Hihamerkit hevosihmisille

Hevosten parissa pyörii monenlaista toimijaa asiantuntevasta ammattilaisesta tumpeloon keltanokkaan. Kun kysyt neuvoa hevosiin liittyvissä asioissa netissä tai oikeassa elämässä, et voi mitenkään tietää, ymmärtääkö sinua neuvova henkilö hevosista sitäkään vähää, mitä itse ymmärrät. Kuka tahansa voi esiintyä asiantuntijana. Ratsastuksenopettaja voi opettaa aivan virheellisiä toimintatapoja tai hevoskuiskaaja sönköttää ongelmahevosesi korvaan mitä tahansa siansaksaa ja tehdä hevosesta entistä hullumman. Olisi hyvä saada aikaan järjestelmä, jonka ansiosta kuka tahansa voi arvioida kanssaihmisensä hevosasiantuntijuutta ja päättää sen pohjalta, kenen neuvoja kuuntelee.

Ratkaisu on tietenkin hihamerkki. Jokaisen ihmisen, joka vähänkään on hevosten kanssa tekemisissä, tulisi kantaa käsivarressaan hihamerkkiä, josta voi päätellä hänen hevosasiantuntijuutensa tason. Jo hihamerkistä voi nähdä, kuuluuko henkilö hevosalan asiantuntijoihin ja hevostalli.netin aktiivisennuihin, onko hän kenties tallinpitäjä joka pihtailee heinien kanssa vai kannattaisiko ehkä mennä hänen keikalleen kuuntelemaan Onnenmaata.

Esimerkkejä

Arvostetuin hihamerkki olisi tietenkin vaaleanvihreä, hevosenpääkuvioitu Hevostalli.netin sennumerkki. Tätä merkkiä kantava henkilö tietää kaiken hevosista, ja hänen neuvojaan on syytä kuunnella.

Hevoskauppiaan hihamerkissä olisi auton kuva ja merkintä x100. Auto symboloi sitä, että hevoskauppias on kuin autokauppias, mutta noin sata kertaa autokauppiasta epäluotettavampi huijari.

Tuntiratsastajan hihamerkissä on kerrotaan ratsastajan tasosta. Jos ratsastaja on esimerkiksi joskus ratsastanut voltin, hihamerkissä lukee "VaA", sillä esimerkiksi Vaativa A:0 -koulurataan kuuluu voltin ratsastus. Vastaavasti jos ratsastaja on ratsastanut avotaivutusta, hihamerkissä lukee "PSG", sillä Prix St. Georges-luokassakin ratsastetaan avotaivutusta.

Kouluratsastaja kantaisi kädessään joutsenlippumerkkiä. Joutsenlippumerkki kertoo siitä, että ratsastaja osaa apuohjin vetää hevosen kaulan joutsenmaisesti virkkuukoukulle.

Ravivalmentaja ja -ohjastaja voisivat pitää hihamerkkiä, jossa on piiskan kuva. Piiska kertoo siitä, että raveissa hevosta piestään ja ruoskitaan. Lue lisää ravihevosten rääkkäyksessä käytettävistä välineistä täältä: Ravit ja eläinrääkkäys.

Kengittäjän hihamerkissä on raspi ja vasara, jotka muistuttavat siitä, että niitä hevonen saa maistaa mikäli niskuroi kengitystilanteessa.

Hevosen omistajien ei tarvitse pitää hihamerkkiä, sillä heillä ei ole siihen kuitenkaan varaa. Jos hevosenomistaja kuitenkin onnistuu varastamaan jostakin hihamerkin, siinä oleva kuvio riippuu siitä, minkälainen hevonen hänellä on. Esimerkkejä:

- Ex-ravurilämppärin omistajan hihamerkissä olisi enkelinsiivet, jotka kertovat kantajansa hyvyydestä, onhan hän pelastanut hevosensa raviratojen rääkiltä sekä ennen kaikkea teurastamolta, johon ex-ravurilämppäri olisi hankosidevammaisena raviuransa päätteeksi joutunut.

- Ponin omistajan hihamerkissä lukee ponin omistajan paino ja pituus, esim. 148cm/40kg. Ulkopuoliset voivat tästä nähdä, onko ponin omistaja liian pitkä tai painava ratsastamaan ponillaan, ja jos on, ratsastaminen voidaan estää.

- Kimppahevosen osaomistajan hihamerkissä olisi kuva siitä, minkä osan hän hevosesta omistaa - esimerkiksi vasen korva, maksa, oikea takareisi, kavio jne. Kuvasta pystyy siten myös päättelemään, kuinka suuren osan kyseinen henkilö hevosesta omistaa.

- Jos yhdellä henkilöllä on useampia hevosia, hän voi käyttää myös hihamerkkiä, jossa on kirjaimet P.A.

Hevosenhoitajan ja tallityöntekijän hihamerkissä olisi kakkaa. Sitä ei tarvitse edes painaa tai piirtää hihamerkkiin, sillä tätä hihamerkkiä käyttävän henkilön hiha on muutenkin jo hevosenpaskassa.


Hihamerkit ja natsit

Jo muinaiset roomalaiset kantoivat hihamerkkiä, joten tätä ilmiötä on turha rinnastaa esimerkiksi natsien toimintaan. Hevosalalla on kuitenkin käytössä paljon toimintatapoja, jotka ovat suoraa perua natsismista. Nämä ikävät kytkökset natseihin olisi hyvä vihdoinkin katkaista.

Kaikki me tiedämme, että natsit merkitsivät juutalaiset tähtimerkein (juutalaisten tuli kantaa tähteä rinnassaan tai selässään). Tiedämme myös, että monen hevosen otsassa oleva pieni merkki on nimeltään tähti. Merkkiä kutsutaan tähdeksi, vaikkei se läheskään aina näytä tähdeltä - usein se on epämääräinen pallukka, pieni valkoinen alue etuharjan alla. Silti tätä merkkiä kutsutaan natsimaisesti tähdeksi, ja samalla, ehkä tiedostamatta, rinnastetaan tähtipäinen hevonen juutalaisiin, joista natsit halusivat päästä eroon. Tämä tarkoittaa sitä, että hevosihmiset pohjimmiltaan haluavat tuhota kaikki tähtipäiset hevoset. Tällaista toimintaa emme voi sivistysvaltiossa suvaita. Hevosen päässä olevaa tähtimerkkiä ei siis saa enää kutsua tähdeksi, vaan esimerkiksi nimellä "Pieni tai pienehkö valkokarvainen alue". Sen lyhenne voisi olla PTPVKA.

Ylipäänsä suomen kielessä tähti-sanan käytön voisi lopettaa. Merkityksestä riippuen tähti-sanan voisi korvata esimerkiksi jollakin seuraavista: taivaankappale, aurinko tai plasmapallo.

Ratsastus on yhtä vaarallista kuin huumeet

Huumeiden väärinkäyttöä Iso-Britanniassa tutkinut professori David Nutt väittää, että ekstaasi on yhtä vaarallista kuin ratsastus.

Näin varmasti onkin. Huumeiden käyttöön johtavan porttiteorian mukaan lapsuuden lauantaipussi vaihtuu nuoruudessa perjantaipulloon ja ennen pitkää mietojen huumausaineiden kautta ekstaasiin ja lopulta heroiiniin.

Ratsastusharrastus etenee samalla tavoin: lapsena käydään ensin talutusratsastuksessa silloin tällöin, myöhemmin tunneilla kerran viikossa vähän isommilla poneilla. Ratsastusta harrastetaan yhä isommilla ja vaarallisemmilla hevosilla, kuten kenttähevosilla, ja niiden kanssa otetaan yhä suurempia riskejä. Esteiden korkeus kasvaa, kouluohjelmat monimutkaistuvat. Lopulta voi sattua vakava onnettomuus.

Kuten huumeiden käyttö, myös ratsastus voi johtaa kuolemaan. Kaikki huumeidenkäyttäjät ja ratsastajat eivät kuitenkaan kuole, vaikka elävätkin hyvin riskialttiisti. Elämänlaatu kuitenkin heikkenee molemmilla ryhmillä ja rahaa palaa uskomattomat määrät. Yhteiskunta joutuu huolehtimaan itse aiheutettujen haittojen korjaamisesta, hoidoista ja tukemisesta.

Huumausainerikoksista ja niiden rangaistuksista säädetään rikoslaissa. Sen mukaan rangaistavia tekoja ovat mm. huumausaineiden laiton hallussapito, käyttö, maahantuonti, kuljetus, valmistus, myynti tai muu levitys. Myös hampun, kookapensaan ja oopiumiunikon kasvatus huumausaineeksi on rangaistavaa. Professori David Nuttin mukaan ratsastus on yhtä vaarallista kuin ekstaasin käyttö, sillä molemmat johtavat kuolemaan yhtä usein. Nutt kysyykin, miksi yhteiskunta ei siedä huumeiden käyttöä, mutta sietää muut, potentiaalisesti vaaralliset aktiviteetit.

Tämän tiedon valossa ratsastus tuleekin kieltää. Hevosten hallussapito on tehtävä laittomaksi, samoin niiden käyttö, maahantuonti, kuljetus, kasvatus, myynti ja vuokraus. Myös pienten ponien kasvatus ratsuksi olisi rangaistavaa. 

Kypärät ja turvaliivit eivät riitä suojaamaan ratsastajia. Ainoa keino estää ratsastukseen liittyvät onnettomuudet on täydellinen ratsastamattomuus. Turvallisuus ennen kaikkea.

Valmentaja laittoi tytön itkemään

Estevalmennuksessa oleva murrosikäinen tyttö oli alkanut itkemään, kun valmentaja oli sanonut tytölle "ja nyt perkele alat saatanan kakara tehdä niinkuin mä sanon! Mä en jaksa kuunnella tollasta vittumaista teiniä joka helvetin kerta ku tuun tänne". Valmentajan lausahdusta oli edeltänyt "vääntäminen joka asiasta™", tytön äiti kuvailee valmentajan asiatonta käytöstä hevostalli.netin asiantuntijaraadille.

Kuten asiantuntijaraadissakin todetaan, valmentajan käytös on ollut aivan sopimatonta. Ensinnäkin valmennettava oleva henkilö oli murrosikäinen tyttö, joita luonnollisesti kohdeltava silkkihansikkain. Hormonitoiminnan muutosten aiheuttamat tunnemyrskyt ovat murrosikäisillä suuria ilmankin, että aikuinen kovin sanoin ottaa kantaa nuoren käyttäytymiseen. Nykynuorilta vaaditaan todella paljon - koulu, ystävät, harrastukset, perhe ja etenkin huoli tulevaisuudesta kuormittavat murrosikäistä kohtuuttomasti, joten valmentajan aiheuttama itku on merkki siitä, että nuori on joutunut psyykkisen ja emotionaalisen toimintakykynsä äärirajoille. .

"Nimenomaan valmentaja tilataan ja hänelle maksetaan.Eli valmentaja on sillä maksajalla töissä.Työnantajalle ja palkan maksajalle ei käytetä tuollaista kieltä."

Nuorikin ratsastaja on maksava asiakas. Vaikkei nuori itse valmennuksiaan maksakaan, niin isä maksaa. Asiakas on aina oikeassa, ja valmentajan olisikin pitänyt kuunnella tyttöä ja toimia tämän toiveiden mukaan - siitähän hänelle loppupeleissä maksetaan, että homma toimii. Hevosalan asiantuntijaraadissa pohditaankin, että valmentajalta todennäköisesti työt loppuvat, sillä kaikki teini-ikäiset ratsastuksen harrastajat ovat samanlaisia.

"Oppimista ei voi tapahtua, jollei saa kyseenalaistaa ja kysymysten esittäminen ja asioista keskustelu on tärkeä osa oppimista. En ymmärrä, miksi ratsastuksenoppiminen poikkeaisi niin paljon muiden asioiden oppimisesta. On sääli, ettei valmentajilla tai opettajilla usein ole edes alkeellisimpia pedagogisia taitoja."

"Käsketään antaa apu, jolla ei ole mitään vaikutusta ja asia jätetään siihen."

Todennäköisesti ratsastaja itse tietää, mikä hänelle ja hänen hevoselleen paremmin sopii. Valmentajan on helppo kentän keskeltä huudella ohjeita, vaikka ne ovat täyttä soopaa ja täysin sopimattomia ratsukolle. Raati toteaakin valmentajan olevan ammattitaidoton. Hän ei osannut havainnollistaa eikä perustella ohjeitaan, jolloin tytön on ollut pakko kyseenalaistaa valmentajan opit.

Valmentajan ammatti on kutsumusammatti, ja mikäli valmentajalla ns. menee hermo, hän on aivan väärässä ammatissa. Ammattitaitoinen valmentaja kestää senkin, että tyttö itse suunnittelee ja toteuttaa valmennusten sisällöt ja valmentajan tehtäväksi jää käsien taputtaminen yhteen ja kannustushuutojen jakaminen.

Satulan sovitus

Kun hevoselle ollaan hankkimassa satulaa, on tärkeää, että satula on sopiva. Se ei saa olla liian pieni tai iso, eikä se saa painaa eikä kutittaa. Markkinoilla on valinnanvaraa pilvin pimein ja sopivaa satulaa voi joutua etsimään pitkään. Satuloiden hintahaitarikin on melkoinen. Satulan ei tarvitse olla uusi - käytetty, hyväkuntoinen satula voi olla juuri se oikea. Kannattaa myös ottaa huomioon, että sama satula ei välttämättä ole sopiva vuodesta toiseen, vaikka sitä hoidettaisiin ja topattaisiin oikeaoppisesti.

Satulan sovitus tapahtuu siten, että se asetetaan uuden, kauniin satulahuovan kanssa hevosen selkään. Sitten vain kokeilemaan! Jos oma takapuoli mahtuu satulaan, se on jo hyvä merkki. Kannattaa vaikka ratsastaa pieni lenkki tallin ympäri - "perstuntuma" kyllä kertoo, onko satula sopiva. Jos sattuu, painaa tai kutittaa, satula on silloin epäsopiva, eikä sitä kannata käyttää.

Jotta satulan sopivuus voitaisiin todeta objektiivisesti, kannattaa pyytää myös jotakuta ulkopuolista kokeilemaan satulaa. Siispä tallityttö selkään ja tallin ympäri! Jos tallityttökin kehuu satulaa mukavaksi, olet löytänyt sopivan satulan.

Joskus kuitenkin käy niin, ettei sopivaa satulaa tahdo löytyä millään. Sovittaminen on aikaavievää puuhaa, eikä kaikkia mahdollisia erilaisia satuloita ole mahdollista kokeilla. Tällöin kannattaa ottaa kipsivalos omasta takapuolesta ja lähettää se satulakauppaan (esim. Hööks, Horze) ja pyytää kauppiasta toimittamaan sitä vastaava satula. Uusi satula saapuu parin viikon sisällä ja sitten on taas mukava istua hevosen selässä.

Hevossanastoa

Eilisessä artikkelissa neuvoimme ex-ravurin myyjiä. Tänään vuorossa on sanasto, jonka avulla hevosen myyjä ja ostajaehdokas voivat kommunikoida keskenään paremmin: Ainutlaatuinen tilaisuus = Jo viereisessä ilmoituksessa on taatusti parempi

Ajanpuutteen vuoksi = @!#$ mä jaksa sen kaakin kanssa enää

Ei aloittelijoille = Pyskopaattihermoraunio

Eniten tarjoavalle = Ei pienintäkään aavistusta mitä siitä voisi saada

Esteistä kiinnostuneelle rohkea hyppääjä = Veti sähkölangasta läpi kun karkasi laitumelta

Harvinainen suku = Koko sukulinja jo teuraana enkä ihmettele miksi

Helppo kouluttaa = Niin minäkin luulin

Hienot liikkeet = Vain pari EP-merkintää koko raviuralla

Huippuohjastajan silmäterä = Toistakymmentä vuotta sitten

Katseenvangitsija = Ainakin joka kerta kun eläinsuojeluviranomaiset on meillä käyneet

Kengittämätön = Kengät oli ainoa kunnollinen osa sitä kaakkia joten myin ne

Ko HeA = Käynnissä saa kaulan kaarelle jos vetää gramaaneilla tarpeeksi kovaa ja menee vastalaukkaa (kun ei osaa nostaa sitä oikeaa)

Ko HeC = Antaa heilua selässä kiitoravissa pukittamatta

Lievä pölyallergia = Terminaalivaiheen keuhkolaajentuma

Liikennevarma = Kyllä parista onnettomuudesta luulisi jo kaakin oppineen jotain

Lupaava ratsu = Oli niin paska ravurina ettei se ratsuna ainakaan enää pahemmin voi mennä

Löytö = Reilusti alle teurashinnan kun teurastamo ei huolinut lääke- ja dopingjäämien vuoksi

Menetin tallipaikan = Hevonen ei ole koskaan tallissa ollutkaan

Mielenkiintoinen suku = Vahinkovarsa sh/lv, mutta emä kyllä ravannut ihan 65-tasollakin

Muihin hevosiin tottunut = Nähnyt kaukaa naapurin shettiksen

Ollut koko ikänsä samalla omistajalla = Kukaan muu ei ole huolinut

Ollut maalaistalossa koko perheen harrastehevosena = Lojunut hoitamattomana viimeiset 8 vuotta pihatossa sonnivasikoiden kanssa

Osaa laukanvaihdot = Vaihtaa ristilaukkaan heti jos vahingossa nostikin oikein

Osaa väistöt = Jos kiskot ulko-ohjalla kaulan mutkalle liikettä vastaan ja potkit ulkopohkeella tarpeeksi niin kyllä se lapa edellà jyrää ihan kiitettävästi

Osaavan kouluttama = Pari vuotta tunneilla käynyt naapurintyttö sai sen jopa laukkaamaan kun tarpeeksi potki

Osaavissa käsissä kehityskelpoinen = Osaava eläinlääkäri kyllä lääkitsee pahimmat lannehalvauksen oireet piiloon

Paras tarjous = Hoidan kuljetuksen kunhan viette pois

Peruskoulutettu = Potkimalla kaasu ja kiskomalla jarru, kääntyykin silloin kun ei vie

Puoliksi peruskoulutettu = Jäi kesken, koska keinot loppuivat ja viisastuin

Re 100cm = Irtohyppäsi kerran vanhoista öljytynnyreistä ja homeisesta laudasta kyhätyn 85cm pystyn mutta se lasketaan metriksi koska kaviot meni hypyssä ainaskin metrin korkeudelta

Re 80cm = Hyppää kiitoravissa pieniä ristikoita (pudottaa tai kieltää puolet)

Selväpäinen = Ainakin siihen asti että raviajan rauhoittavien jäämät katoavat elimistöstä

Sopii aloittelijalle = Vähääkään osaavampi ei huolisi sitä edes maksusta

Superkiltti = Kyllä sille perkeleelle on meillä vitsa väännetty

Toista samanlaista et helposti löydä = Sanoi Eerikäinen kun meillä kävi

Täysin terve ja eläinlääkärin tarkastama = Parin kossupaukun jälkeen isoisän sotakaveri - entisaikoina tunnettu lehmäpuoskari - totesi ettei se katkennut etujalan jänne sen enempää haittaa kuin se kintereen irtopalakaan

Vain hyvään kotiin = Täytyy tosiaan olla aika eläinrakas jos tämän huolii

Vain vähän ajettu = Koska jalat ei kestäne

Varusteineen = Vanha kaviokoukku, homeinen nylonriimu ja satasen paikkeilla maksanut vinkuintialainen paskasatula ravitallin komerosta

Vähän ratsastettu = Käyty kerran selässä kaakkia riimusta taluttaen

Yhä hiittikunnossa = Mutta radoille elinikäinen kilpailukielto (toivottavasti et katsonut eilen kymppiuutisia…) Lähde: Hevostalli.netin asiantuntijat

Älä syötä hevosta ähkyyn

Hevosen ruokinta on periaatteessa yksinkertainen asia: hevonen tarvitsee korsirehua (heinää), väkirehua (esim. kauraa) sekä kivennäisiä. Ruuan laadussa ja määrissä on kuitenkin paljon vaihtelevuutta. On monia tapoja ruokkia hevosta, ja yhdelle hevoselle sopii yhdenlainen tapa, mutta sama tapa ei välttämättä sovi toiselle. On kuitenkin olemassa yksi nyrkkisääntö, joka kannattaa muistaa: Älä syötä hevosta ähkyyn.

Jokainen meistä varmasti tietää, miltä tuntuu, kun on ahtanut itsensä aivan ähkyyn. Herkkuja on tullut mätettyä, vaikka maha on jo kauan ollut täynnä. Maha turpoaa ja on hankala liikkua. Ähkyinen olo aiheuttaa pahoinvointia ja jopa oksentelua.

Myös hevonen voi sairastua ähkyyn. Hevosella ei ole itsekontrollia syömisen suhteen, vaan ihmisen on säännösteltävä sitä. Jos hevoselle antaa vapaasti heinää, ennen pitkää se syö kaiken. Hevosen maha täyttyy, ja se tuntee olonsa ähkyiseksi. Koska kesyhevosella on luonnolliset vaistonsa tallessa, se jatkaa kylläisenäkin syömistään sisäisen pakon ajamana. Villihevonen syö jopa 16 tuntia päivässä, joten se ei voi lopettaa syömistä. Ennen pitkää se alkaa voida pahoin. Koska hevonen ei puhu ihmisten kieltä, se ei osaa kertoa tuskaisesta olostaan, vaan syö yhä edelleen.

Koska villihevoset syövät lähes kaiken hereilläoloaikansa, monella alkukantaisella rodulla usein luonnostaan pyöreähkö maha. Urheiluhevosilla sen sijaan ei voi olla pyöreätä mahaa, sillä se olisi tiellä - esimerkiksi estekisoissa maha pudottaisi puomit, tai raveissa hevonen ei mahdu aisojen väliin. Jatkuva syöminen haittaisi myös mm. ratsastustuntien pitämistä, sillä hevosen pitäisi pystyä kiertämään kenttää jopa muutaman tunnin kerrallaan ilman ruokailutaukoja. Satulavyöt eivät menisi kiinni, ja aina olisi oltava ostamassa uusia, pidempiä ja kalliimpia vöitä. Ennen pitkää hevonen lihoisi niin, ettei mahtuisi enää karsinan ovesta ulos, vaikka se olisikin mitoitettu uusien EU-säännösten mukaiseksi. Vapaan heinän tarjoaminen on siis hevoselle pelkästään haitaksi.

Shokkiuutinen - Totilas onkin suomenhevonen

Maailmanennätysori Totilas on herättänyt ihastusta ja hämmästystä kouluratsastuspiireissä. Totilaksen omistajanvaihdos on nostattanut tunteita niin hevosen lähipiirissä kuin lajia seuraavien harrastajienkin keskuudessa - miten hevoselle nyt käy, pääseekö se enää samoihin tuloksiin kuin Edward Galin kanssa, päätyykö se kloonattavaksi vaiko opetusmestariksi Kimi Räikköselle, vai kenties sisäfileeksi maailman hienoimpiin ravintoloihin?

Huippuoriin uskomattomat liikkeet ja lyömättömät tulokset ovat saaneet monet myös pohtimaan, voiko tämä kaikki olla totta. Asiantuntijoiden mukaan kyseinen hevonen on geneettinen ihme.

Edellä mainituista syistä Pökäle lähetti tutkijansa paikalle. Totilaksesta otettiin veri- ja kudosnäyte, joka lähetettiin tutkittavaksi salaiseen hevosalan asiantuntijoiden laboratorioon. Tulokset saatiin vihdoin, ja ne ovat ennennäkemättömiä:

Totilas onkin suomenhevonen

Ensinnäkin Totilas on suomenhevonen. Sen geenikartta viittaa pieneen pohjoissavolaiseen työhevospopulaatioon, jonka edustajia kulkeutui sotien jälkeen Keski-Eurooppaan. Yksi sen esi-isistä on musta Tollukka-ori, joka oli tunnettu hienoista liikkeistä Pöljän kylän kynnöspelloilla. Totilaksen epäillään olevan kaukaista sukua myös muutamalle keppihevoselle.

Liitokaviot kumista

Toinen merkittävä tutkimustulos on, että Totilaksen kaviot on korvattu kumilla. Joustavien kumikavioidensa ansiosta se kykenee upeisiin, tanssinomaisiin liikkeisiin. Lisäksi Totilaksen niveliin on viritetty jousia, jotka mahdollistavat korkealle ylöspäin suuntautuvat liikkeet, joita kouluratsastuksessa arvostetaan.

Valmiiksi ohjelmoitu

Totilaksen aivoihin on myös asennettu bluetooth-vastaanotin, jonka kautta se saa tiedot kouluradan eri tehtävistä. Totilakselle ei ainoastaan tiedoteta mitä seuraavaksi, vaan vastaanotin aktivoi aivojen liikelohkoja, jotka saavat aikaan eri ruumiinosien liikeradat. Näin ollen Totilaksen ratsastajan ei ole tarvinnut kuin istua kyydissä, kun ohjelmoitu Totilas suorittaa radan parhain mahdollisin pistein.

Tekoturkista!

Mainittava on myös, että Totilas ei soveltuisi koskaan turkiseläimeksi - sen kiiltävä, sileä karva ja kaunis häntä ovat keinokuitua. Pahasti kesäihottumaisen Totilaksen iho siirrettiin pois ja tilalle istutettiin tekoturkis.

Homokin vielä

Tutkijoille selvisi myös, että Totilas on homoseksuaali. Se tarhailee yhdessä 6-vuotiaan puoliveriruunan kanssa.

Näiden tutkimustulosten valossa lienee selvää, että Totilaksen uusi omistaja tulee vaatimaan kaupan perumista tai ainakin kauppasumman alentamista - kahdeksannumeroisesta kauppasummasta pudonnee ainakin puolet nollista pois.

Ratsastuskin on eläinrääkkäystä

Otsikko on nyt hieman provosoiva, mutta hyvästä syystä. Suurimmalla osalla hevosista käytetään suussa kuolaimia. Ravureita rääkätään monilla muillakin tavoilla kuin pelkästään kuolaimia käyttämällä, mutta ratsuille kuolainten käyttö on usein se ainoa pahoinpitelyn muoto.

Etenkin kouluratsut kärsivät kuolaimista. Kouluratsastuksen tavoitteena on vetää hevosen leuka rintaan, jotta se alistuisi ratsastajan tahtoon ja sen kaula olisi joutsenmaisesti kaartunut. Jos kaulan vääntäminen ei onnistu käsivoimin tavallisilla nivelkuolaimilla, otetaan avuksi järeämpiä kaluja. Kankikuolaimet nimensä mukaisesti kankeavat hevosen kaulan mutkalle. Kouluratsastuksessa käytetään usein kaksia ohjia, jotta ratsastaja voisi kaksinkertaisin voimin vetää hevosen kaulan virkkuukoukulle, jota myös "muodoksi" kutsutaan.

Onneksi ratsastajien joukosta löytyy myös pelastavia enkeleitä, jotka pukevat ratsulleen kuolaimettomat suitset. Hevonen ei kärsi ja ratsastaja saa siitä hyvän mielen.

Kuinka paksussa hangessa voi ratsastaa?

Uusimman tutkimuksen mukaan 45% ratsastajista ei liiku hangessa hevosella ollenkaan. Hangessa ratsastukseen liittyy monia riskejä, kuten hevosen väsyminen ja hengästyminen. Hevonen joutuu nostelemaan jalkojaan luonnottoman korkealle - eihän muinaisilla preerioillakaan ollut hankea. Jalkojen nostelusta voi aiheutua myös vammoja.

Lumen alla voi myös olla vaarallisia ja teräviä esineitä. Tallin ympäristö, tarhat, kenttä ja maasto kannattaakin puhdistaa lumivapaaksi alueeksi esimerkiksi lehtipuhaltimen avulla. Kesän aikana alueelle kannattaa rakentaa maalämmitys, jotta se pysyy sulana.

Kuitenkin peräti 29% ratsastajista myöntää riskeeraavansa hevosensa terveyden ja liikkuvansa jopa viiden sentin paksuisessa lumessa. Tähän ryhmään kuuluvia pyydetään itse ottamaan yhteyttä alueensa eläinsuojeluvalvojaan ja tekemään ilmoituksen itsestään.

Tahroja enkkufiltissä

Porvoolainen hevosenomistaja saapui viime perjantaina ratsutallille ja löysi heinäladosta hevosensa enkkufiltin tahraisena. Kyseinen filtti ei ole mikä tahansa tavallinen loimi, vaan aito Englannista saakka tilattu ja peräti parin sadan euron arvoinen villainen filtti. Filtin omistaja oli joutunut näkemään kovasti vaivaa ansaitakseen rahat sen hankintaan.

Filtti löytyi heinäladosta heinien päälle levitettynä. Filtin luvattomille käyttöönottajille ei riittänyt se, että he sotkivat filtin heinään, vaan siinä oli myös epämääräisiä, tahmaisia tahroja.

Porvoon poliisi toteaa, että tekijöitä on syytä epäillä luvattomista lemmenleikeistä luvattomasti käyttöönotetulla filtillä. Tekijöitä kartoitetaan vertaamalla filtistä löytyneitä karvoja tallilla kävijöiden karvanäytteisiin. Filtille tehdään myös isyystesti.

Esteratsun koulutus

Esteratsun koulutus on mukavaa hommaa. Siihen tarvitaan vain hevonen, makupaloja ja este. Sitten vain kouluttamaan alla olevan opetusvideon mukaan:

Vinkkejä ratsun olon helpottamiseen

Ratsastajien lihavuudesta taas kerran.

Vuosi vaihtuu kohta, uudenvuoden lupauksia tehdään, kuntosalikortti ostetaan ja niin edelleen. Tässä muutama asia, joiden ansiosta voit hyvällä omallatunnolla kiivetä kevytrakenteisen keppakaulahevosesi selkään kinkun- ja suklaansyönnin jälkeenkin:

1. Käytä synteettistä satulaa. Se voi olla jopa 10 kiloa kevyempi kuin laadukas, perinteinen nahkasatula. Ja ehkä kannattaisi ratsastaa jopa ilman satulaa?
2. Käytä nahkaisten suojien sijasta synteettisiä suojia tai jätä suojat kokonaan pois. Näin kokonaismassasta putoaa lähes kokonainen kilo.
3. Vaihda nahkainen satulavyö kangasvyöhön. Se on huomattavasti kevyempi ja hevosesi kiittää.
4. Käytä kangaspolvipaikkaisia ratsastushousuja. Ylimääräinen, paksu kokonahkapaikka voi painaa jopa puoli kiloa.
5. Käytä uutta joululahjaksi saamaasi kevytkypärää. Jos et kuitenkaan saanut tällaista joululahjaksi, osta se alennusmyynnistä heti. Jos et heti pääse shoppailemaan, ratsasta ilman kypärää.
6. Jätä raippa ja kannukset pois - mihin niitä tarvitaan?
7. Satulahuopaa ei tarvita, sillä satulan tulee olla sopiva myös ilman huopaa. Siten se on myös kevyempi.
8. Hanki metallisten jalustimien tilalle muoviset. Ne ovat lisäksi varvasystävällisemmät, kun eivät ole niin kylmiä jaloille.
9. Käytä ratsastussaappaiden tai -kenkien ja chapsien sijaan huopatossuja. Ne ovat lämpimät ja lisäksi erittäin kevyet.
10. Vältä juomista ja syömistä vuorokauden ajan ennen ratsaille nousua. Voit halutessasi käyttää nesteenpoisto- ja ulostuslääkkeitä. Paino voi pudota useita kiloja.
11. Pue mummopikkareiden sijaan stringit. Niiden paino on jopa kymmenesosa perinteisistä.
12. Oletko koskaan miettinyt, paljonko hevosen kengät painavat? Hokit ja tilsakumit vielä siihen päälle. Poistata kengät!
13. Silmälasit ja hammasraudat kannattaa riisua ennen selkään nousua.
14. Vaihda vanhempia. Etsi pieniluiset adoptiovanhemmat, ja sen jälkeen sinun ei tarvitse syyttää geenejäsi.
15. Säädä vaakasi näyttämään oikeaa lukemaa. Todennäköisesti se näyttää 10 kg liikaa, aivan kuten auton nopeusmittarikin yleensä näyttää 10% ekstraa.


Voisiko näiden pohjalta kenties tehdä muutaman uudenvuodenlupauksen?

Ratsastustunnit peruttu

Monet ratsastuskoulut ovat peruuttaneet ratsastustuntien pidon sikainfluenssan leviämisen estämiseksi. Osa ratsastuskouluista on liittynyt Facebookissa olevaan "Hevoset vastaan siat"-kampanjaan, jonka tavoitteena on vaikuttaa siihen, että ainakaan ratsastuskoulujen kautta tauti ei leviä. Näin ainakin osassa porvoolaisista ratsastuskouluista.

Ratsastuskoulut ovat todellisia tautipesäkkeitä, sillä sikainfluenssa leviää kosketus- ja pisaratartuntana. Ratsastuskouluilla käy paljon väkeä, ja riski saada tartunta on erittäin suuri.

Kannattaa varmistaa omalta ratsastuskoululta, osallistuuko se kampanjaan ja onko tunnit peruttu. Jos olet kuitenkin menossa ratsastustunnille ja haluat minimoida tartunnan mahdollisuuden, toimi seuraavasti:

1. Käytä hengityssuojainta. Jos sinulla on mahdollisuus omien happipullojen käyttöön, tee se.
2. Desinfioi huolellisesti hevosen varusteet, kuten suitset, satula ja suojat ennen ratsastustuntia.
3. Desinfioi myös hevosen karsinan haka, ovenkahvat ja muut ulokkeet, joihin saatat joutua koskemaan.
4. Desinfioi hevosen turpa, pää, harja ja kaula, sillä niistä kulkeutuu hevosen hengitysilman mukana taudinaiheuttajia.
5. Vaadi ratsastuksenopettajalta, tallin henkilökunnalta, kanssaratsastajilta, taluttajilta ja katsojilta lääkärintodistus siitä, että he eivät sairasta sikainfluenssaa. Jos yksikin henkilö kantaa tartuntaa, se leviää muutamassa sekunnissa koko porukkaan.
6. Käytä kypärän päällä päänsuojusta, esimerkiksi kertakäyttöistä "kokkihattua", ja hävitä se käytön jälkeen.
7. Käytä tallilla ja ratsailla muovisia kengän suojia ja hävitä ne käytön jälkeen.
8. Käytä kertakäyttöhansikkaita. Jos pelkillä kertakäyttöhansikkailla tulee kylmä, pue käytettyjä sukkahousuja kertakäyttöhansikkaiden alle. Hävitä nämä kaikki käytön jälkeen.
9. Vältä katsekontaktia ihmisiin ja hevosiin. Todisteita sikainfluenssan leviämättömyydestä katsekontaktin kautta ei vielä ole saatu.
10. Älä huoli ratsuksesi ex-ravuria, varsinkaan lämminveristä. Ne kuuluvat riskiryhmään.

Yli 117-kiloisilla ei ole asiaa hevosen selkään

Ratsastajien paino on herättänyt paljon keskustelua viime aikoina. Myös Pökäleessä on pohdittu tätä artikkelissa Ratsastajien lihavuus. Nyt vihdoin selvisi se maaginen painoraja, jonka ylittävien ei kannata kiivetä  hevosen selkään, mutta jonka alittavat voivat huoletta harrastaa ratsastusta. Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että ratsastajan painoraja on 117kg.

Miksi ratsastuskilpailuissa ei ole yleisöä?

Hevosurheilussa kysytään, miksi ratsastuskilpailuissa ei ole yleisöä. Järjestäjät ja kilpailijat lähiomaisineen ovat ainoita, jotka saapuvat paikalle nauttimaan huikeasta jännityksestä ja kannustamaan sekä kritisoimaan ratsukoiden suorituksia.

Ravimaailmassa, johon Hevosurheilukin pitkälti kytkeytyy, tilanne on hieman erilainen kuin ratsupiireissä. Raveissa yleisö tietää rahaa. Ratsastuskilpailuissa yleisö ei tiedä mitään.

Ratsastuskilpailuihin ei kannatakaan hankkia yleisöä, ja siihen on kymmenen hyvää syytä:

1. Mitä se hyödyttää. Siis mitä se hyödyttää, vaikka katsomo olisi täynnä. Pääsymaksuja harvoin peritään, eikä vetoakaan voi lyödä.
2. Hevoset pillastuvat vieraista ihmisistä. Ratsastuskoulujen hevoset ja harraste/pikkukisapollet eivät ehkä ole tottuneet yleiseen härdelliin (jopa Isabell Werthin hevonen reagoi jänskään ympäristöön), kun ihmisiä tulee ja menee ja joku outo lapsi saattaa vaikkapa ottaa pari juoksuaskelta tai päästää erikoisen äänen. Ei kannata riskeerata ja kokeilla, sillä joku hevonen voi vaikkapa hypähtää ja sille voi tulla jännevamma tai hankosidevamma.
3. Ratsastajat pillastuvat vieraista ihmisistä. Tämä koskee etenkin seurakisoja, jotka erityisesti kaipaisivat yleisöä ja puffettituloja. Ai kauheeta, jos joku tulee kattomaan kun mä ratsastan huonosti!
4. Vieraista hevosista tulee tauteja. Jotkut ratsastuskoulut ovat hyvin tarkkoja siitä, millaiset hevoset voivat saapua heidän tontilleen. Etenkin älveet ja ex-ravurit ovat tunnettuja tautien levittäjiä.
5. Vieraista ratsastajista tulee tauteja. Sikainfluenssan, aivokalvontulehduksen ja hiv:n leviäminen on aina mahdollista. Ei kannata ottaa turhia riskejä.
6. Mainostaminen maksaa. Kaikki kun on nykyään niin kallista. Myös ne ilmaiset palstat, joissa seurat voivat mainostaa toimintaansa.
7. Jonkun pitäisi olla puffetissa myymässä. Mutta kuka? Kisat ovat huomenaamulla, mutta ei ole tullut mietityksi, että kukahan hoitaisi sen homman. Pullat? Mitkä pullat? Ai niin, kuka laskee pisteet? Kellä olikaan pitkä matikka lukiossa? Ajanottaja? No mulla on kännykkä, eiköhän sillä saa ajan noin suurinpiirtein.
8. Edelliseen liittyen: Jos puffetissa myydään herkkuja, yleisö lihoo. Yleisössä saattaa olla potentiaalisia ratsastuksen harrastajia. Ja kun ratsastuksen harrastaja lihoo, täytyy hankkia entistä massiivisempia hevosia. Näin ollen pari ylipainoista uutta asiakasta saatta aiheuttaa tuhansien eurojen kulut, kun täytyy hakea shire Keski-Euroopasta.
9. Kisojen järjestäjät ovat työssäkäyviä, perheellisiä ihmisiä. Miten joku voi vaatia, että heidän pitäisi vielä ponnistella yleisön saamiseksi paikalle?
10. Yleisöä ei kiinnosta hevon vittua. Osa ratsuista on kuitenkin ruunia, ja moniko edes erottaa, mitä sukupuolta mikäkin hevonen on.

Ratsut todellakin ovat parempia kuin ravurit

Viikon kysely on päättynyt. Tulokset olivat arvattavissa. Ravurit kyllä kirivät lopussa, koska sehän on yksi niistä harvoista asioista, joita ravuri osaa. Mutta eivätpä saaneet ratsuja kiinni:

Sitten avataankin uusi kysely:
Mikä kiilaajalla oli?
- Makkarapaketti
- Folio
- Luppasilmä
- Kuulokoje
- Kiila.

Vastausaikaa on viikon verran! Klikkaa vastauksesi sivun oikean laidan yläosassa.

Tallitähdet

Muutama viikko sitten Kakkosella alkoi uusi Tallitähdet-sarja, jossa on hevostyttöjä (ja yksi poikakin), julkkiksia sekä hevosia. Julkkisten tehtävänä on näyttää hassuilta ja pudota silloin tällöin hevosen selästä. Voittaja on se, joka onnistuu hyppäämään mahdollisimman paljon esteitä lyömättä hevosta nyrkillä päähän.

Kiinnostavasta aihepiiristään huolimatta ohjelma on saanut tympeän vastaanoton hevosalan asiantuntijapiireissä. Kritiikkiä ovat saaneet niin hevoset, ratsastajat, tuotantotiimi kuin formaattikin, joka tietenkin on ruotsalainen.

Tallitähdet-ohjelmaan on valittu täysin sopimattomia hevosia. Ratsut ovat suunnistus- ja koordinaatiokyvyttömiä, ehkä jopa vajaaälyisiä, sillä ne eivät läheskään aina osu esteelle. Hevoset ovat myös erittäin tottelemattomia. Ne eivät esimerkiksi hidasta vauhtiaan pyydettäessä, tai ne saattavat liikkuvat aivan väärässä askellajissa, ja ne myös usein kulkevat vääriä reittejä.

Myös ratsastajien valintaan olisi pitänyt kiinnittää enemmän huomiota. Ratsastajat ovat tumpeloita aloittelijoita, lihavia, laihoja, tasapainottomia, pelkureita, väkivaltaisia, liian nuoria, liian vanhoja ja liikaa siltä väliltä. Sarja myös syrjii vähemmistöjä ja on rasistinen, sillä siinä ei näy ainuttakaan kiintiöhomoa eikä -neekeriä.

Katso vaikka itse:





Ohjelmassa ei tietenkään näytetä Ismo Leikolan sankaritekoa, vaikka sitä seurannut putoaminen näkyykin jälkimmäisen videon loppupuolella. Ismolla oli koko porukan huonoin hevonen, joka pilasi Ismon suorituksen viikkokisassa. Onneksi tämä kouluttamaton, itsepäinen ja ilkeä hevonen poistui ohjelmasta Ismon ja tämän tallitytön myötä.

Ohjelman kotisivut: http://ohjelmat.yle.fi/tallitahdet/etusivu

Älä vain katso: YLE TV2 lauantaisin klo 19.35

Ex-ravuri pillastui - aiheutti hengenvaaran

Porvoolaiseen ratsastuskouluun vastikään hankittu 10-vuotias tamma aiheutti huomattavaa vaaraa ratsastuskoulun asiakkaille, henkilökunnalle ja muille hevosille. Lisäksi se tuhosi uudehkon tallin rakenteita. Henkilövahingoilta vältyttiin, mutta aineelliset vahingot nousevat arviolta kymmeniin tuhansiin euroihin.

Hevonen pillastui karsinassaan ilman ennakkovaroitusta. Silminnäkijöiden mukaan se hyppi seiniä ja kattoa päin niin että karsinan rakenteet murtuivat ja hevonen pääsi tallin käytävälle. Tallissa hevonen juoksenteli valtoimenaan ja jatkoi hyppimistä. Hevosen hyppiminen loppui, kun se hyppäsi seinästä läpi ja jäi päästään kiinni noin 3 metrin korkeuteen.

Porvoon pelastuslaitoksen työntekijät irroittivat hevosen seinästä eläinlääkärin annettua sille rauhoittavaa lääkettä.

Taustalla psyykkisiä ongelmia

Laaja-alainen hevosasiantuntija, hevosnomi Irmeli Ala-Saikkonen Keskiperän kansanopistolta saapui paikalle heti kuultuaan tapauksesta.
- Hevonen muutti talliin vain muutama päivä sitten, joten kyse voi olla sopeutumisvaikeuksista, Ala-Saikkonen kertoi. - Kyseessä on ex-ravuri, joka on koulutettu ravuriuran jälkeen ratsuksi. Identiteettikriisi purkautui voimakkaalla tavalla ympäristönvaihdoksen myötävaikutuksesta. Hevosen patoutuneet tunteet pääsivät valloilleen, totesi Ala-Saikkonen.

Ala-Saikkonen on perehtynyt hevospsykiatriaan ja hevosen psykopatologiaan. Hän on ollut tutkimassa mm. puuhun kiivenneen ex-ravurin sielunelämää.

Ex-ravurit ovat riski

- Valitettavasti ex-ravurius on riskitekijä, Ala-Saikkonen sanoo. - Eläinrääkkäykseen, piiskaamiseen, vahingollisiin varusteisiin ja asiattomaan käsittelyyn tottuneiden ravurien psyyke ei yleensä kestä olosuhteiden muutosta, kun ravurin ura loppuu ja hevonen pääsee ratsastustallille, jossa sitä kohdellaan asianmukaisesti ja se saa hyvää hoitoa. Hevonen reagoi hyvää tekeviin ihmisiin väkivaltaisesti, kun on tottunut saamaan pelkästään väkivaltaista kohtelua. Ja kun se saakin hyvää kohtelua, sen mieli järkkyy.

- Hevonenkin voi kärsiä Tukholman syndroomasta, kertoo Ala-Saikkonen. - Hevonen saattaa kiintyä ravitallin pitäjään, valmentajaan ja ohjastajaan, vaikka joutuukin näiden piiskauksen kohteeksi raveissa. Hevonen ei ehkä hyväksykään uutta omistajaa ja hoitajaa.

Seinään hypänneelle hevoselle on rakennettu pyöreä, pehmustettu karsina, joka on kestävyydeltään Tsernobylin ydinvoimalan luokkaa. Hevonen on lääkityksen ja tarkkailun alla muutaman viikon, kun selvitetään, olisiko sitä vielä mahdollista käyttää ratsuna, vai voiko kohtaus uusiutua.

Hevosen toivotaan kuntoutuvan, sillä sen hyppylahjat ovat ennennäkemättömät. Yleensä hevoset eivät pysty hyppäämään useiden metrien korkeuteen. Hevosella olisi siis huomattavaa potentiaalia esteradoille.

Ratsastusmuoti 2008 - Apassionata Four Seasons

Muotitoimittajamme, malli, ratsastaja ja valmentaja Marko Djörs vieraili vuoden 2008 Apassionata Four Seasons ratsastusmuotinäytöksessä. Nimensä mukaisesti näytöksessä käytiin läpi kaikki vuodenajat ja esiteltiin jokaisen kauden vaatteet ja asusteet, joita ilman ei tallille ole asiaa. Katsotaanpa nyt mitä Marko meille kertoo:

Kevät 2008

Kevätkaudella miehet pukeutuvat perinteisesti sukkahousuihin, joiden on ehdottomasti oltava valkoiset. Tiukat nahkasaappaat ovat miehekkäät ja toimivat hyvänä vastapainona Pirates of the Caribbean-henkiselle, turkis- tai höyhensomisteiselle hatulle, joka keikkuu ihanan tyttömäisesti etenkin kootussa ravissa. Takki on joko keväisen vihreä tai raikkaan punainen. Pitsiyksityiskohdat kruunaavat kokonaisuuden ja saavat hevosenkin hörisemään.

Naisten kevätpuvut ovat käytännöllisempiä, tuulipukuaineesta ommeltuja runsaita mekkoja. Helmat hulmuavat raikkaassa kevättuulessa. Puolen metrin korkuinen päähine korvaa hyvin kypärän ja toimii pehmusteena, jos naistensatulasta sattuukin tupsahtamaan pää edellä alas.


Kesä 2008

Kesäasu on kevyt. Ratsastajat pukeutuvat niukkoihin shortseihin ja toppiin. Lakki suojaa auringonpistokselta.

Syksy

Syksy on taas värien juhlaa. Kellertävänkukertavanvihreänpunaiset sävyt loistavat kilpaa ruskan kanssa. Kevätmuodin tavoin myös syksyllä ollaan mahdollisimman muhkeita. Pienet ponit saattavat peittyä helman alle, joten kannattaa tehdä hameeseen pienet silmänreiät.


Talvi

Vaikka kuva on hieman epäselvä, talven trendit välittyvät siitä heti. Ratsuina käytetään vain valkoisia hevosia, jotka sointuvat kauniisti nietoksiin. Ratsastajat ja hevosten hoitajat pukeutuvat myös valkoisiin, mutta ratsastuksenopettajien asu on kirkkaan punainen, kuten kuvan opettajalla:

Kyrän klinikka oli turha

Virallinen Hevosalan Asiantuntijaraati (VHA) tuomitsee täysin Kyrän klinikan kaltaiset rahastustapahtumat, joissa jaetaan väärää tietoa ja esitellään Suomen heikoimpia ratsastajia ja lahjattomimpia hevosia. Ratsastus oli rumaa, kylkiä kaivettiin kannuksilla ja kädet olivat kovat. Hevoset liikkuivat selkäänsä käyttämättä ja pohkeen takana. Tyhjät kaulat lapojen edessä ja takaosa jäykkänä kuin katsomon tädeillä ikään.

Rahalle vastinetta?

Kyrän klinikalla tarjottiin vain vanhentunutta tietoa. Miksi ratsastajille tarjotaan aina samoja neuvoja? Tasapaino, istunta, painoavut, oikea muoto, kuuliaisuus... kuka näitä samoja asioita enää jaksaa jauhaa - ei missään koulutuksessa voida vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen toistaa samoja virsiä. Maksava yleisö haluaa jotain aivan muuta. VHA toivookin koulutusta vaihtoehtoisiin ratsastusmuotoihin.

Kyrän oppien käyttökelpoisuus

VHA ennustaa, että tulevan syksyn ajan talleilla nähdään harrastajien kokeilevan Kyrän ideoita ahkerasti. Mistä tunnistat ratsastajan, joka oli katsomassa viikonlopun klinikkaa? - Hänellä on käsissään ohjien lisäksi myös jalustinhihnat.

VHA:n mukaan Kyrän opit olivat kaukana todellisuudesta. Klinikalla tepsutelleet hevoset edustivat marginaaliryhmää, joten Kyrän neuvoja on mahdotonta soveltaa tosihevosiin eli sotanorsuihin, jotka ovat levinneet pihapiireihin kautta Suomen.

Ratsastus on edelleen eliittilaji

Olisi myös reilumpaa, jos vastaavien klinikoiden ja koulutusten pitäjät valittaisiin tarjouskilpailun perusteella. Tällöin halvin vaihtoehto voittaisi, ja köyhilläkin olisi mahdollisuus osallistua.


Lue lisää VHA:n kannanotoista >