maanantaina, joulukuuta 28, 2009

Vinkkejä ratsun olon helpottamiseen


Ratsastajien lihavuudesta taas kerran.

Vuosi vaihtuu kohta, uudenvuoden lupauksia tehdään, kuntosalikortti ostetaan ja niin edelleen. Tässä muutama asia, joiden ansiosta voit hyvällä omallatunnolla kiivetä kevytrakenteisen keppakaulahevosesi selkään kinkun- ja suklaansyönnin jälkeenkin:

1. Käytä synteettistä satulaa. Se voi olla jopa 10 kiloa kevyempi kuin laadukas, perinteinen nahkasatula. Ja ehkä kannattaisi ratsastaa jopa ilman satulaa?
2. Käytä nahkaisten suojien sijasta synteettisiä suojia tai jätä suojat kokonaan pois. Näin kokonaismassasta putoaa lähes kokonainen kilo.
3. Vaihda nahkainen satulavyö kangasvyöhön. Se on huomattavasti kevyempi ja hevosesi kiittää.
4. Käytä kangaspolvipaikkaisia ratsastushousuja. Ylimääräinen, paksu kokonahkapaikka voi painaa jopa puoli kiloa.
5. Käytä uutta joululahjaksi saamaasi kevytkypärää. Jos et kuitenkaan saanut tällaista joululahjaksi, osta se alennusmyynnistä heti. Jos et heti pääse shoppailemaan, ratsasta ilman kypärää.
6. Jätä raippa ja kannukset pois - mihin niitä tarvitaan?
7. Satulahuopaa ei tarvita, sillä satulan tulee olla sopiva myös ilman huopaa. Siten se on myös kevyempi.
8. Hanki metallisten jalustimien tilalle muoviset. Ne ovat lisäksi varvasystävällisemmät, kun eivät ole niin kylmiä jaloille.
9. Käytä ratsastussaappaiden tai -kenkien ja chapsien sijaan huopatossuja. Ne ovat lämpimät ja lisäksi erittäin kevyet.
10. Vältä juomista ja syömistä vuorokauden ajan ennen ratsaille nousua. Voit halutessasi käyttää nesteenpoisto- ja ulostuslääkkeitä. Paino voi pudota useita kiloja.
11. Pue mummopikkareiden sijaan stringit. Niiden paino on jopa kymmenesosa perinteisistä.
12. Oletko koskaan miettinyt, paljonko hevosen kengät painavat? Hokit ja tilsakumit vielä siihen päälle. Poistata kengät!
13. Silmälasit ja hammasraudat kannattaa riisua ennen selkään nousua.
14. Vaihda vanhempia. Etsi pieniluiset adoptiovanhemmat, ja sen jälkeen sinun ei tarvitse syyttää geenejäsi.
15. Säädä vaakasi näyttämään oikeaa lukemaa. Todennäköisesti se näyttää 10 kg liikaa, aivan kuten auton nopeusmittarikin yleensä näyttää 10% ekstraa.


Voisiko näiden pohjalta kenties tehdä muutaman uudenvuodenlupauksen?

keskiviikkona, joulukuuta 23, 2009

Lämminveristä joulupöytään





Nyt on taas se aika vuodesta, kun lämminverinen ex-ravuri muhii uunissa ja levittää tuvan täyteen jouluista tuoksua. Terästettyä glögiä nautitaan aamusta lähtien, sisään kannetaan kuusi ja saunassa on koivun oksia, joilla voi hakata toisia. Illalla valkopartainen ukko kiertää ovelta ovelle.

Lämminverisen ex-ravurin paistaminen sian sijasta on yleistynyt huimasti. Peräti 62% suomalaista valitsee joulupöytäänsä lämminverisen ex-ravurin*. Aikoinaan muinaiset suomalaiset hakivat kaupasta jäisen sianpotkan - tanskalaista sai halvemmalla kuin suomalaista - tökkäsivät sen uuniin ja täyttivät jouluna vatsansa rasvaisella, stressaantuneella possuparalla. Sikojen elinolosuhteet olivat kauhistuttavat: ne elivät ahtaissa loukoissa omissa ulosteissaan kierien, eläviä ja kuolleita lajitovereitaan syöden. Emakot eivät päässeet edes kylkeään kääntämään.

Mutta nyt on toisin. Lämminveriset ex-ravurit ovat saaaneet viettää onnellisen elämän, vaikka ne eivät edes ole yhtä älykkäitä kuin siat. Varsaikä on vierähtänyt oman emän kanssa ja mahdollisesti muiden varsojen seurassa hevosen elämää opetellen. Pienestä pitäen lämminverinenkin varsa on saanut hyvää hoitoa ja terveellistä ravintoa. Koko elämänsä lämminverinen on päässyt liikkumaan paljon niin tilavassa, EU-direktiivien mukaisessa karsinassaan kuin suuressa tarhassaan ja kesälaitumilla, ja ennen kaikkea metsäpoluilla ja raviradalla. Pienet sähköpiiskaniskut radalla eivät ole mitään verrattuna esimerkiksi siihen, miten siat tainnutetaan sähköllä, ennen kuin ne keitetään elävältä. Näin ollen lämminverisen ex-ravurin joulupöytäänsä valitsevat voivat olla varmoja siitä, että syövät onnellisen eläimen lihaa.

Hyvää Joulua kaikille Pökäleen lukijoille!

*Tiedot perustuvat luotettavaan tutkimukseen:




maanantaina, joulukuuta 21, 2009

Herkullista hevosenlihasta


Pökäleplokissa julkaistun "Hyvää ruokaa hevosesta" -sarjan jatkeeksi Hippos on julkaissut reseptivihkon "Herkullista hevosenlihasta". Vihkoa voi tilata Hippoksesta, ja sen voi ladata Hippoksen sivuilta koneelleen. Reseptivihkossa on 12 ohjetta seuraaviin ruokalajeihin:
- Hevostournedos
- Hevosenpaahtofileetä
- Taikinoitua hevosenfileetä
- Hevosenpaistia
- Hevospatee
- Hevosenlihapyörykät
- Osso Buco hevosesta
- Hevosstroganoff
- Hevosmakkara
- Hevosenlihapiiras
- Hevoskebakot
- Hevospurilainen.

Hevosenliha on maukasta. Erityisesti mureat ex-ravurit ovat herkullisia, ja niitähän Suomi onkin pullollaan. Kannattaa ottaa vihkon reseptit käyttöön! Vihkossa on myös suositukset näihin ruokalajeihin sopivista juomista.

perjantaina, joulukuuta 18, 2009

Ex-ravureista edullista lämpöä


Viime päivinä ilmastonmuutos on ilmennyt siten, että on ollut paljon pakkasta. Pakkaskeli on ongelmallinen monilla talleilla: hevosten loimitus teettää työtä, loimituksen tarpeellisuus aiheuttaa vakavia eettisiä ja moraalisia ristiriitoja, jotka puolestaan vaativat jopa terapiahoitoa, ja sitten vielä se, että tallin vesiputket jäätyvät.

Putkien jäätyminen on hankala juttu, sillä ne voivat haljeta. Vesivahingot ja putkien korjaaminen on kallista. Talleissa ei perinteisesti suosita eristämistä ja lämmitystä, koska niistäkin tulee kustannuksia. Näin ollen talvet eletään jännityksessä - pysyvätkö putket sulina?

Paras keino välttää putkien jäätymistä on pitää hevoset sisällä. Hevoset ovat valtavia lämpöpattereita, joiden polttoaineena on kaura ja heinä. Jos hevosia ei vie ulos koko talvena, putket pysyvät taatusti sulina. Tällöin hevosia ei myöskään tarvitse loimittaa ulkoilua varten.

Jos sisällä olevien hevosten karsinat jätetään siivoamatta, paska muhii ja tuottaa lisää lämpöä. Karsinoita ei siis turhaan kannata tyhjennellä talven aikana. Tässä säästyy myös aikaa ja tallityöntekijän palkka.

Sähkön ja öljyn hinnan noustessa jatkuvasti myös kotien lämmitys on kallista. Kotiin kannattaakin hankkia pari hevosta. Esimerkiksi lämminverisiä ex-ravureita voi saada jopa ilmaiseksi, joten ne tulevat halvemmaksi kuin uusien lämpöpatterien ostaminen, tulisijan muuraamisesta puhumattakaan. Kaura ja heinä ovat halvempaa kuin polttopuut, öljy tai sähkö, joten kustannukset pysyvät alhaisina. Hevonen ei tarvitse muuta kuin ruokaa ja vettä, ja vastapalvelukseksi lämmittää kämppää. Suosituksena on jokaista yhdeksää neliömetriä kohti yksi keskikokoinen lämminverinen ex-ravuri.

Tuuheaturkkisesta ex-ravurista voi saada myös lämpimän viitan ulkoilua varten. Hevonen pitää kuitenkin lopettaa ennen kuin sen turkki voidaan hyödyntää. Silloin hevonen ei enää tuota lämpöä sisätiloissa. Lihan voi kuitenkin hyödyntää ravintona.

keskiviikkona, joulukuuta 16, 2009

Joululahjaideoita hevosihmisille


Jotkut meistä ovat olleet viisaita, ja hankkineet joululahjat ajoissa. Osa kuitenkin joutuu käärimään pakettiin partaveden tai patalapun. Ainahan niille käyttöä on.

Tässä kuitenkin vielä muutama joululahjaidea hevosihmisille:

Ravimies
Ravimiehelle pelkkää piparia? Ei toki. Ravimiehelle voi teettää jättikokoisen julisteen tai kanvaasitaulun hevosen takapuolesta. Mikäs sen mukavampaa, kun voi omassa olo- tai makuuhuoneessaankin tuijotella karvaista persettä.

Ravimies voisi myös riemastua, jos joulupöytään tuotaisiin aitoa hevosen kankkua. Etenkin, jos se olisi kuulunut ravimiehen omalle lämppärille. Se olisikin todellinen jouluyllätys. Kannattaa kokeilla!

Ravinainen
Ravinainen ilahtuu viinasta ja tupakasta. Vaikka joulun aikaan ei kovasti ryypättäisi, niitä kuitenkin tarvitaan, jotta saataisiin ääntä yhä möreämmäksi.

Jos haluat ravinaiselle vielä jotain ekstraa, anna hänelle sylkykuppi. Sen voi kätevästi valmistaa myös itse vaikkapa käytetystä säilykepurkista. Näin ravinainen saa lisää haastetta sylkemiseen, kun pitää osua kuppiin. Aikakin kuluu tallilla joutuisammin.



Ratsumies
Ratsumies kaipaa uusia sukkahousuja. Ne kun kuluvat käytössä. Kaksi paria olisi plussaa. Myös polvisukat olisivat ihanat. Ne voisi pukea sukkahousujen päälle, etenkin jos ovat sävy sävyyn sukkahousujen kanssa.


Ratsutäti
Ratsutäti rakastaa tiedon hankintaa, ja mistä sitä paremmin voisikaan saada, kuin kirjoista. Anna siis ratsutätille hevosaiheisia kirjoja - etenkin hevospsykologiaa käsitteleviä. Varmista kuitenkin, että antamasi kirjat edustavat samaa koulukuntaa, sillä ristiriitaiset, eri kirjoittajien neuvot saavat tädin hämilleen.

Vinkki: Voit alleviivata tärkeimmät kohdat jo etukäteen.



Ravipoika
Hai sie, osta hyvä hevonen! Kirjaa ei ainakaan kannata ravipojalle ostaa, sillä hän ei osaa lukea.


Ravityttö
Ehkäisyvälineet käyttöohjeineen.


Ratsupoika
Ratsastusta harrastava poika voisi kokeilla ratsastuksen rinnalla jotain uutta harrastusta, vaikkapa balettia. Osta pojalle baletin alkeiskurssi ja ballerinatossut!

Ratsutyttö
Ratsutyttö ei ehdi tallille, koska hänen täytyy unelmoida hevosista, joten lahjaksi kannattaa hankkia esimerkikisi Tallini.fi-kultajäsenyys.

Ravihevonen
Uudet sähkönjohtimet, tehokkaampi kielenkääntäjä tai kookkaampi suunavaaja saisivat ravihevosen hirnumaan ilosta ja siten myös juoksemaan kovempaa raveissa.

Ratsuhevonen
Uusi folio on ratsun toivelahja!


Jos sinulla on muita hyviä ideoita, kannattaa jakaa ne meidän kaikkien kanssa!
 

Hevonen tarhassa ilman loimea



Porvoolainen nainen oli tiistai-iltana kävelylenkillä, joka kiersi lähistöllä olevan tallin ohitse. Vaikka oli jo hämärää, nainen näki tallin yhteydessä olevissa tarhoissa hevosia. Pian hän myös huomasi, että yhdellä hevosista ei ollut lainkaan loimea.

Nainen kertoo pyörtyneensä saman tien ja lähistöllä ollut silminnäkijä todistaa naisen kaatuneen. Nainen kuitenkin virkosi nopeasti silminnäkijän saavuttua paikalle. Jos paikalla ei olisi ollut muita henkilöitä, nainen olisi saattanut paleltua. Tapahtumahetkellä pakkasta oli noin 14 astetta ja tuulen nopeus noin kaksi metriä sekunnissa.

Nainen sai jo samana iltana kriisiapua, mutta on edelleen järkyttynyt. Hän aikoo hakea tallin omistajalta korvauksia alastoman hevosen näkemisestä.

maanantaina, marraskuuta 30, 2009

Millainen ajokortti vaaditaan hevoskärryn vetämiseen?


Hevosihmisiä alituisesti askarruttava aihe on hevoskuljetus. Saako traileria vetää pelkällä Ykkösbonuskortilla, vaan vaaditaanko Plussakortti? Entäpä joulukortti - viime vuonna niitä tuli 30? Ja kai sentään ratsastusseuran jäsenkortista maksamilleen rahoille saa jotain vastinetta?

Hevoskuljetusvaunun vetämisen vaatimukset ovat kuitenkin hyvin selkeät ja yksiselitteiset. M1-kortilla voi vetää miniponeja, joiden paino on alle 100 kiloa. Lisäksi vetoauton ja kopin oma- ja kokonaismassa saa olla korkeintaan 100 kiloa. Näin ollen sopiva yhdistelmä on esimerkiksi kottikärryt ja My Little Pony.

M2-kortilla voi vetää kahta M-suunnan ponia eli miniponia. Tarvittaessa voi kytkeä kaksi kottikärryä peräkkäin, mikäli My Little Ponyt eivät tule toimeen samassa kärryssä keskenään.

B-kortilla voi vetää Bonyjä eli tuttavallisemmin poneja. Ponin voi laittaa vaikkapa riimunnarulla vetokoukkuun, mikäli autossa on vetokoukku. Yhdistelmän kokonaismassa ei saa ylittää 650 kg rajaa. Muista: jos autossa ei ole vetokoukkua, ei riimunnarua voi kiinnittää siihen.

BE-kortti on tarkoitettu Bonyjen ja Erikokoisten hevosten kuljetukseen. Kyydissä on oltava siis yksi Bony ja yksi hevonen, joka on eri kokoinen kuin Bony. Bonyn ja Erikokoisen hevosen kokonaismassa ei saa ylittää 3500 kg, eikä auton omamassa saa olla yli 3500 kg.

BC-kortti on tarkoitettu teurashevosten kuljetukseen. Teurashevosia ei tässä tapauksessa saa laittaa kärryyn vaan kuljetusautoon. Hevosen omamassa ei saa ylittää 3500 kg.

BEC-kortilla voit kuljettaa hevosia, joiden kokonaismassa ei ylitä 3500 kg mutta on vähintään 650 kg. Näin ollen belgianjätit ym. suuret eläimet eivät voi tulla kyytiin. Kuljetuskärryn tai -auton ovella on oltava järjestyksenvalvoja, jolla on mahdollisuus punnita kyytiin tulijat. Järjestyksenvalvojalla on oltava keltainen huomioliivi, jonka selässä lukee tikkukirjaimin "JÄRJESTYKSENVALVOJA".

BSE-kortilla voit vetää hevosten lisäksi hulluja lehmiä. Lehmien on kuitenkin läpäistävä tarkat psykologiset testit, ennen kuin niitä voidaan ottaa kyytiin. Lehmien älykkyysosamäärätestin tuloksen on oltava alle 3500 kg. Jos tämä ylittyy, kortilla ei voi vetää lehmiä.

Jos epäilet, että hevosesi omamassa on yli 3500 kg, ota yhteyttä Pökäleen toimitukseen.

perjantaina, marraskuuta 27, 2009

Sähköllä kulkevat hevoset



Ruotsissa on keksitty, miten ravuri saadaan kulkemaan kovempaa. Perinteinen piiskaaminen ei aina tuota haluttua tulosta, joten kekseliäät naapurimme ottivat avukseen sähkön. Kun hevonen saa sähköpiiskaa, sähkössä olevat elektronit siirtyvät hevoseen, jolloin ne aktivoivat hevosen elektrolyytit, mikä nopeuttaa hevosen lihastoimintaa merkittävästi. Ilmiötä kutsutaan elektrolyysiksi.

Vaikka Ruotsissa sähköpiiska onkin joidenkin huippuvalmentajien vakiovaruste, Suomessa sähköpiiskaa ei juuri käytetä. Tämä johtuu siitä, että Suomessa sähkö on niin kallista.

Tee itse sähköpiiska
Sähköpiiskan voi tehdä myös itse. Tarvitset vain ajopiiskan ja vanhan sähköjohdon. Kiinnitä töpseli piiskan päähän ilmastointiteipillä. Näin sinulla on sähköpiiska! Käytä kuitenkin sähköpiiskaa säästeliäästi, jottet joutuisi vararikkoon sähkölaskun saapuessa. Jos haluat säästää, voit valmentaa hevostasi sähköpiiskan avulla öisin, sillä yösähkö on edullisempaa.

keskiviikkona, marraskuuta 25, 2009

Mitä hevoselle pitäisi pukea?

Viime päivinä on ollut sateista tai ainakin sumuista, ja lämpötila on laskenut peräti alle kymmeneen. Edelleen tarhoissa kuitenkin näkee loimettomia hevosia kylmissään, vailla minkäänlaista suojaa Suomen tylyä ilmastoa vastaan. Monella hevosella on karvat pystyssä, sillä niitä palelee niin paljon. Asiantuntemattoman mielestä hevonen voi hyvin ja on tyytyväinen, kun se seisoo tarhassaan syys- tai talvikelillä, mutta lähempi tarkastelu voi jopa osoittaa, että hevonen on kuollut pystyyn. Näin esimerkiksi viime viikolla Porvoossa, jossa kolme loimittamatonta lämminveristä ex-ravuria löytyi iltahämärissä tarhoistaan jäätyneinä:



Joillakin hevosilla on sentään silloin tällöin loimi päällään, mutta harva hevonen on puettu oikeaoppisesti. Jo alle +15 lämpöasteen hevoselle pitäisi laittaa folio, toppaloimi, fleeceloimi ja villaloimi päällekäin. Vain tällä tavoin hevosen ei tarvitse kärsiä kylmyyttä eikä se myöskään sairastu. Suurin osa Pökäleen lukijoista tiesikin tämän. Pelkkä folio riittää lämpimässä tallissa ja kesähelteellä ulkonakin, mutta tähän vuodenaikaan se on vain yksi osa tärkeää kerrospukeutumista. Muista siis: folio, toppaloimi, fleeceloimi ja villaloimi.


keskiviikkona, marraskuuta 18, 2009

Rotuesittelyssä risteilyponi


Kuvassa tyypillinen tilanne risteilyponin kanssa - risteilyponi ratsastajineen löytyy Pohjanlahden toiselta puolelta.

Risteilyponi on aivan ihastuttava poni.

Alkuperä
Risteilyponit ovat kaukaista sukua lämminvesihevosille. Suurin osa Suomessa asuvista risteilyponeista on saapunut seuraavien reittien kautta: Tukholma-Turku, Tukholma-Helsinki ja Tallinna-Helsinki.

Risteilyponin voi hankkia vain täysi-ikäinen: nuorien riehumisen ja rellestämisen vuoksi risteilyponin hankintaikäraja on viikolla 18-vuotias, mutta jos kaupat tehdään viikonloppuna, ikäraja on 21 vuotta.

Käyttö
Risteilyponia käytetään ratsuna. Kannattaa kuitenkin varustautua pelastusliiveillä, snorkkelilla ja räpylöillä siltä varalta, että poni haluaa kesken kaiken risteilemään. Talvella märkäpuku on käytännöllinen.

Hoito ja ruokinta
Risteilyponi syö samaa ruokaa kuin muutkin hevoset. Kannattaa silti muistaa, ettei risteilyponille, kuten muillekaan lämminvesihevosille, saa antaa liikaa elektrolyttejä, sillä silloin siitä tulee akku. Jos näin kuitenkin pääsee käymään, kannattaa toimia nopeasti ja ladata auton ja kännykän akut.

Risteilyponi ei sovi kaikille
Risteilyponi ei kuitenkaan sovi aivan aloittelijoille. Esimerkiksi viime kesänä poni lähti risteilemään kesken ratsastuksen, eikä totellut pienen ratsastajansa pysäytyskäskyjä. Ratsastaja ei uskaltanut hypätä ponin selästä kesken pois. Poni ja ratsastaja löytyivät parin päivän kuluttua Ruotsista nälkäisinä.

Rotuesittelyssä poliisihevonen


Tänään esittelemme poliisihevosen.

Poliisihevosen tehtävänä on ylläpitää turvallisuutta talleilla, tarhoissa, laitumilla, kentillä, maneeseissa, raviradoilla ja maastoreiteillä. Poliisihevosia voi tavata myös kisakenttien, maastolenkkien ja raviratojen laidalta ylinopeustutkan kanssa.

Poliisihevonen ylläpitää turvallisuutta siten, että se varmistaa, että jokaisella hevosella on turpa. Jos hevoselta puuttuu turpa, hevonen tuntee itsensä turvattomaksi, mikä on huono asia.

Poliisihevosen tunnistaa turvallisuuden lisäksi sinisistä varusteista. Sininen toistuu loimissa, riimuissa, satulahuovissa, suojissa, harjoissa ja muissa varusteissa. Myös ratsastaja on usein pukeutunut sinisiin vaatteisiin.

Siviiliasuiset poliisihevoset ovat usein salapoliisihevosia. Salapoliisihevosena toimiminen on niin salaista, että hevosen omistajakaan ei yleensä tiedä, että hänen hevosensa on salapoliisihevonen. Jos hevosen varusteista löytyy sinistä väriä, kyseessä on todennäköisesti salapoliisihevonen.

Poliisihevosen tärkein ravinnonlähde on donitsi, sillä poliisihevosen tavoitteena on näyttää mahdollisimman suurelta ja siten lisätä turvallisuuden tunnetta.

Poliisihevosen mukana tulee muovinen cloory.

torstaina, marraskuuta 12, 2009

Tutkimus: Lämminveriset pahimpia sikainfluenssan levittäjiä


Tuoreen tutkimuksen mukaan sikainfluenssa leviää tehokkaimmin lämminveristen ex-ravurien kautta. Lämminveriset hevoset ovat tehokkaita taudinlevittäjiä, koska niiden lukumäärä on Suomessa erittäin suuri, ja niitä löytyy jokaisesta maan kolkasta. Etenkin ex-ravureita on paljon. Näin ollen influenssa on päässyt leviämään nopeasti koko Suomeen.

Miksi se sitten on sikainfluenssa, kun se ei edes liity sikoihin?
Influenssan pitäisikin olla nimeltään lämminverinen ex-ravuri-influenssa, sillä kyseinen influenssa useimmiten nostaa kuumeen ja siten myös veren lämpötilaa, mutta nimitykseen sikainfluenssa päädyttiin, koska se on helpompi lausua.

Voiko lämminveriseltä ex-ravuri-influenssalta suojautua?
Perinteiset sikainfluenssarokotteet ovat menettäneet tehoansa, koska rokotukset aloitettiin myöhään, ja ihmisten vastustuskyky ei ole ehtinyt kehittyä. Sikainfluenssarokotteessa, kuten Suomessa käytettävässä Pandemriskissä, on myös omat riskinsä. Se mm. aiheuttaa autismia. Ei siis kannata käydä ottamassa tarjottua rokotetta, vaan kysäistä omalta eläinlääkäriltä jotakin turvallista, mutta tehokasta rokotetta, joka ei aiheuta autismia.

Tiivistelmä tutkimuksesta
 

keskiviikkona, marraskuuta 04, 2009

Ratsastustunnit peruttu


Monet ratsastuskoulut ovat peruuttaneet ratsastustuntien pidon sikainfluenssan leviämisen estämiseksi. Osa ratsastuskouluista on liittynyt Facebookissa olevaan "Hevoset vastaan siat"-kampanjaan, jonka tavoitteena on vaikuttaa siihen, että ainakaan ratsastuskoulujen kautta tauti ei leviä. Näin ainakin osassa porvoolaisista ratsastuskouluista.

Ratsastuskoulut ovat todellisia tautipesäkkeitä, sillä sikainfluenssa leviää kosketus- ja pisaratartuntana. Ratsastuskouluilla käy paljon väkeä, ja riski saada tartunta on erittäin suuri.

Kannattaa varmistaa omalta ratsastuskoululta, osallistuuko se kampanjaan ja onko tunnit peruttu. Jos olet kuitenkin menossa ratsastustunnille ja haluat minimoida tartunnan mahdollisuuden, toimi seuraavasti:

1. Käytä hengityssuojainta. Jos sinulla on mahdollisuus omien happipullojen käyttöön, tee se.
2. Desinfioi huolellisesti hevosen varusteet, kuten suitset, satula ja suojat ennen ratsastustuntia.
3. Desinfioi myös hevosen karsinan haka, ovenkahvat ja muut ulokkeet, joihin saatat joutua koskemaan.
4. Desinfioi hevosen turpa, pää, harja ja kaula, sillä niistä kulkeutuu hevosen hengitysilman mukana taudinaiheuttajia.
5. Vaadi ratsastuksenopettajalta, tallin henkilökunnalta, kanssaratsastajilta, taluttajilta ja katsojilta lääkärintodistus siitä, että he eivät sairasta sikainfluenssaa. Jos yksikin henkilö kantaa tartuntaa, se leviää muutamassa sekunnissa koko porukkaan.
6. Käytä kypärän päällä päänsuojusta, esimerkiksi kertakäyttöistä "kokkihattua", ja hävitä se käytön jälkeen.
7. Käytä tallilla ja ratsailla muovisia kengän suojia ja hävitä ne käytön jälkeen.
8. Käytä kertakäyttöhansikkaita. Jos pelkillä kertakäyttöhansikkailla tulee kylmä, pue käytettyjä sukkahousuja kertakäyttöhansikkaiden alle. Hävitä nämä kaikki käytön jälkeen.
9. Vältä katsekontaktia ihmisiin ja hevosiin. Todisteita sikainfluenssan leviämättömyydestä katsekontaktin kautta ei vielä ole saatu.
10. Älä huoli ratsuksesi ex-ravuria, varsinkaan lämminveristä. Ne kuuluvat riskiryhmään.

Lämminverinen ex-ravuri pieksi virtahevon


Lämminverinen ex-ravuri vei tiukasti voiton virtahevolta Pökäleen puremakyselyssä. Virtahepo johti kamppailua vielä pari päivää sitten, mutta lämminverinen ex-ravuri paljasti todelliset hampaansa tänään.

Lämminverinen ex-ravuri siis puree eniten.

maanantaina, marraskuuta 02, 2009

Viemäri tukossa - tallityöntekijät kusessa


Porvoolaisella ravitallilla olevat työntekijät joutuivat kuseen, kun tallin viemäri meni tukkoon. Viemäri oli ajan saatossa tukkeutunut sinne kertyneiden hiekan, purun, saven, pölyn, hevosen karvojen, ulosteen ja muun lian ansiosta. Eilen iltapäivällä viemäri ei enää vetänyt mitään, ja hevosten virtsa jäi tallin lattialle.

Tallin työntekijät joutuivat laittamaan jalkoihinsa kumisaappaat pitääkseen itsensä kuivina. Myös osa hevosten omistajista kärsi kosteus- ja hajuhaittoja. Tallilla oli tapahtuma-aikaan 14 hevosta, joista 12 lämminveristä ravuria tai ex-ravuria ja lisäksi 2 lämminverivarsaa. Porvoon poliisi tutkii tapausta.

Rikkaat ratsastuskouluyrittäjät


Nyt on taas kansalaisten verotiedot julkaistu. Eniten ansio- ja pääomatuloja on luonnollisesti ratsastuskouluyrittäjillä. Listan kärjessä keikkuu lukuisia tallinpitäjiä. Tavallinen tuntiratsastaja muuttuu kateudesta vihreäksi - hänellä on hädin tuskin varaa käydä tunneilla kerran viikossa, kun ratsastuskouluyrittäjä voi ratsastella vaikka joka päivä ilmaiseksi, ja vielä saa rahaakin kaiken lisäksi! Voiko mikään olla epäreilumpaa, kuin ratsastuskouluyrittäjyys!

Miten rikastuminen sitten tapahtuu? Hevosalan asiantuntijaraati on tehnyt lukuisia laskelmia. Pentti Hirvosen kaavan mukaan rikastuminen tapahtuu seuraavasti: 20 hevosta, 4 tuntia, 25 €/tunti, 24 päivää/kk = 48000 €/kk = 576 000 €/vuosi. Sellainen raha kelpaisi kenelle hyvänsä. Laskepa tuohon vielä lisäksi, jos tallissa on yksityishevosia vaikkapa 10 kappaletta. Jos kuukausivuokra on 450 euroa, tallinpitäjä saa vuodessa 54 000 euroa vielä suolarahaa.

Toisen laskelman mukaan SRL:n hyväksymän ratsastuskoulun omistaja tienaa vuodessa 319 275 euroa (asiantuntijana nimimerkki Haha).

Rahan tuloa ei voi estää.

Pökäle on aiemmin esitellyt hevosalan ammattien sarjassa Tallinpitäjän. Jutusta voit lukea, millaista tallinpitäjän työ käytännössä on.

torstaina, lokakuuta 29, 2009

Tallinpitäjä ehdotteli sopimattomia hoitajalle


Porvoon käräjäoikeudessa käsiteltiin tänään kuluvan vuoden maaliskuussa tapahtunutta tekoa, jossa yksityistallin omistaja oli kehottanut hevostensa hoitajaa siivoamaan hevosten karsinoita. Tallilla oli tekoaikaan 4 hevosta, joista kolme lämminverisiä ravureita ja yksi suomenhevonen.

Teko tapahtui maaliskuun alussa maanantai-iltapäivällä, kun hevosten hoitaja oli tullut tallille ratsastamaan suomenhevosella. Tallinpitäjä oli juuri lähdössä tallilta, kun hän huomasi tytön hevosen selässä, ja kehotti tätä puhdistamaan kaikkien viiden hevosen karsinat. Tallinpitäjän lähdettyä tyttö oli siivonnut karsinat.

Tallinpitäjän puolustusasianajaja kertoo, että tallinpitäjällä oli kiire kokoukseen, ja sen vuoksi hän pyysi tyttöä siivoamaan karsinat. Hänen mukaansa karsinoita ei kuitenkaan olisi ollut pakko siivota, ja että karsinoiden siivous on olennainen osa hevosen hoitajan tehtäviä. Vastikkeeksi tyttö sai ratsastaa tallinpitäjän hevosilla. Tallilla kävi tekoaikaan myös muita tyttöjä, jotka siivosivat karsinoita.

Hevosten hoitajan mukaan hän oli joutunut siivoamaan karsinoita ennenkin jopa kolmen vuoden ajan. Tytön vanhemmat eivät tienneet tytön joutuneen tekemään rankkaa fyysistä työtä lähes päivittäin koulunkäynnin ohessa.

Tallinpitäjä tuomittiin 4,5 vuodeksi ehdottomaan vankeuteen. Lisäksi hän joutuu korvaamaan tytölle karsinoiden siivouksesta koituneet palkat sekä valtiolle kuuluvat sivukulut, yhteensä 9600 euroa, veropetoksesta valtiolle 245 600 euroa sekä oikeudenkäyntikulut 17 550 euroa.

maanantaina, lokakuuta 26, 2009

Yli 117-kiloisilla ei ole asiaa hevosen selkään




Ratsastajien paino on herättänyt paljon keskustelua viime aikoina. Myös Pökäleessä on pohdittu tätä artikkelissa Ratsastajien lihavuus. Nyt vihdoin selvisi se maaginen painoraja, jonka ylittävien ei kannata kiivetä  hevosen selkään, mutta jonka alittavat voivat huoletta harrastaa ratsastusta. Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että ratsastajan painoraja on 117kg.

perjantaina, lokakuuta 23, 2009

Harrastuksena esteratsastus




Esteratsastus on jännittävä ja vauhdikas laji. Mitä korkeampia esteet ovat, sitä haastavampia ne ovat hevoselle ja ratsastajalle. Hevosen täytyy olla lahjakas, rohkea ja hyvin treenattu, jotta se selviytyy radasta. Myös ratsastajalta täytyy löytyä taitoa, kokemusta ja kuntoa.

Esteratsastuksen säännöt ja pisteiden määräytyminen tapahtuvat seuraavasti: Jokainen ratsukko hyppää esteradan. Jokaisen hypyn korkeus mitataan. Jos hevosen korkein kohta hypyn yhteydessä osuu esimerkiksi 212 cm korkeuteen, ja ratsastaja ulottuu 286 cm korkeuteen, kyseiseltä esteeltä tulee 498 pistettä (212+286). Samalla tavoin lasketaan jokaisesta esteestä pisteet. Se ratsukko, jolla on eniten pisteitä, voittaa.

Hyppykorkeuksien mittaamista varten on olemassa tarkat laserlaitteet.

Oheisessa videossa on esimerkkisuoritus, jossa hevonen osaa hypätä korkealta, mutta ratsastaja myös ponnistaa poikkeuksellisen paljon. Videon ratsukko voitti kilpailun.

torstaina, lokakuuta 22, 2009

Ex-ravuri puri lasta


Leppoisasti alkanut keskiviikkoilta Porvoossa muuttui ikäväksi, kun 10-vuotias lämminverinen ex-ravuri iski hampaansa kiinni saman ikäiseen tyttöön.

Tapahtumat saivat alkunsa, kun kummin kaiman serkun luokse kyläilemään tullut tyttö oli mennyt yhdessä toisen lapsen kanssa silittelemään tarhassa ollutta hevosta. Yhtäkkiä lapsiin tottunut ja ystävällinen hevonen kuitenkin hermostui.

Porvoon aluesairaalaan toimitetulle tytölle jouduttiin laittamaan yhteensä 12 tikkiä.

Hevosen omistajan mukaan lapsi oli retuuttanut hevosta riimusta ja istunut sen päällä.

Kannattaa aina muistaa, että hevonen on eläin, ja sillä on vaistot.

tiistaina, lokakuuta 20, 2009

Metsästäjä lopetti eläinlääkärin


Porvoolainen nainen ei osannut päättää, kutsuisiko hän eläinlääkärin vai metsästäjän lopettamaan vanhan poninsa. Hän kyseli neuvoa mm. Hevostalli.netin senioripalstalta, mutta päätöksen teko ei suinkaan helpottunut, päinvastoin.

Lopulta naiselle oli epäselvää, kuka lopettaisi kenet. Lopettaisiko poni eläinlääkärin vai metsästäjän, vaiko eläinlääkäri metsästäjän tai ponin? Tilanne kävi kuumaksi, ja lopulta metsästäjä lopetti eläinlääkärin.

maanantaina, lokakuuta 19, 2009

Hevosharrastusta Israelissa

Pökäle on nyt päättänyt kansainvälistyä, ja sen kunniaksi toimitus vierailee eri puolilla maailmaa tutustumassa erilaisiin hevoskulttuureihin, hevosiin, hevosalan ammattilaisiin ja ratsastajiin. Tällä kertaa käväisimme Israelissa.

Israelissa on paljon hevosia, mutta valitettavasti hevosurheiluun soveltuva infrastruktuuri on kehittymätöntä: ravi- tai laukkaratoja ei juuri ole, eikä myöskään ratsastuskenttiä tai maneeseja.

Israelissa hevosia valmennetaan yleisillä teillä. Tiellä on tilaa liikkua, ainakin, jos väistelee autoja. Kunnon kohenemisen lisäksi hevoset oppivat ketteryyttä, nopeaa reagointia ja hyppytekniikkaa. Ei siis ihme, että israelilaiset ratsukot pärjäsivät hienosti viime viikonlopun HIHS:ssa.

Katso video hevosen valmennuksesta Israelissa:




(Varo Elisan mainosta, tai älä ainakaan lankea siihen)

torstaina, lokakuuta 15, 2009

Mieheltä putosi makkarapaketti



41% Pökäleen lukijoista tiesi, että mieheltä putosi makkarapaketti. Lue koko tarina täältä: Kuulokoje (EH)

Hevosalan ammattilaiset - Osa 5 - Hevosmaalari


Hevosmaalari maalaa nimensä mukaisesti hevosia. Hevosia voi maalata perinteisesti ruunikoiksi, rautiaiksi, kimoiksi, mustiksi, hallakoiksi jne. perusvärisiksi hevosiksi. Joillekin hevosille voidaan maalata pilkkuja Peppi Pitkätossun hevosen tyyliin, ja jostakin voidaan tehdä lehmänkirjava tai seepra.

Enemmän mielikuvitusta vaatii ns. karnevaalimaalaus. Hevonen voidaan maalata vaikka lohikäärmeen näköiseksi tai vaikkapa karusellin värikkääksi hevoseksi. Hevoseen voidaan maalata minkälaista taidetta hyvänsä, myös abstraktia. Onpa nähty suomenhevosia, jotka on maalattu Taalainmaan hevosiksi. Hevosen rotua ei kuitenkaan voi vaihtaa pelkän maalauksen perusteella.


Hevosmaalarin työ on vaihtelevaa, sillä maalattavat kohteet ovat hyvin erilaisia: eri kokoisia, eri värisiä, karvan laatu vaihtelee, ja myös hevosen luonne ja käyttäytyminen vaikuttaa työn toteutukseen ja sitä kautta lopputulokseen.

Hevosmaalarin ammatti on Suomessa vielä melko harvinainen. Alalle ei ole olemassa koulutusta, joten jokainen hevosmaalari on itseoppinut. Maalausalan koulutusta on toki mahdollista hankkia, mutta se ei sisällä hevosen maalausta ollenkaan. Tästä johtuen hevosmaalarien ammattitaito on hyvin vaihtelevaa. Kuka tahansa voi nimittää itseään hevosmaalariksi, vaikkei olisi muuta maalannut kuin korkeintaan sormenjälkiä omaan keinuhevoseensa. Ammattitaitoinen hevosmaalari osaa valita oikeat maalit, hoito- ja pesuaineet hevoselle. Esimerkiksi myrkyllisiä maaleja ei saa käyttää.

Tutustu muihin hevosalan ammatteihin sarjassamme "Hevosalan ammattilaiset". Sarjassa on esitelty jo hevoskuiskaaja, kengittäjä, ravivalmentaja ja tallinpitäjä.

Harrastuksena ketunmetsästys ratsain

Nyt on taas aika aloittaa perinteinen ketunmetsästys ratsain. Syksyn kirpeät ilmat suorastaan vaativat pukeutumaan hassusti, töräyttämään torveen, päästämään häkkiketun metsään, laskemaan koirat irti ja karauttamaan uljaalla orhilla oksien viuhuessa päin naamaa.

Ketunmetsästys ratsain on perinne, joka on hyvä säilyttää jo pelkästään raittiin ilman ja luonnossa liikkumisen vuoksi. Vauhdikas ryhmässä ratsastus myös parantaa ratsastajan tasapainoa. Maastossa tulee vastaan luonnon esteitä, sillä ketun perässä voi joutua kirmaamaan vaikka minkälaisista paikoista. Ketunmetsästys ratsain, jos mikä, erottaa tätiratsastajan todellisesta puskaratsastajasta!

Ketunmetsästys ratsain on jo Iso-Britanniassakin kiellettyä, joten sen toteuttaminen vaatii hieman järjestelyjä. Metsästysreissua ei esimerkiksi kannata mainostaa lehdessä.

On kettutyttöjä, jotka eivät hyväksy tätä perinteistä hevosurheilulajia. Kettuja kuitenkin riittää, ja sitäpaitsi juoksevathan ketut normaalisti muutenkin luonnossa. Laji ei ole eläinrääkkäystä, sillä metsästys ei kestä kauhean kauaa, ja kettu kohtaa nopean lopun koiralauman saadessa sen kiinni.

Töttöröö!
(Kuva: Oikeutta Eläimille -yhdistyksen nettisivuilta)

Tutustu hevosharrastuksia esittelevään sarjaamme! Esittelyssä mm. esteratsastus, rodeo eli lännenratsastus, rontikkaurheilu, kouluratsastus ja salaratsastus.

keskiviikkona, lokakuuta 14, 2009

Reenari Turakainen


Johan tässä on ravureita ja etenkin ex-ravureita mollattu jo vuosikaudet. Eiköhän tutustuta välillä ravi-ihmisiin. Tämä juttu on bongattu Hevostalli.netin ravipalstalta.

Reenari Turakainen on vanhan ajan ravi-ihminen. Vuosien varrella raviurheiluun oli tullut paljon muutoksia, joita EU:sta innostuneet raviratojen toiminnanjohtajat ajoivat eteenpäin. Uusia säädöksiä olivat mm. seuraavat: pienimulkkuiset miehet eivät saaneet tulla raveihin, eivät myöskään koirat, kissat, eivätkä lapset, eivätkä tietenkään myöskään pienitissiset naiset. Monia muitakin erikoisia sääntöjä oli kehitetty.

Säännöksistä huolimatta reenari Turakainen lähti Kaustisille raveihin. Portilla oli mulkunmittauspiste, jossa määriteltiin, kuka saa tulla raveihin ja kuka ei.

Siinä portin pielessä reenari Turakainen heittää lakkinsa maahan, kiroilee rajusti ja hyppii lakkinsa päällä. (Prkl, sentin oli vajaa tuo mulkku! Sentin!) Lopuksi vielä virtsaa lakin päälle. Ja näyttää ravien järjestäjille keskisormea.

Lipunmyyjä, alaveteliläinen Somppi huutaa Turakaiselle:
"Tuo nyt oli ihan turhaa, kyllä sinäkin nää säännöt tiijät, ei myö näitä olla tehty!"

Turakainen on sisukas reenari, vaikka edelliskerralla ravireissu kaatuikin hieman lyhyeen mulkkuun. Nyt on penistä kehitetty ja mittaustuloksesta ei voi jäädä kiinni.

Niin Turakainen suoriutuu hienosti mulkunmittaustestistä ja Ala-Vetelin Hys:n pitkäaikainen luottotalkoolainen Somppi on lippuja myymässä.
"Tässä on nyt Turakainen semmoinen uusi sääntö tullu, että muijan tissit on koitettava, että mitä kuppikokoa ne on. Että tulisko se tänne? Meillä on tässä nyt tämmösiä kotiteikoisia testivälineitä, kun ei oo meijjän Hys:llä vara ostaa niitä virallisia testereitä, eikä saatu nyt Vaasasta lainaan, kun niillä on harjotusravit siellä. Mutta ihan toimivia on nämäkin."

Turakaisella meinaa jo verisuoni katketa päästä, kun on raviurheilu mennyt niin pirun vaikeaksi. Edellisellä reissulla oli jo kakarat jätetty kotiin, kun ei alle 18-vuotiaat saa tulla ravirataa viittä kilometriä lähemmäs. Onneksi penskoilla on kotona koira, niin leikkivät sen kanssa. (Sitäkään ei nykysääntöjen mukaan saa tuoda radan läheisyyteen.)

Niinpä Turakainen toteaa tuhisten vaimolle, että mäne Sompille näyttämään tissit. Vaimo istuu hölmistyneenä autossa, että onhan tässä jo aikoihin eletty, enkä näytä! Hulluksko oot tullu?
"En ole, vaan muut immeiset on, nämä on taas näitä uusia sääntöjä. Mäne nyt, Somppi oottaa."

Niin vaimo menee ja Somppi naama peruslukemilla ottaa ensin kahvikupin ja toteaa, että ei mahu rouvan tissit näihin. Sitten ottaa napun, eli kuupan ja kokeilee sillä. Siihen sopii Turakaisen rouvan tissit ja Somppi koittaa keventää tunnelmaa:
"On se hyvä, kun rouvalla on niin hyvä varustus, että pääsee harrastamaan! Piä huoli, ettei tuo isännän vatsa paljoa tuosta kasva, kun se on niin tarkkaa, niin tarkkaa nykyään..."

Turakaisen emäntä kimpaantuu jo ihan tosissaan ja sanoo:
"@!#$ Somppi, se oli sitten viimeinen kerta, kun sinä kopeloit minun tissejä!"

Naama punaisena ja voimakkaita kirosanoja puhisten kävelee takaisin autolle ja näyttää protestiksi auton ikkunasta keskisormea lippuluukkua kohti.

Somppi tuhisee lippuluukulla, että "Oliko tuo nyt tarpeen, enhän minä näitä sääntöjä oo tehny..."

Hevosenergiaa!


Ruotsissa on keksitty muuttaa citykanit energiaksi. Ennen vanhaan citykanit päätyivät kaatopaikalle, mutta EU:n säännösten ansiosta niille piti keksiä uusi loppusijoituspaikka. Vuodesta 2006 saakka citykanit pakastettiin, ja nyt vihdoin viimein ruotsalaiset keksivät, että ne voidaan polttaa ja ottaa energia talteen.

Suomen teurashevosongelma voitaisiin ratkaista samalla tavoin. Nykyisin harva teurastamo ottaa vastaan hevosia, ja hevosen teurastamisesta tulee useinmiten pelkkiä kuluja hevosen omistajalle. Tästä johtuen kaviouransa loppuun kuluttaneet, tarpeettomat, vaivaiset ja vanhat hevoset päätyvät usein kiertoon. Osa laitetaan reissuun Etelä-Eurooppaan, jolloin hevosparat joutuvat kärsimään viimeiset viikkonsa äärimmäisissä tuskissa ilman hoitoa, vettä ja ruokaa, päämääränään teurastamo.

Vihdoinkin suomalaisilla on hyvä syy ottaa naapureista mallia. Teurashevoset voitaisiin polttaa energiaksi! Jos kerran citykanista heruu lämpöä, paljonko sitä hevosen kokoinen eläin tuottaakaan! Hevosia polttava energiayhtiö saisi mahtavan kilpailuedun voidessaan myydä ekologista hevosenergiaa Suomen hevosharrastajille. Sähköä riittäisi vientiinkin saakka, sillä maassamme on paljon ex-ravureita, joiden ainoa järkevä käyttökohde on sähkön ja lämmön tuotanto. Itämereen voitaisiin rakentaa energiaputki, jonka kautta hevosenergia voisi kulkeutua Ruotsiin ja muualle Eurooppaan. Energiaputki olisi paljon turvallisempi vaihtoehto kuin Venäjän kaavailema kaasuputki.

Tuumasta toimeen, insinöörit!

perjantaina, lokakuuta 09, 2009

Miksi ratsastuskilpailuissa ei ole yleisöä?


Hevosurheilussa kysytään, miksi ratsastuskilpailuissa ei ole yleisöä. Järjestäjät ja kilpailijat lähiomaisineen ovat ainoita, jotka saapuvat paikalle nauttimaan huikeasta jännityksestä ja kannustamaan sekä kritisoimaan ratsukoiden suorituksia.

Ravimaailmassa, johon Hevosurheilukin pitkälti kytkeytyy, tilanne on hieman erilainen kuin ratsupiireissä. Raveissa yleisö tietää rahaa. Ratsastuskilpailuissa yleisö ei tiedä mitään.

Ratsastuskilpailuihin ei kannatakaan hankkia yleisöä, ja siihen on kymmenen hyvää syytä:

1. Mitä se hyödyttää. Siis mitä se hyödyttää, vaikka katsomo olisi täynnä. Pääsymaksuja harvoin peritään, eikä vetoakaan voi lyödä.
2. Hevoset pillastuvat vieraista ihmisistä. Ratsastuskoulujen hevoset ja harraste/pikkukisapollet eivät ehkä ole tottuneet yleiseen härdelliin (jopa Isabell Werthin hevonen reagoi jänskään ympäristöön), kun ihmisiä tulee ja menee ja joku outo lapsi saattaa vaikkapa ottaa pari juoksuaskelta tai päästää erikoisen äänen. Ei kannata riskeerata ja kokeilla, sillä joku hevonen voi vaikkapa hypähtää ja sille voi tulla jännevamma tai hankosidevamma.
3. Ratsastajat pillastuvat vieraista ihmisistä. Tämä koskee etenkin seurakisoja, jotka erityisesti kaipaisivat yleisöä ja puffettituloja. Ai kauheeta, jos joku tulee kattomaan kun mä ratsastan huonosti!
4. Vieraista hevosista tulee tauteja. Jotkut ratsastuskoulut ovat hyvin tarkkoja siitä, millaiset hevoset voivat saapua heidän tontilleen. Etenkin älveet ja ex-ravurit ovat tunnettuja tautien levittäjiä.
5. Vieraista ratsastajista tulee tauteja. Sikainfluenssan, aivokalvontulehduksen ja hiv:n leviäminen on aina mahdollista. Ei kannata ottaa turhia riskejä.
6. Mainostaminen maksaa. Kaikki kun on nykyään niin kallista. Myös ne ilmaiset palstat, joissa seurat voivat mainostaa toimintaansa.
7. Jonkun pitäisi olla puffetissa myymässä. Mutta kuka? Kisat ovat huomenaamulla, mutta ei ole tullut mietityksi, että kukahan hoitaisi sen homman. Pullat? Mitkä pullat? Ai niin, kuka laskee pisteet? Kellä olikaan pitkä matikka lukiossa? Ajanottaja? No mulla on kännykkä, eiköhän sillä saa ajan noin suurinpiirtein.
8. Edelliseen liittyen: Jos puffetissa myydään herkkuja, yleisö lihoo. Yleisössä saattaa olla potentiaalisia ratsastuksen harrastajia. Ja kun ratsastuksen harrastaja lihoo, täytyy hankkia entistä massiivisempia hevosia. Näin ollen pari ylipainoista uutta asiakasta saatta aiheuttaa tuhansien eurojen kulut, kun täytyy hakea shire Keski-Euroopasta.
9. Kisojen järjestäjät ovat työssäkäyviä, perheellisiä ihmisiä. Miten joku voi vaatia, että heidän pitäisi vielä ponnistella yleisön saamiseksi paikalle?
10. Yleisöä ei kiinnosta hevon vittua. Osa ratsuista on kuitenkin ruunia, ja moniko edes erottaa, mitä sukupuolta mikäkin hevonen on.

torstaina, lokakuuta 08, 2009

Moottorikottikärryt


Nyt on aika laajentaa tallien ja karsinoiden oviaukkoja. Markkinoille on tullut moottorilla varustetut kottikärryt! Myyjän mukaan kottikärryt mahtuvat kyllä ahtaisiinkin paikkoihin, mutta ongelmaksi muodostuvat tallityöntekijät. Tallityöntekijöiden isot persaukset nimittäin kasvavat entisestään, kun kottikärryjen työntämiseen ei enää tarvitse tuhlata energiaa.

Kone-Glans Oy myy Carry-moottorikottikärryjä hintaan 659 € ja rahtikulut 25 € kaupan päälle. Tilaa moottorikottarit Kone-Glans Oy:n sivuilta: www.glanspower.fi.

Sastamalan hevoset

Kesän ja syksyn aikana julkisuutta saaneet Sastamalan hevoset ovat Pökäleen selvityksen mukaan sastamalalaisia hevosia.


Ravuri vauhdissa ilman moottoria



Hevonen ohjastajineen aiheutti eilen iltapäivällä vakavan vaaratilanteen Keuruulla, kun ilman moottoria liikkunut ravuri irroittautui kärryistään ja ohjastajastaan ja juoksi pois.

Ohjastaja soitti itse hätäkeskukseen karanneesta hevosestaan ja puhalsi 1,1 promillen lukemat alkometriin. Hevonen löytyi lähistöltä vahingoittumattomana. Hevosen puhaltamia lukemia ei ole julkaistu.

Ajoneuvoja kuljetetaan nykyisin yhä useammin alkoholin vaikutuksen alaisena. Vaikka ajoneuvossa ei ole moottoria, on sen kuljettaminen alkoholin vaikutuksen alaisena tuomittavaa. Ilman moottoria liikkuvien ajoneuvojen kuljettaminen on usein kuitenkin turvallisempaa kuin moottorillisten ajoneuvojen kuljettaminen, sillä moottorittomissa ajoneuvoissa on automaattinen nopeudenrajoitin. Esimerkiksi maailman nopeimmat hevoset saavuttavat korkeintaan 60-70 kilometrin tuntivauhdin ja senkin vain hetkellisesti. Tästä johtuen Pökäleen toimitus suunnittelee lakiehdotusta, jossa 18-vuotiaat autokoulun käyneet käyttävät ensimmäiset 10 vuotta ajoneuvonaan vain moottorittomia ajoneuvoja, kuten hevosta tai polkupyörää. Tämä vähentäisi liikenneonnettomuuksia merkittävästi.

Kuvan hevonen ja ohjastaja eivät liity tapaukseen.

maanantaina, lokakuuta 05, 2009

Hajuhaitta: Tallinomistaja ei pessyt kainaloitaan



Porvoolaisella tallilla koettiin vakavia hajuhaittoja, kun tallinomistaja kieltäytyi pesemästä kainaloitaan. Haju tarttui tallilla kävijöiden vaatteisiin ja aiheutti yhteensä arviolta jopa satojen eurojen kustannukset yksittäisille hevosenomistajille ja -hoitajille sekä satunnaisille tallilla kävijöille. Hajuhaitoista kärsivät joutuivat hankkimaan itselleen ylimääräisiä hajusteita ja pesemään vaatteitaan tavallista useammin ja tehokkaammilla pesuaineilla.

Tallin omistaja vetosi tukkeutuneeseen viemäriin, jonka vuoksi hän ei voinut pestä kainaloitaan.

Suurin osa kyseisellä hevostallilla kävijöistä tuomitsee pesemättömyyden ja vaatii siihen muutosta, mutta tallinpitäjä on myös saanut kannustusta. Ihmisen perusoikeuksiin kuuluu päättää itse kainaloidensa pesusta. Liiallisesta pesusta voi olla jopa haittaa.

keskiviikkona, syyskuuta 23, 2009

Ratsut todellakin ovat parempia kuin ravurit

Viikon kysely on päättynyt. Tulokset olivat arvattavissa. Ravurit kyllä kirivät lopussa, koska sehän on yksi niistä harvoista asioista, joita ravuri osaa. Mutta eivätpä saaneet ratsuja kiinni:




Sitten avataankin uusi kysely:
Mikä kiilaajalla oli?
- Makkarapaketti
- Folio
- Luppasilmä
- Kuulokoje
- Kiila.

Vastausaikaa on viikon verran! Klikkaa vastauksesi sivun oikean laidan yläosassa.







maanantaina, syyskuuta 21, 2009

Miksi ravurit ovat huonompia kuin ratsut


Pökäleessä julkaistiin aikoinaan artikkeli, jossa kerrottiin ravien olevan eläinrääkkäystä. Tämän jälkeen Pökälefoorumissa esiteltiin ravurien varusteita, jotka myös kertovat karua totuutta ravurien kohtelusta.

Molemmat artikkelit herättävät edelleen huomiota ja saavat raviväen tuohduksiin. Sanontakin sanoo, että se kalikka kalahtaa, joka älähtää.

Vaikka Pökäleplokissa on hieman syyllistetty raviharrastajia ja -ammattilaisia, haluamme tuoda esille myös toisen näkökulman. Ravi-ihmiset eivät ole ainoita syypäitä siihen, että heidän lajinsa on huonossa maineessa ratsupiireissä ja että ex-ravureita syrjitään avoimesti. Emme voi syyttää pelkästään ihmisiä, vaan myös ravurit itse ovat vastuussa omista teoistaan.

Tässä yleisimpiä syitä siihen, miksi ravihevosista ei pidetä:

Ravihevoset ovat ryöstäjiä
Suurin osa ravihevosista on ryöstäjiä. Ne kaahottavat heikkopäisinä pitkin teitä ja polkuja, vaarantaen liikenteen ja viattomat sivulliset. Saattavatpa ryöstää Siwankin ohi kulkiessaan, kuka tietää, kun niin päättömästi riekkuvat. Jos ravihevoset eivät käyttäytyisi tällä tavoin, niihin ehkä suhtauduttaisiin hieman ymmärtäväisemmin.

Ravihevoset ovat painajia
Ne ravihevoset, jotka eivät ryöstä, ne painavat. Jotkut niistä painavat jopa monta sataa kiloa. Laskekaamme pikaisesti päässämme, kuinka paljon kaikki Suomen ravihevoset painavat yhteensä. Todella paljon! Se kuormittaa maapalloa niin, että on turha ihmetellä, miksi Itämeri saastuu ja ilmasto muuttuu. Siispä ravihevosten määrää pienemmäksi, niin painaminenkin vähenee.

Ravihevoset syövät lisärehua
Ravihevoselle ei kelpaa normaali kaura ja heinä, vaan niiden täytyy saada lisärehua. Ne syövät ja syövät, vaikka maailmassa esiintyy nälänhätää. Jos ravurit lopettaisivat lisärehujen syönnin ja pitäytyisivät kaurassa ja heinässä, eivät Afrikan lapset kuolisi nälkään.

Ravihevoset peitsaavat
Moni ravihevonen peitsaa, vaikka sen pitäisi ravata. Peitset ovat teräviä ja aiheuttavat vaaratilanteita. Peitsaaminen ei kuulu terveeseen urheiluharrastukseen, vaan on verrattavissa härkätaisteluihin ja koiratappeluihin.

Ravihevoset melovat
Ravihevoset lienevät väärän lajin piirissä, kun niin moni näyttää melovan. Johtuneeko älykkyydestä vai sen puutteesta, kun eivät ole löytäneet parempaa melontapaikkaa kuin raviradan?


Ravihevoset kuolevat
Viikonlopunkin aikana kuoli useita ravihevosia. Katsomossa saattaa kuitenkin olla herkkiä aikuisia ja lapsia, jotka järkyttyvät ja traumatisoituvat nähdessään hevosen kuolevan radalle. Kuka on vastuussa?

------------------------------------------

Ei siis ihme, että Pökäleplokin viikkoäänestyksessä ravurit ovat heikoimmilla. Kysymyshän kuuluu:
Mitkä seuraavista ovat parhaita:
1. Ratsut
2. Ravurit
3. Ex-ravurit
4. Ei mikään, olen kasvissyöjä.


Kun äänestysaikaa on jäljellä vajaa vuorokausi, äänet jakautuvat ratsujen hyväksi - peräti 61% pitää ratsuja parempina kuin ravureita. Ravureita onkin äänestänyt vain yksi henkilö.

perjantaina, syyskuuta 18, 2009

Motoristi liukastui poliisihevosen paskaan


Ratsupoliisilla oli ilmeisesti niin kova kiire donitsille, ettei hän ehtinyt siivoamaan ratsunsa paskaa asfaltilta. Tämän seurauksena motoristi liukastui hevosen jätöksiin ja joutui sairaalaan.

Kaikki ratsastajat pitävät kunnia-asianaan huomioida muut tienkäyttäjät ja siksi he poikkeuksetta siivoavat hevosten jätökset tieltä. Hevosen paska onkin yksi merkittävä onnettomuuksien aiheuttaja tieliikenteessä.


Tapauksen olisi voinut ehkäistä käyttämällä hevosella vaippoja. Valitettavasti niiden hankintaan ei ole osoitettu määrärahoja. Vaippoja voi tilata osoitteesta http://www.equisan.com.au/


Kuvan paska ei liity tapaukseen.

Hevostalli.netin sennut vasta toiseksi hölmöimpiä

Tietoturpayhtiö F-Securen tutkimuksen mukaan Irc-gallerian käyttäjät ovat hölmöimpiä ihmisiä, joita maa päällään kantaa. Täpärästi kakkoseksi jäivät hevosharrastajat. Kauppalehden artikkelin rivien välistä voi nähdä, että hevosharrastajilla viitataan Hevosalan Asiantuntijaraatiin ja heidän käyttämäänsä Hevostalli.netin senioripalstaan.

Tutkimuksessa täytyy olla jokin virhe.

keskiviikkona, syyskuuta 16, 2009

Hevosalan ammattilaiset - Osa 4 - Hevoskuiskaaja

Hevoskuiskaaja on ammattilainen, joka usein kutsutaan avuksi, kun hevosen kanssa tulee ongelmia. Joku ei suostu menemään koppiin, toista ei voi kengittää ilman rauhoitusta, kolmas ei anna kiinni. Kaikki keinot on jo kokeiltu kakkosnelonen mukaanlukien, ja viimeisenä vaihtoehtona ennen koukkua kokeillaan hevoskuiskaajaa.

Humpuukiako?
Tietämättömät saattavat pitää hevoskuiskaajaa humpuukina. Siihen liitetään joskus jopa yliluonnollisia elementtejä. Salaperäisyyttä lisää hevoskuiskauksen ympärille kehittynyt uskonlahko (Monty Robertsin lahko) tai musiikin kautta levitettävä ilosanoma (Kari Vepsä).

Hevoskuiskauksen idea
Hevoskuiskaaja ei ole kuitenkaan mikään henkiolento, vaan ihan oikea ihminen. Hän eroaa muista hevosalan ammattilaisista siinä, että hän puhuu kuiskaamalla. Äänen voimakkuus ei koskaan ylitä kolmea desibeliä. Jos näin käy, kyseessä ei ole oikea hevoskuiskaaja.

Hevoskuiskaus perustuu hevosen kykyyn aistia hyvin hiljaisia ääniä. Ulkopuolisen mielestä saattaa näyttää siltä, että hevoskuiskaaja eleillään ja muulla toiminnallaan kommunikoi hevosen kanssa ja ohjaa sitä haluttuun lopputulokseen. Todellisuudessa hevoskuiskaaja kuiskaa hevoselle niin hiljaa, ettei ääni kuulu muutaman metrinkään päähän. Hevosen tarkkaavaisuus kohdistuu hiljaiseen kuiskaukseen, ja hevonen automaattisesti reagoi siihen tottelemalla kuiskaajan käskyjä.

Huonot puolet
Huonokuuloiselle tai kuurolle hevoselle hevoskuiskauksesta ei kuitenkaan ole apua.

Minustako hevoskuiskaaja?
Hevoskuiskaajaksi voi ryhtyä kuka vain. Luonnostaan hiljaisemmista ihmisistä tulee parempia hevoskuiskaajia, koska heidän äänensä voimakkuus ei kohoa vahingossakaan liian korkealle. Kovaäänisemmät voivat suosiolla ryhtyä ratsastuksenopettajiksi.


Toimeentulo
Hevoskuiskaajan työssä on mahdollisuus rikastua. Hevoskuiskaaja voi esitellä taitojaan erilaisissa tilaisuuksissa, pitää luentoja, kirjoittaa kirjoja, esittää musiikkia jne. Hevoskuiskaaja voi veloittaa esityksensä katsojilta 15-200 euroa henkilöltä, joten jos yleisöä olisi vaikkapa sata henkilöä, hevoskuiskaaja voisi netota jopa 20 000 euroa jostain tunnin mittaisesta kuiskausesityksestä. Ei ollenkaan huono tuntipalkka!

Rotuesittelyssä lämminvesihevonen

Lämminvesihevonen eli tutummin "lämppäri" on yksi yleisimmistä hevosroduista Suomessa, koska se ei huku.

Luonne
Lämminvesihevonen on yleensä höyrypäinen ja kuumuu helposti liikaa, jopa kiehumispisteeseen. Mikäli hevosta ei viilennetä, se voi höyrystyä kokonaan ilmaan.

Käyttö
Lämminvesihevonen on lahjakas vesiesteiden hyppääjä - todellinen vesiestetykki. Moni lämminvesihevonen on myös niittänyt mainetta raviradoilla. Lämminvesihevonen on todella nopea, etenkin jos sillä käytetään silojen sijasta vesijuoksuvyötä.


Hoito ja ruokinta
Lämminvesihevonen tarvitsee vesikarsinan. Tarhaus tapahtuu uima-altaassa. Tästä johtuen lämminvesihevosen hoito voi olla hieman työlästä talviaikaan. Markkinoilla on onneksi topattuja kumipukuja, johon lämminvesihevosen voi kääräistä talveksi. Huom! Pelkkä folio ei riitä.

Lämminvesihevosta hoidettaessa kannattaa käyttää aina kumisaappaita. On myös syytä ottaa vakuutus vesivahingon varata (hevosvakuutukset eivät kata vesivahinkoja).

Lämminvesihevoseen tulee helposti levää. Sinilevää lukuunottamatta levän kasvaminen ei ole haitallista. Myöskään piilevä ei ole vaarallista, mutta jos sitä esiintyy lämminvesihevosessa paljon, hevonen muuttuu näkymättömäksi. Levää voi torjua vesisänkyihin tarkoitetuilla levänestoaineilla.

Lämminvesihevosta ruokitaan ei-kuumentavilla rehuilla. Liiallista elektrolyyttien antamista kannattaa välttää, sillä silloin lämminvesihevosesta tulee helposti akku.

Varoitus
Lämminvesihevosoriit ja -ruunat saattavat roikottaa snorkkelia. Se ei ole vaarallista, mutta herättää huomiota tietämättömissä ohikulkijoissa.

tiistaina, syyskuuta 15, 2009

Keppihevonen synnytti hammastikun

 

Porvoolaisen perheen äiti koki eilen iltapäivällä jymy-yllätyksen palatessaan töistä kotiin. Hänen 8-vuotiaan tyttärensä keppihevonen oli keskellä eteisen lattiaa, vieressään pienen pieni vastasyntynyt hammastikku.

- Ensin säikähdin, kun en edes tiennyt keppihevosen olevan kantavana, äiti kuvailee tuntemuksiaan. - Synnytys oli kuitenkin sujunut hyvin, ja molemmat näyttivät olevan kunnossa.

Tämän kaltaiset yllätykset ovat harvinaisia, mutta eivät mahdottomia. Keskimäärin 6-10 suomalaista keppihevosta vuosittain synnyttää hammastikun ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta.

- Olimme ostaneet keppihevosen käytettynä kirpputorilta kesällä, perheen äiti kertoo. - Keppihevosen hintalapussakaan ei ollut mitään mainintaa siitä, että se oli astutettu.

Hammastikun isästä ei ehkä koskaan saada varmuutta, mutta yksi asia on kuitenkin varma. - Tämä hammastikku jää meille, perheen äiti vakuuttaa. - On se vaan niin suloinen!

Hevosalan ammattilaiset - Osa 3 - Kengittäjä

Kengittäjä on yksi niistä ammattilaisista, jonka kanssa jokainen hevonen ja hevosen omistaja on tekemisissä. Kengittäjän tehtävänä on käydä tallilla säännöllisesti 6-8 viikon välein. Joillakin talleilla kengittäjä käy harvemmin, mikä kyllä näkyy kengittäjän pussissa.

Kengittäjän työ
Kengittäjä saapuu tallille yleensä päiväsaikaan, kun miehet ovat poissa kotoa. Kengittäjän työ on helppoa. Kuka tahansa osaa naputella nauloja vasaralla. Jos kengittäjän palveluksille ei siis muuta tarvetta ole, kannattaa kengittää hevosensa itse. 

Ainoa negatiivinen puoli kengittäjän työssä on se, että kengittäjän kädet saattavat likaantua, jos hevosen kavioita ei ole puhdistettu huolellisesti. Kakkaisissa käsissä bakteerit muhivat. 

Koulutus
Kengittäjäksi voi ryhtyä kuka tahansa. Aloittamiseen ei tarvita muuta kuin puukko, vasara ja nauloja.


Toimeentulo
Kengittäjänä ei rikastu, mutta pysyy terveenä, sillä hevosten omistajat maksavat kengittäjän palveluksista mielellään luonnossa mustikoilla, puolukoilla tai muilla ajankohtaisilla herkuilla. Joskus kengittäjät saavat päiväkahvitkin. Jos kengittäjä vaatii palkakseen rahaa, vaihda kengittäjää.

Mukavia miehiä
Kengittäjät ovat nuohoojien ja merimiesten tavoin hyvin perhekeskeisiä ja lapsirakkaita. Heillä voi olla kymmeniä lapsia samassa kinkeripiirissä.

Tutustu myös aiemmin esiteltyihin hevosalan ammattilaisiin:
Ravivalmentaja
Tallinpitäjä

maanantaina, tammikuuta 19, 2009

Hevostalli.net poliisitutkintaan?

Joukko viattomia uhreja on suivaantunut Hevostalli.netissä tapahtuvaan keskusteluun ja perustanut nettiadressin, jonka tarkoituksena on saada nimettömät kirjoittajat vastuuseen asiattomista viesteistään.

Nettiadressin perustajien mukaan Hevostalli.net levittää rikollisuutta, rikkoo lakia, loukkaa ihmisten yksityisyyttä ja tuottaa pahaa oloa. Foorumin olemassaolo lisää rikoksia ja väkivaltaa.

Adressin tekijät luovuttavat adressin viranomaisille, jolloin seurauksena on JATKOTOIMENPITEITÄ.

Tulosta