maanantaina, marraskuuta 30, 2009

Millainen ajokortti vaaditaan hevoskärryn vetämiseen?


Hevosihmisiä alituisesti askarruttava aihe on hevoskuljetus. Saako traileria vetää pelkällä Ykkösbonuskortilla, vaan vaaditaanko Plussakortti? Entäpä joulukortti - viime vuonna niitä tuli 30? Ja kai sentään ratsastusseuran jäsenkortista maksamilleen rahoille saa jotain vastinetta?

Hevoskuljetusvaunun vetämisen vaatimukset ovat kuitenkin hyvin selkeät ja yksiselitteiset. M1-kortilla voi vetää miniponeja, joiden paino on alle 100 kiloa. Lisäksi vetoauton ja kopin oma- ja kokonaismassa saa olla korkeintaan 100 kiloa. Näin ollen sopiva yhdistelmä on esimerkiksi kottikärryt ja My Little Pony.

M2-kortilla voi vetää kahta M-suunnan ponia eli miniponia. Tarvittaessa voi kytkeä kaksi kottikärryä peräkkäin, mikäli My Little Ponyt eivät tule toimeen samassa kärryssä keskenään.

B-kortilla voi vetää Bonyjä eli tuttavallisemmin poneja. Ponin voi laittaa vaikkapa riimunnarulla vetokoukkuun, mikäli autossa on vetokoukku. Yhdistelmän kokonaismassa ei saa ylittää 650 kg rajaa. Muista: jos autossa ei ole vetokoukkua, ei riimunnarua voi kiinnittää siihen.

BE-kortti on tarkoitettu Bonyjen ja Erikokoisten hevosten kuljetukseen. Kyydissä on oltava siis yksi Bony ja yksi hevonen, joka on eri kokoinen kuin Bony. Bonyn ja Erikokoisen hevosen kokonaismassa ei saa ylittää 3500 kg, eikä auton omamassa saa olla yli 3500 kg.

BC-kortti on tarkoitettu teurashevosten kuljetukseen. Teurashevosia ei tässä tapauksessa saa laittaa kärryyn vaan kuljetusautoon. Hevosen omamassa ei saa ylittää 3500 kg.

BEC-kortilla voit kuljettaa hevosia, joiden kokonaismassa ei ylitä 3500 kg mutta on vähintään 650 kg. Näin ollen belgianjätit ym. suuret eläimet eivät voi tulla kyytiin. Kuljetuskärryn tai -auton ovella on oltava järjestyksenvalvoja, jolla on mahdollisuus punnita kyytiin tulijat. Järjestyksenvalvojalla on oltava keltainen huomioliivi, jonka selässä lukee tikkukirjaimin "JÄRJESTYKSENVALVOJA".

BSE-kortilla voit vetää hevosten lisäksi hulluja lehmiä. Lehmien on kuitenkin läpäistävä tarkat psykologiset testit, ennen kuin niitä voidaan ottaa kyytiin. Lehmien älykkyysosamäärätestin tuloksen on oltava alle 3500 kg. Jos tämä ylittyy, kortilla ei voi vetää lehmiä.

Jos epäilet, että hevosesi omamassa on yli 3500 kg, ota yhteyttä Pökäleen toimitukseen.

perjantaina, marraskuuta 27, 2009

Sähköllä kulkevat hevoset



Ruotsissa on keksitty, miten ravuri saadaan kulkemaan kovempaa. Perinteinen piiskaaminen ei aina tuota haluttua tulosta, joten kekseliäät naapurimme ottivat avukseen sähkön. Kun hevonen saa sähköpiiskaa, sähkössä olevat elektronit siirtyvät hevoseen, jolloin ne aktivoivat hevosen elektrolyytit, mikä nopeuttaa hevosen lihastoimintaa merkittävästi. Ilmiötä kutsutaan elektrolyysiksi.

Vaikka Ruotsissa sähköpiiska onkin joidenkin huippuvalmentajien vakiovaruste, Suomessa sähköpiiskaa ei juuri käytetä. Tämä johtuu siitä, että Suomessa sähkö on niin kallista.

Tee itse sähköpiiska
Sähköpiiskan voi tehdä myös itse. Tarvitset vain ajopiiskan ja vanhan sähköjohdon. Kiinnitä töpseli piiskan päähän ilmastointiteipillä. Näin sinulla on sähköpiiska! Käytä kuitenkin sähköpiiskaa säästeliäästi, jottet joutuisi vararikkoon sähkölaskun saapuessa. Jos haluat säästää, voit valmentaa hevostasi sähköpiiskan avulla öisin, sillä yösähkö on edullisempaa.

keskiviikkona, marraskuuta 25, 2009

Mitä hevoselle pitäisi pukea?

Viime päivinä on ollut sateista tai ainakin sumuista, ja lämpötila on laskenut peräti alle kymmeneen. Edelleen tarhoissa kuitenkin näkee loimettomia hevosia kylmissään, vailla minkäänlaista suojaa Suomen tylyä ilmastoa vastaan. Monella hevosella on karvat pystyssä, sillä niitä palelee niin paljon. Asiantuntemattoman mielestä hevonen voi hyvin ja on tyytyväinen, kun se seisoo tarhassaan syys- tai talvikelillä, mutta lähempi tarkastelu voi jopa osoittaa, että hevonen on kuollut pystyyn. Näin esimerkiksi viime viikolla Porvoossa, jossa kolme loimittamatonta lämminveristä ex-ravuria löytyi iltahämärissä tarhoistaan jäätyneinä:



Joillakin hevosilla on sentään silloin tällöin loimi päällään, mutta harva hevonen on puettu oikeaoppisesti. Jo alle +15 lämpöasteen hevoselle pitäisi laittaa folio, toppaloimi, fleeceloimi ja villaloimi päällekäin. Vain tällä tavoin hevosen ei tarvitse kärsiä kylmyyttä eikä se myöskään sairastu. Suurin osa Pökäleen lukijoista tiesikin tämän. Pelkkä folio riittää lämpimässä tallissa ja kesähelteellä ulkonakin, mutta tähän vuodenaikaan se on vain yksi osa tärkeää kerrospukeutumista. Muista siis: folio, toppaloimi, fleeceloimi ja villaloimi.


keskiviikkona, marraskuuta 18, 2009

Rotuesittelyssä risteilyponi


Kuvassa tyypillinen tilanne risteilyponin kanssa - risteilyponi ratsastajineen löytyy Pohjanlahden toiselta puolelta.

Risteilyponi on aivan ihastuttava poni.

Alkuperä
Risteilyponit ovat kaukaista sukua lämminvesihevosille. Suurin osa Suomessa asuvista risteilyponeista on saapunut seuraavien reittien kautta: Tukholma-Turku, Tukholma-Helsinki ja Tallinna-Helsinki.

Risteilyponin voi hankkia vain täysi-ikäinen: nuorien riehumisen ja rellestämisen vuoksi risteilyponin hankintaikäraja on viikolla 18-vuotias, mutta jos kaupat tehdään viikonloppuna, ikäraja on 21 vuotta.

Käyttö
Risteilyponia käytetään ratsuna. Kannattaa kuitenkin varustautua pelastusliiveillä, snorkkelilla ja räpylöillä siltä varalta, että poni haluaa kesken kaiken risteilemään. Talvella märkäpuku on käytännöllinen.

Hoito ja ruokinta
Risteilyponi syö samaa ruokaa kuin muutkin hevoset. Kannattaa silti muistaa, ettei risteilyponille, kuten muillekaan lämminvesihevosille, saa antaa liikaa elektrolyttejä, sillä silloin siitä tulee akku. Jos näin kuitenkin pääsee käymään, kannattaa toimia nopeasti ja ladata auton ja kännykän akut.

Risteilyponi ei sovi kaikille
Risteilyponi ei kuitenkaan sovi aivan aloittelijoille. Esimerkiksi viime kesänä poni lähti risteilemään kesken ratsastuksen, eikä totellut pienen ratsastajansa pysäytyskäskyjä. Ratsastaja ei uskaltanut hypätä ponin selästä kesken pois. Poni ja ratsastaja löytyivät parin päivän kuluttua Ruotsista nälkäisinä.

Rotuesittelyssä poliisihevonen


Tänään esittelemme poliisihevosen.

Poliisihevosen tehtävänä on ylläpitää turvallisuutta talleilla, tarhoissa, laitumilla, kentillä, maneeseissa, raviradoilla ja maastoreiteillä. Poliisihevosia voi tavata myös kisakenttien, maastolenkkien ja raviratojen laidalta ylinopeustutkan kanssa.

Poliisihevonen ylläpitää turvallisuutta siten, että se varmistaa, että jokaisella hevosella on turpa. Jos hevoselta puuttuu turpa, hevonen tuntee itsensä turvattomaksi, mikä on huono asia.

Poliisihevosen tunnistaa turvallisuuden lisäksi sinisistä varusteista. Sininen toistuu loimissa, riimuissa, satulahuovissa, suojissa, harjoissa ja muissa varusteissa. Myös ratsastaja on usein pukeutunut sinisiin vaatteisiin.

Siviiliasuiset poliisihevoset ovat usein salapoliisihevosia. Salapoliisihevosena toimiminen on niin salaista, että hevosen omistajakaan ei yleensä tiedä, että hänen hevosensa on salapoliisihevonen. Jos hevosen varusteista löytyy sinistä väriä, kyseessä on todennäköisesti salapoliisihevonen.

Poliisihevosen tärkein ravinnonlähde on donitsi, sillä poliisihevosen tavoitteena on näyttää mahdollisimman suurelta ja siten lisätä turvallisuuden tunnetta.

Poliisihevosen mukana tulee muovinen cloory.

torstaina, marraskuuta 12, 2009

Tutkimus: Lämminveriset pahimpia sikainfluenssan levittäjiä


Tuoreen tutkimuksen mukaan sikainfluenssa leviää tehokkaimmin lämminveristen ex-ravurien kautta. Lämminveriset hevoset ovat tehokkaita taudinlevittäjiä, koska niiden lukumäärä on Suomessa erittäin suuri, ja niitä löytyy jokaisesta maan kolkasta. Etenkin ex-ravureita on paljon. Näin ollen influenssa on päässyt leviämään nopeasti koko Suomeen.

Miksi se sitten on sikainfluenssa, kun se ei edes liity sikoihin?
Influenssan pitäisikin olla nimeltään lämminverinen ex-ravuri-influenssa, sillä kyseinen influenssa useimmiten nostaa kuumeen ja siten myös veren lämpötilaa, mutta nimitykseen sikainfluenssa päädyttiin, koska se on helpompi lausua.

Voiko lämminveriseltä ex-ravuri-influenssalta suojautua?
Perinteiset sikainfluenssarokotteet ovat menettäneet tehoansa, koska rokotukset aloitettiin myöhään, ja ihmisten vastustuskyky ei ole ehtinyt kehittyä. Sikainfluenssarokotteessa, kuten Suomessa käytettävässä Pandemriskissä, on myös omat riskinsä. Se mm. aiheuttaa autismia. Ei siis kannata käydä ottamassa tarjottua rokotetta, vaan kysäistä omalta eläinlääkäriltä jotakin turvallista, mutta tehokasta rokotetta, joka ei aiheuta autismia.

Tiivistelmä tutkimuksesta
 

keskiviikkona, marraskuuta 04, 2009

Ratsastustunnit peruttu


Monet ratsastuskoulut ovat peruuttaneet ratsastustuntien pidon sikainfluenssan leviämisen estämiseksi. Osa ratsastuskouluista on liittynyt Facebookissa olevaan "Hevoset vastaan siat"-kampanjaan, jonka tavoitteena on vaikuttaa siihen, että ainakaan ratsastuskoulujen kautta tauti ei leviä. Näin ainakin osassa porvoolaisista ratsastuskouluista.

Ratsastuskoulut ovat todellisia tautipesäkkeitä, sillä sikainfluenssa leviää kosketus- ja pisaratartuntana. Ratsastuskouluilla käy paljon väkeä, ja riski saada tartunta on erittäin suuri.

Kannattaa varmistaa omalta ratsastuskoululta, osallistuuko se kampanjaan ja onko tunnit peruttu. Jos olet kuitenkin menossa ratsastustunnille ja haluat minimoida tartunnan mahdollisuuden, toimi seuraavasti:

1. Käytä hengityssuojainta. Jos sinulla on mahdollisuus omien happipullojen käyttöön, tee se.
2. Desinfioi huolellisesti hevosen varusteet, kuten suitset, satula ja suojat ennen ratsastustuntia.
3. Desinfioi myös hevosen karsinan haka, ovenkahvat ja muut ulokkeet, joihin saatat joutua koskemaan.
4. Desinfioi hevosen turpa, pää, harja ja kaula, sillä niistä kulkeutuu hevosen hengitysilman mukana taudinaiheuttajia.
5. Vaadi ratsastuksenopettajalta, tallin henkilökunnalta, kanssaratsastajilta, taluttajilta ja katsojilta lääkärintodistus siitä, että he eivät sairasta sikainfluenssaa. Jos yksikin henkilö kantaa tartuntaa, se leviää muutamassa sekunnissa koko porukkaan.
6. Käytä kypärän päällä päänsuojusta, esimerkiksi kertakäyttöistä "kokkihattua", ja hävitä se käytön jälkeen.
7. Käytä tallilla ja ratsailla muovisia kengän suojia ja hävitä ne käytön jälkeen.
8. Käytä kertakäyttöhansikkaita. Jos pelkillä kertakäyttöhansikkailla tulee kylmä, pue käytettyjä sukkahousuja kertakäyttöhansikkaiden alle. Hävitä nämä kaikki käytön jälkeen.
9. Vältä katsekontaktia ihmisiin ja hevosiin. Todisteita sikainfluenssan leviämättömyydestä katsekontaktin kautta ei vielä ole saatu.
10. Älä huoli ratsuksesi ex-ravuria, varsinkaan lämminveristä. Ne kuuluvat riskiryhmään.

Lämminverinen ex-ravuri pieksi virtahevon


Lämminverinen ex-ravuri vei tiukasti voiton virtahevolta Pökäleen puremakyselyssä. Virtahepo johti kamppailua vielä pari päivää sitten, mutta lämminverinen ex-ravuri paljasti todelliset hampaansa tänään.

Lämminverinen ex-ravuri siis puree eniten.

maanantaina, marraskuuta 02, 2009

Viemäri tukossa - tallityöntekijät kusessa


Porvoolaisella ravitallilla olevat työntekijät joutuivat kuseen, kun tallin viemäri meni tukkoon. Viemäri oli ajan saatossa tukkeutunut sinne kertyneiden hiekan, purun, saven, pölyn, hevosen karvojen, ulosteen ja muun lian ansiosta. Eilen iltapäivällä viemäri ei enää vetänyt mitään, ja hevosten virtsa jäi tallin lattialle.

Tallin työntekijät joutuivat laittamaan jalkoihinsa kumisaappaat pitääkseen itsensä kuivina. Myös osa hevosten omistajista kärsi kosteus- ja hajuhaittoja. Tallilla oli tapahtuma-aikaan 14 hevosta, joista 12 lämminveristä ravuria tai ex-ravuria ja lisäksi 2 lämminverivarsaa. Porvoon poliisi tutkii tapausta.

Rikkaat ratsastuskouluyrittäjät


Nyt on taas kansalaisten verotiedot julkaistu. Eniten ansio- ja pääomatuloja on luonnollisesti ratsastuskouluyrittäjillä. Listan kärjessä keikkuu lukuisia tallinpitäjiä. Tavallinen tuntiratsastaja muuttuu kateudesta vihreäksi - hänellä on hädin tuskin varaa käydä tunneilla kerran viikossa, kun ratsastuskouluyrittäjä voi ratsastella vaikka joka päivä ilmaiseksi, ja vielä saa rahaakin kaiken lisäksi! Voiko mikään olla epäreilumpaa, kuin ratsastuskouluyrittäjyys!

Miten rikastuminen sitten tapahtuu? Hevosalan asiantuntijaraati on tehnyt lukuisia laskelmia. Pentti Hirvosen kaavan mukaan rikastuminen tapahtuu seuraavasti: 20 hevosta, 4 tuntia, 25 €/tunti, 24 päivää/kk = 48000 €/kk = 576 000 €/vuosi. Sellainen raha kelpaisi kenelle hyvänsä. Laskepa tuohon vielä lisäksi, jos tallissa on yksityishevosia vaikkapa 10 kappaletta. Jos kuukausivuokra on 450 euroa, tallinpitäjä saa vuodessa 54 000 euroa vielä suolarahaa.

Toisen laskelman mukaan SRL:n hyväksymän ratsastuskoulun omistaja tienaa vuodessa 319 275 euroa (asiantuntijana nimimerkki Haha).

Rahan tuloa ei voi estää.

Pökäle on aiemmin esitellyt hevosalan ammattien sarjassa Tallinpitäjän. Jutusta voit lukea, millaista tallinpitäjän työ käytännössä on.

Tulosta