauteen. - Hevoset elivät vapaina ja onnellisina, kunnes ihminen keksi valjastaa ne kärryjen eteen.

Ala-Saikkonen korostaa tasapuolisuuden vuoksi, että myös ratsastus on eläinrääkkäystä, mikäli välineenä käytetään suitsia, joissa on kuolaimet.

Lue lisää ravihevosista:
- Miksi ravurit ovat huonompia kuin ratsut
- Ex-ravuri pillastui - aiheutti hengenvaaran
- Ravit ovat eläinrääkkäystä
- Ravuri vauhdissa ilman moottoria
- Uusi tutkimus: Ravit ovat eläinrääkkäystä
- Taas eläinrääkkäystä raveissa
- Ravit eläinrääkkäystä vielä tänäkin vuonna
- Ravihevonen syöksyi yleisön joukkoon
- Hevonen pakeni raveista

Lisäksi Pökälefoorumilla keskustelua ravureiden varusteista:
http://pokale.fr.yuku.com/topic/169

perjantaina, helmikuuta 01, 2013

Ota hevonen kotiisi asumaan


Jäikö hevosesi kodittomaksi, kun jätit tallivuokran maksamatta? Menikö maine ja kukaan ei enää vuokraa karsinaa, kun häätö tuli useammaltakin tallilta? Ei hätää, hevonen kyllä saa katon päänsä päälle - asunnostasi.

On taloudellisestikin kannattavaa asua saman katon alla hevosensa kanssa. Jos esimerkiksi yksiön vuokra on 600 euroa ja hevosen tallipaikka maksaisi 400 euroa, on aivan järkevää pistää hevosen kanssa hynttyyt yhteen. Hevosen karsinaan voi aina muuttaa asumaan, mutta tila on hieman rajallinen, vaikka karsinan mitat olisivat direktiivien mukaiset. Järkevintä on siis ottaa hevonen omaan asuntoonsa. 

Hevonen viihtyy erinomaisesti tavallisessa asunnossa. Kuten karsinaankin, asuntoon kannattaa tuoda puruja kuivikkeiksi tai halutessa käyttää hevosen alla vaikkapa mattoja. Eläinsuojeluvalvoja tuskin tulee nillittämään neliöistä tai korkeudesta, kun hevonen asuu ihmisasumuksessa. Oviaukkojen koosta voi tosin tulla sanomista, mutta niitähän voi aina leventää. 

Heinät ja rehut on helppo säilyttää esimerkiksi komeroissa, vaatekaapissa, wc:ssä tai erillisessä huoneessa, mikäli huoneita on enemmän. Varusteille voi olla oma huone. Hevosta ei ole pakko päästää joka huoneeseen - esimerkiksi keittiön oven voi sulkea. Tuskin kukaan todellinen hevosten ystävä näin haluaisi kuitenkaan tehdä.

Lavuaari tai tiskiallas toimii todella kätevänä juomakuppina. Tiskipöydältä tai toisesta tiskialtaasta on helppo syöttää kaurat. Suihkussa voi viilentää hevosen jalkoja tai vaikka pestä sen kokonaan.

Isommassa asunnossa hevonen pääsee mukavasti jaloittelemaan, eikä ulkotarhaa välttämättä tarvita. Suuressa olohuoneessa voi pienemmällä hevosella vaikka ratsastaakin. Parveke on tietysti plussaa, niin hevonen pääsee halutessaan raittiiseen ilmaan.

Parkettilattia todennäköisesti kärsii hieman, mutta se on luonnollista kulumaa, sillä hevonen on luonnollinen eläin ja sen esi-isät ovat kotoisin luonnosta. Tämän vuoksi vuokraisännällä ei ole oikeutta vaatia korvauksia mahdollisesta lattian tuhoutumisesta. 

Mikäli hevosella on taipumusta puunpurentaan, kannattaa esim. oviaukot tervata, niin ne pysyvät ehjinä pidempään. 

Kerrostalossa kannattaa hevoselta riisua kengät, jotta kopina ei olisi liian voimakas ja häiritsisi naapureita. Hevoselle voi myös neuloa villasukat ääntä vaimentamaan. Hevosen villasukka on helppo tehdä liittämällä yhteen vanha patalappu ja säärystin.

Jos poistut asunnosta yöksi, muista jättää ainakin yksi lamppu päälle yövaloksi.




keskiviikkona, tammikuuta 23, 2013

Laidunpaikkojen hinnat


Vaikka vielä eletään keskellä talvea ja kovimmat pakkaset ovat ehkä vasta edessä, kannattaa hevosenomistajan jo alkaa suunnitella kesää - etenkin jos aikoo löytää hevoselleen laidunpaikan. Hyvää kesälaidunta ei löydy jokaisesta niemestä tai notkelmasta, ja sitten kun sattuu löytymään, siitä pyydetään melkoisesti vuokraa. Hevosenomistajat ovat tunnetusti vähävaraisia, joten moni ex-ravurilämppäri joutuukin kärvistelemään koko kesän postimerkkitarhassaan paarmojen syötävänä näkemättä vilaustakaan vihreästä.

Mistä laidunpaikkojen hinta sitten koostuu? Miksi pienestä maapläntistä joutuu maksamaan edullisimmillaan satasen kuussa, usein jopa monta sataa?

Kun hevosenomistaja ostaa talvella heinää, hän ostaa sitä valmiissa paaleissa, joskus jopa talliin tuotuna. Tästä hevosenomistaja maksaakin mielellään (kunhan heinä on edullista), sillä eihän hän itse olisi voinut heinää hevoselleen tehdä.

Mutta kesällä ruohoa kasvaa kaikkialla. Ei tarvitse kuin vilkaista auton ikkunasta ulos, niin voi nähdä, että joka puolella on peltoa. Tarkkasilmäinen voi myös nähdä, että RUOHO KASVAA AIVAN ITSESTÄÄN. Kukaan ei ole sitä vetämässä maan sisästä ulos - vaan se vain kasvaa itsekseen. Laidunruoho saa taivaalta aurinkoa ja sadetta sekä maasta ravinteita aivan ilmaiseksi, ja kasvaa kasvamistaan.

Miksi ihmeessä siis laitumen omistaja pyytää rahaa tuosta ilmaiseksi kasvavasta laitumestaan? Mikä naurettavinta, usein maanomistaja saa myös tukea pelloilleen, joten käytännössä hänelle jo maksetaan siitä, että ruoho kasvaa hänen tiluksillaan. Sitten maanomistaja vielä kehtaa pyytää laidunvuokraa taloudellisissa vaikeuksissa olevalta hevosenomistajalta! Vaikka laitumen omistajan pitäisi olla ennemminkin kiitollinen siitä, että hevoset tulevat luonnollisella tavalla laiduntamaan hänen mailleen ja tekemään siitä perinnemaisemaa.

Vähintä, mitä laitumen omistaja voisi tehdä, olisi se, että hän tarjoaisi laiduntaville hevosille kivennäiset, suolakivet ja lisärehut (vesijohtovettä emme edes mainitse, sillä se on itsestäänselvyys), sekä tarvittaessa säänsuojan, loimituksen, folioinnin, päivittäisen tarkistuksen (sis. jalkojen ja kavioiden kunnon valvonta, vuolu tarvittaessa; ötököiden puremien ja pienten ihovammojen puhdistus ja hoito, silmien ja sierainten puhdistus, umpisuolen pesu jne.). Helposti lihoville ja liikuntaa kaipaaville hevosille maanomistaja voisi tarjota liikutusapua (ja maksaa ratsastuksesta tai ajamisesta esim. 30 €/kerta). Myös eläinlääkäri voisi säännöllisesti käydä tarkistamassa hevosten kunnon (laitumen omistajan piikkiin), sillä laitumella saattaa kulkea myös kettuja.

Ahneus. Siitä presidenttimme Sauli Niinistökin varoitti. Siispä maajussit - älkää tänä kesänä olko ahneita, vaan tarjotkaa laitumenne ilmaiseksi hevosille. Ne ovat sen ansainneet. Sodassakin tekivät suuria uhrauksia. Ilman hevosia ei maajusseilla olisi maata.

tiistaina, tammikuuta 22, 2013

Ketut ja heinät

Kuvassa Bacterius Repolais -bakteerin saastuttamaa ketun ulostetta.
Hevosen toimiva ruuansulatus edellyttää, että se saa riittävän usein ja tasaisesti heinää. Yksi Hevostalli.netin asiantuntijaraadin ikuisista kiistakysymyksistä onkin se, tuleeko hevosen saada heinää 4 vai 5 kertaa vuorokaudessa ja mistä ilmansuunnasta se tulee tarjota kullekin yksilölle. Nyt kuitenkin pohdimme hevosen heinäruokintaa tarhassa, puuttumatta sen paremmin laatuun, määrään ja tiheyteen. Hevoset seisovat 12 neliömetrin tarhoissaan päiväsaikaan puolesta tunnista yli puoleen vuorokauteen; eräillä hypersuper-ammattilaisten talleilla/tarhoilla ympäri vuorokaudenkin ja mielellään ilman säänsuojaa, mikä ei sinänsä liity tämän päivän aiheeseen. Joka tapauksessa päivittäisestä tarhauksesta johtuen suurin osa hevosista saa tarhaansa ainakin päiväheinät.

Heinät usein säilytetään ladossa tai muussa suojaisassa paikassa. Joskus pyöröpaali tai pikkupaalit kuljetetaan tarhan läheisyyteen, jolloin niiden jako sujuu nopeammin. Joissakin paikoissa seuraavan aamun heinät jaetaan tarhoihin jo edellisenä iltana. Tämä on kuitenkin ehdottomasti väärin, ja syy on ketuissa.

Ketut

Ketut ovat Suomessa hevosten ruokinnan suurin ongelma etenkin talvisaikaan. Ketut tunkeutuvat heinäpaaleihin ja -kasoihin, pesivät niissä ja ulostavat niihin. Ketun turkin ja ulosteen mukana heiniin kulkeutuu Bacterius Repolais -bakteeria, joka on yleinen taudinaiheuttaja ja tarttuu helposti myös hevosiin. Tartunnan saanut hevonen muuttuu vähitellen punertavaksi ja sen hännänpäästä tulee valkoinen. Tämän vuoksi hevosten heinät on ehdottomasti säilytettävä sisätiloissa ja jaettava tarhoihin vasta juuri ennen hevosten tarhaamista.

Syljeneritys

Heinien säilyttämiseen sisätiloissa on myös muita päteviä syitä. Hevosen syljeneritys vaikeutuu, kun se joutuu syömään ulkona ja kaiken lisäksi vielä ulkona säilytettyä, mahdollisesti yön aikana kastunutta heinää. Kun sylkeä ei erity riittävästi, hevosen ruuansulatus kärsii ja riski ähkyn ja mahahaavan kehittymiseen kasvaa. Muinaiset villihevosetkin kuolivat aikoinaan sukupuuttoon, koska joutuivat syömään ravintoa, joka ei ollut koskaan sisätiloja nähnytkään (tosin emme väitä että ruoholla tai muilla kasvikunnan edustajilla olisi silmät). Hevoset eivät siis kestäneet luonnotonta "ulkoheinää", ja siksi oikeita villihevosia ei enää ole.

Sade

Myös sade on este heinien säilyttämiseen ulkona tai jakamiseen tarhoihin edellisenä iltana. Märät heinät muuttuvat ällöttävän pehmeiksi jo ilmankosteuden vaikutuksesta. Hevonen ei osaa oksentaa, joten se joutuu vain syömään ja pitämään ällöttävät heinät mahassaan.

Vakavan aiheen loppukevennykseksi runo:
Muista joka säällä
heinät pidä sisällä.

maanantaina, tammikuuta 21, 2013

Lämpöenergiaa hevosenlannasta?


Pakkanen paukkuu nurkissa ja öljyä, sähköä, polttopuuta ja ties mitä muuta kuluukaan hirvittävät määrät, kun yritämme pitää kotimme ja tallimme plussan puolella. Olisi mukava käyttää lämpöenergian tuotantoon aineksia, joita olisi helposti saatavilla ja jotka kaiken lisäksi olisivat uusiutuvaa lajia.

Ruotsissa, Tanskassa ja monessa muussa ulkomaassa käytetään hevosen lantaa bioenergian tuotantoon. Omakotitalo voisi lämmetä 4-5 hevosen lannalla koko vuoden. Yksi hevonen tuottaa päivässä kuivikkeen kanssa yhteensä 30 kWh eli kolme litraa polttoöljyä. Suomessa hevosenlanta kärrätään luontoon ja kaatopaikalle, koska hevosenlannan hyötykäyttö on kiellettyä. Kiellosta syytetään mm. poliitikkoja, energiayhtiöitä, EU:ta, vapaamuurareita, salaliittoa ja oravia. Hevosenlannan käyttökieltoon on kuitenkin lukuisia syitä, joita nyt valotamme.

Eettiset syyt

Ensinnäkin, kuka hevosia rakastava ihminen voisi asua talossa, joka lämpiää hevosenlannalla? Rakkaan pollen pissalla ja kakalla. Emmehän syö Pollea meetwurstinakaan, joten miksi ihmeessä käyttäisimme sen ulostetta lämmitykseen? Haiskahtaa epäeettiseltä.

Tuoksu

Haiskahduksesta puheenollen, hevosen kakka tuoksuu ihanalle. Kun suljemme silmämme ja hammasrautoja täynnä olevat suumme ja hengitämme syvään nenän kautta tuota ihanaista lannan tuoksua, näemme jo itsemme laukkaamassa kimolla täysverisellämme pitkin peltoja Kikan, Repen, Essin ja kumppaneiden kanssa... Ei, lanta on liian hyvän tuoksuista poltettavaksi tai jatkojalostettavaksi.

Onko hevoselta kysytty?

Hevosella on oikeus omaan ulosteeseensa. Ei ihminen sitä voi noin vain viedä pois ja käyttää johonkin muuhun. Lannan paikka on lantalassa.

Hevosten orjuuttaminen

Pian meillä olisi ratsujen, ravurien, laukkahevosten, kenttähevosten ja pullahevosten lisäksi myös kakkahevosia.  Joka puolelle kohoaa bioenergiantuotantolaitoksia eli talleja, jossa pidetään hevosia vain lannan tuotannon vuoksi. Voi hevosparkoja :(

Ratkaisu

Todellinen hevosten ystävä voi kuitenkin hyödyntää hevosen lantaa perinteisellä tavalla. Koti pysyy taatusti lämpöisenä, jos siitä 4-5 hevosen tallista kertyvät lannat kärrätään kodin lattialle perinteiseksi lantapatteriksi. Päälle vain puhtaita olkia, niin siinä on lämmin makuupaikka.

Lue lisää kakka- ja energia-aiheesta Pökäleessä:
Ex-ravureista edullista lämpöä
Hevosenergiaa
Rotuajattelu romukoppaan - kakka-asiaa
Tallinpitäjä ehdotteli sopimattomia - "Siivoa hevosten karsinat"
Korvauksia hevosen pierusta





Tulosta