torstaina, lokakuuta 29, 2009

Tallinpitäjä ehdotteli sopimattomia hoitajalle


Porvoon käräjäoikeudessa käsiteltiin tänään kuluvan vuoden maaliskuussa tapahtunutta tekoa, jossa yksityistallin omistaja oli kehottanut hevostensa hoitajaa siivoamaan hevosten karsinoita. Tallilla oli tekoaikaan 4 hevosta, joista kolme lämminverisiä ravureita ja yksi suomenhevonen.

Teko tapahtui maaliskuun alussa maanantai-iltapäivällä, kun hevosten hoitaja oli tullut tallille ratsastamaan suomenhevosella. Tallinpitäjä oli juuri lähdössä tallilta, kun hän huomasi tytön hevosen selässä, ja kehotti tätä puhdistamaan kaikkien viiden hevosen karsinat. Tallinpitäjän lähdettyä tyttö oli siivonnut karsinat.

Tallinpitäjän puolustusasianajaja kertoo, että tallinpitäjällä oli kiire kokoukseen, ja sen vuoksi hän pyysi tyttöä siivoamaan karsinat. Hänen mukaansa karsinoita ei kuitenkaan olisi ollut pakko siivota, ja että karsinoiden siivous on olennainen osa hevosen hoitajan tehtäviä. Vastikkeeksi tyttö sai ratsastaa tallinpitäjän hevosilla. Tallilla kävi tekoaikaan myös muita tyttöjä, jotka siivosivat karsinoita.

Hevosten hoitajan mukaan hän oli joutunut siivoamaan karsinoita ennenkin jopa kolmen vuoden ajan. Tytön vanhemmat eivät tienneet tytön joutuneen tekemään rankkaa fyysistä työtä lähes päivittäin koulunkäynnin ohessa.

Tallinpitäjä tuomittiin 4,5 vuodeksi ehdottomaan vankeuteen. Lisäksi hän joutuu korvaamaan tytölle karsinoiden siivouksesta koituneet palkat sekä valtiolle kuuluvat sivukulut, yhteensä 9600 euroa, veropetoksesta valtiolle 245 600 euroa sekä oikeudenkäyntikulut 17 550 euroa.

maanantaina, lokakuuta 26, 2009

Yli 117-kiloisilla ei ole asiaa hevosen selkään




Ratsastajien paino on herättänyt paljon keskustelua viime aikoina. Myös Pökäleessä on pohdittu tätä artikkelissa Ratsastajien lihavuus. Nyt vihdoin selvisi se maaginen painoraja, jonka ylittävien ei kannata kiivetä  hevosen selkään, mutta jonka alittavat voivat huoletta harrastaa ratsastusta. Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että ratsastajan painoraja on 117kg.

perjantaina, lokakuuta 23, 2009

Harrastuksena esteratsastus




Esteratsastus on jännittävä ja vauhdikas laji. Mitä korkeampia esteet ovat, sitä haastavampia ne ovat hevoselle ja ratsastajalle. Hevosen täytyy olla lahjakas, rohkea ja hyvin treenattu, jotta se selviytyy radasta. Myös ratsastajalta täytyy löytyä taitoa, kokemusta ja kuntoa.

Esteratsastuksen säännöt ja pisteiden määräytyminen tapahtuvat seuraavasti: Jokainen ratsukko hyppää esteradan. Jokaisen hypyn korkeus mitataan. Jos hevosen korkein kohta hypyn yhteydessä osuu esimerkiksi 212 cm korkeuteen, ja ratsastaja ulottuu 286 cm korkeuteen, kyseiseltä esteeltä tulee 498 pistettä (212+286). Samalla tavoin lasketaan jokaisesta esteestä pisteet. Se ratsukko, jolla on eniten pisteitä, voittaa.

Hyppykorkeuksien mittaamista varten on olemassa tarkat laserlaitteet.

Oheisessa videossa on esimerkkisuoritus, jossa hevonen osaa hypätä korkealta, mutta ratsastaja myös ponnistaa poikkeuksellisen paljon. Videon ratsukko voitti kilpailun.

torstaina, lokakuuta 22, 2009

Ex-ravuri puri lasta


Leppoisasti alkanut keskiviikkoilta Porvoossa muuttui ikäväksi, kun 10-vuotias lämminverinen ex-ravuri iski hampaansa kiinni saman ikäiseen tyttöön.

Tapahtumat saivat alkunsa, kun kummin kaiman serkun luokse kyläilemään tullut tyttö oli mennyt yhdessä toisen lapsen kanssa silittelemään tarhassa ollutta hevosta. Yhtäkkiä lapsiin tottunut ja ystävällinen hevonen kuitenkin hermostui.

Porvoon aluesairaalaan toimitetulle tytölle jouduttiin laittamaan yhteensä 12 tikkiä.

Hevosen omistajan mukaan lapsi oli retuuttanut hevosta riimusta ja istunut sen päällä.

Kannattaa aina muistaa, että hevonen on eläin, ja sillä on vaistot.

tiistaina, lokakuuta 20, 2009

Metsästäjä lopetti eläinlääkärin


Porvoolainen nainen ei osannut päättää, kutsuisiko hän eläinlääkärin vai metsästäjän lopettamaan vanhan poninsa. Hän kyseli neuvoa mm. Hevostalli.netin senioripalstalta, mutta päätöksen teko ei suinkaan helpottunut, päinvastoin.

Lopulta naiselle oli epäselvää, kuka lopettaisi kenet. Lopettaisiko poni eläinlääkärin vai metsästäjän, vaiko eläinlääkäri metsästäjän tai ponin? Tilanne kävi kuumaksi, ja lopulta metsästäjä lopetti eläinlääkärin.

maanantaina, lokakuuta 19, 2009

Hevosharrastusta Israelissa

Pökäle on nyt päättänyt kansainvälistyä, ja sen kunniaksi toimitus vierailee eri puolilla maailmaa tutustumassa erilaisiin hevoskulttuureihin, hevosiin, hevosalan ammattilaisiin ja ratsastajiin. Tällä kertaa käväisimme Israelissa.

Israelissa on paljon hevosia, mutta valitettavasti hevosurheiluun soveltuva infrastruktuuri on kehittymätöntä: ravi- tai laukkaratoja ei juuri ole, eikä myöskään ratsastuskenttiä tai maneeseja.

Israelissa hevosia valmennetaan yleisillä teillä. Tiellä on tilaa liikkua, ainakin, jos väistelee autoja. Kunnon kohenemisen lisäksi hevoset oppivat ketteryyttä, nopeaa reagointia ja hyppytekniikkaa. Ei siis ihme, että israelilaiset ratsukot pärjäsivät hienosti viime viikonlopun HIHS:ssa.

Katso video hevosen valmennuksesta Israelissa:




(Varo Elisan mainosta, tai älä ainakaan lankea siihen)

torstaina, lokakuuta 15, 2009

Mieheltä putosi makkarapaketti



41% Pökäleen lukijoista tiesi, että mieheltä putosi makkarapaketti. Lue koko tarina täältä: Kuulokoje (EH)

Hevosalan ammattilaiset - Osa 5 - Hevosmaalari


Hevosmaalari maalaa nimensä mukaisesti hevosia. Hevosia voi maalata perinteisesti ruunikoiksi, rautiaiksi, kimoiksi, mustiksi, hallakoiksi jne. perusvärisiksi hevosiksi. Joillekin hevosille voidaan maalata pilkkuja Peppi Pitkätossun hevosen tyyliin, ja jostakin voidaan tehdä lehmänkirjava tai seepra.

Enemmän mielikuvitusta vaatii ns. karnevaalimaalaus. Hevonen voidaan maalata vaikka lohikäärmeen näköiseksi tai vaikkapa karusellin värikkääksi hevoseksi. Hevoseen voidaan maalata minkälaista taidetta hyvänsä, myös abstraktia. Onpa nähty suomenhevosia, jotka on maalattu Taalainmaan hevosiksi. Hevosen rotua ei kuitenkaan voi vaihtaa pelkän maalauksen perusteella.


Hevosmaalarin työ on vaihtelevaa, sillä maalattavat kohteet ovat hyvin erilaisia: eri kokoisia, eri värisiä, karvan laatu vaihtelee, ja myös hevosen luonne ja käyttäytyminen vaikuttaa työn toteutukseen ja sitä kautta lopputulokseen.

Hevosmaalarin ammatti on Suomessa vielä melko harvinainen. Alalle ei ole olemassa koulutusta, joten jokainen hevosmaalari on itseoppinut. Maalausalan koulutusta on toki mahdollista hankkia, mutta se ei sisällä hevosen maalausta ollenkaan. Tästä johtuen hevosmaalarien ammattitaito on hyvin vaihtelevaa. Kuka tahansa voi nimittää itseään hevosmaalariksi, vaikkei olisi muuta maalannut kuin korkeintaan sormenjälkiä omaan keinuhevoseensa. Ammattitaitoinen hevosmaalari osaa valita oikeat maalit, hoito- ja pesuaineet hevoselle. Esimerkiksi myrkyllisiä maaleja ei saa käyttää.

Tutustu muihin hevosalan ammatteihin sarjassamme "Hevosalan ammattilaiset". Sarjassa on esitelty jo hevoskuiskaaja, kengittäjä, ravivalmentaja ja tallinpitäjä.

Harrastuksena ketunmetsästys ratsain

Nyt on taas aika aloittaa perinteinen ketunmetsästys ratsain. Syksyn kirpeät ilmat suorastaan vaativat pukeutumaan hassusti, töräyttämään torveen, päästämään häkkiketun metsään, laskemaan koirat irti ja karauttamaan uljaalla orhilla oksien viuhuessa päin naamaa.

Ketunmetsästys ratsain on perinne, joka on hyvä säilyttää jo pelkästään raittiin ilman ja luonnossa liikkumisen vuoksi. Vauhdikas ryhmässä ratsastus myös parantaa ratsastajan tasapainoa. Maastossa tulee vastaan luonnon esteitä, sillä ketun perässä voi joutua kirmaamaan vaikka minkälaisista paikoista. Ketunmetsästys ratsain, jos mikä, erottaa tätiratsastajan todellisesta puskaratsastajasta!

Ketunmetsästys ratsain on jo Iso-Britanniassakin kiellettyä, joten sen toteuttaminen vaatii hieman järjestelyjä. Metsästysreissua ei esimerkiksi kannata mainostaa lehdessä.

On kettutyttöjä, jotka eivät hyväksy tätä perinteistä hevosurheilulajia. Kettuja kuitenkin riittää, ja sitäpaitsi juoksevathan ketut normaalisti muutenkin luonnossa. Laji ei ole eläinrääkkäystä, sillä metsästys ei kestä kauhean kauaa, ja kettu kohtaa nopean lopun koiralauman saadessa sen kiinni.

Töttöröö!
(Kuva: Oikeutta Eläimille -yhdistyksen nettisivuilta)

Tutustu hevosharrastuksia esittelevään sarjaamme! Esittelyssä mm. esteratsastus, rodeo eli lännenratsastus, rontikkaurheilu, kouluratsastus ja salaratsastus.

keskiviikkona, lokakuuta 14, 2009

Reenari Turakainen


Johan tässä on ravureita ja etenkin ex-ravureita mollattu jo vuosikaudet. Eiköhän tutustuta välillä ravi-ihmisiin. Tämä juttu on bongattu Hevostalli.netin ravipalstalta.

Reenari Turakainen on vanhan ajan ravi-ihminen. Vuosien varrella raviurheiluun oli tullut paljon muutoksia, joita EU:sta innostuneet raviratojen toiminnanjohtajat ajoivat eteenpäin. Uusia säädöksiä olivat mm. seuraavat: pienimulkkuiset miehet eivät saaneet tulla raveihin, eivät myöskään koirat, kissat, eivätkä lapset, eivätkä tietenkään myöskään pienitissiset naiset. Monia muitakin erikoisia sääntöjä oli kehitetty.

Säännöksistä huolimatta reenari Turakainen lähti Kaustisille raveihin. Portilla oli mulkunmittauspiste, jossa määriteltiin, kuka saa tulla raveihin ja kuka ei.

Siinä portin pielessä reenari Turakainen heittää lakkinsa maahan, kiroilee rajusti ja hyppii lakkinsa päällä. (Prkl, sentin oli vajaa tuo mulkku! Sentin!) Lopuksi vielä virtsaa lakin päälle. Ja näyttää ravien järjestäjille keskisormea.

Lipunmyyjä, alaveteliläinen Somppi huutaa Turakaiselle:
"Tuo nyt oli ihan turhaa, kyllä sinäkin nää säännöt tiijät, ei myö näitä olla tehty!"

Turakainen on sisukas reenari, vaikka edelliskerralla ravireissu kaatuikin hieman lyhyeen mulkkuun. Nyt on penistä kehitetty ja mittaustuloksesta ei voi jäädä kiinni.

Niin Turakainen suoriutuu hienosti mulkunmittaustestistä ja Ala-Vetelin Hys:n pitkäaikainen luottotalkoolainen Somppi on lippuja myymässä.
"Tässä on nyt Turakainen semmoinen uusi sääntö tullu, että muijan tissit on koitettava, että mitä kuppikokoa ne on. Että tulisko se tänne? Meillä on tässä nyt tämmösiä kotiteikoisia testivälineitä, kun ei oo meijjän Hys:llä vara ostaa niitä virallisia testereitä, eikä saatu nyt Vaasasta lainaan, kun niillä on harjotusravit siellä. Mutta ihan toimivia on nämäkin."

Turakaisella meinaa jo verisuoni katketa päästä, kun on raviurheilu mennyt niin pirun vaikeaksi. Edellisellä reissulla oli jo kakarat jätetty kotiin, kun ei alle 18-vuotiaat saa tulla ravirataa viittä kilometriä lähemmäs. Onneksi penskoilla on kotona koira, niin leikkivät sen kanssa. (Sitäkään ei nykysääntöjen mukaan saa tuoda radan läheisyyteen.)

Niinpä Turakainen toteaa tuhisten vaimolle, että mäne Sompille näyttämään tissit. Vaimo istuu hölmistyneenä autossa, että onhan tässä jo aikoihin eletty, enkä näytä! Hulluksko oot tullu?
"En ole, vaan muut immeiset on, nämä on taas näitä uusia sääntöjä. Mäne nyt, Somppi oottaa."

Niin vaimo menee ja Somppi naama peruslukemilla ottaa ensin kahvikupin ja toteaa, että ei mahu rouvan tissit näihin. Sitten ottaa napun, eli kuupan ja kokeilee sillä. Siihen sopii Turakaisen rouvan tissit ja Somppi koittaa keventää tunnelmaa:
"On se hyvä, kun rouvalla on niin hyvä varustus, että pääsee harrastamaan! Piä huoli, ettei tuo isännän vatsa paljoa tuosta kasva, kun se on niin tarkkaa, niin tarkkaa nykyään..."

Turakaisen emäntä kimpaantuu jo ihan tosissaan ja sanoo:
"@!#$ Somppi, se oli sitten viimeinen kerta, kun sinä kopeloit minun tissejä!"

Naama punaisena ja voimakkaita kirosanoja puhisten kävelee takaisin autolle ja näyttää protestiksi auton ikkunasta keskisormea lippuluukkua kohti.

Somppi tuhisee lippuluukulla, että "Oliko tuo nyt tarpeen, enhän minä näitä sääntöjä oo tehny..."

Hevosenergiaa!


Ruotsissa on keksitty muuttaa citykanit energiaksi. Ennen vanhaan citykanit päätyivät kaatopaikalle, mutta EU:n säännösten ansiosta niille piti keksiä uusi loppusijoituspaikka. Vuodesta 2006 saakka citykanit pakastettiin, ja nyt vihdoin viimein ruotsalaiset keksivät, että ne voidaan polttaa ja ottaa energia talteen.

Suomen teurashevosongelma voitaisiin ratkaista samalla tavoin. Nykyisin harva teurastamo ottaa vastaan hevosia, ja hevosen teurastamisesta tulee useinmiten pelkkiä kuluja hevosen omistajalle. Tästä johtuen kaviouransa loppuun kuluttaneet, tarpeettomat, vaivaiset ja vanhat hevoset päätyvät usein kiertoon. Osa laitetaan reissuun Etelä-Eurooppaan, jolloin hevosparat joutuvat kärsimään viimeiset viikkonsa äärimmäisissä tuskissa ilman hoitoa, vettä ja ruokaa, päämääränään teurastamo.

Vihdoinkin suomalaisilla on hyvä syy ottaa naapureista mallia. Teurashevoset voitaisiin polttaa energiaksi! Jos kerran citykanista heruu lämpöä, paljonko sitä hevosen kokoinen eläin tuottaakaan! Hevosia polttava energiayhtiö saisi mahtavan kilpailuedun voidessaan myydä ekologista hevosenergiaa Suomen hevosharrastajille. Sähköä riittäisi vientiinkin saakka, sillä maassamme on paljon ex-ravureita, joiden ainoa järkevä käyttökohde on sähkön ja lämmön tuotanto. Itämereen voitaisiin rakentaa energiaputki, jonka kautta hevosenergia voisi kulkeutua Ruotsiin ja muualle Eurooppaan. Energiaputki olisi paljon turvallisempi vaihtoehto kuin Venäjän kaavailema kaasuputki.

Tuumasta toimeen, insinöörit!

perjantaina, lokakuuta 09, 2009

Miksi ratsastuskilpailuissa ei ole yleisöä?


Hevosurheilussa kysytään, miksi ratsastuskilpailuissa ei ole yleisöä. Järjestäjät ja kilpailijat lähiomaisineen ovat ainoita, jotka saapuvat paikalle nauttimaan huikeasta jännityksestä ja kannustamaan sekä kritisoimaan ratsukoiden suorituksia.

Ravimaailmassa, johon Hevosurheilukin pitkälti kytkeytyy, tilanne on hieman erilainen kuin ratsupiireissä. Raveissa yleisö tietää rahaa. Ratsastuskilpailuissa yleisö ei tiedä mitään.

Ratsastuskilpailuihin ei kannatakaan hankkia yleisöä, ja siihen on kymmenen hyvää syytä:

1. Mitä se hyödyttää. Siis mitä se hyödyttää, vaikka katsomo olisi täynnä. Pääsymaksuja harvoin peritään, eikä vetoakaan voi lyödä.
2. Hevoset pillastuvat vieraista ihmisistä. Ratsastuskoulujen hevoset ja harraste/pikkukisapollet eivät ehkä ole tottuneet yleiseen härdelliin (jopa Isabell Werthin hevonen reagoi jänskään ympäristöön), kun ihmisiä tulee ja menee ja joku outo lapsi saattaa vaikkapa ottaa pari juoksuaskelta tai päästää erikoisen äänen. Ei kannata riskeerata ja kokeilla, sillä joku hevonen voi vaikkapa hypähtää ja sille voi tulla jännevamma tai hankosidevamma.
3. Ratsastajat pillastuvat vieraista ihmisistä. Tämä koskee etenkin seurakisoja, jotka erityisesti kaipaisivat yleisöä ja puffettituloja. Ai kauheeta, jos joku tulee kattomaan kun mä ratsastan huonosti!
4. Vieraista hevosista tulee tauteja. Jotkut ratsastuskoulut ovat hyvin tarkkoja siitä, millaiset hevoset voivat saapua heidän tontilleen. Etenkin älveet ja ex-ravurit ovat tunnettuja tautien levittäjiä.
5. Vieraista ratsastajista tulee tauteja. Sikainfluenssan, aivokalvontulehduksen ja hiv:n leviäminen on aina mahdollista. Ei kannata ottaa turhia riskejä.
6. Mainostaminen maksaa. Kaikki kun on nykyään niin kallista. Myös ne ilmaiset palstat, joissa seurat voivat mainostaa toimintaansa.
7. Jonkun pitäisi olla puffetissa myymässä. Mutta kuka? Kisat ovat huomenaamulla, mutta ei ole tullut mietityksi, että kukahan hoitaisi sen homman. Pullat? Mitkä pullat? Ai niin, kuka laskee pisteet? Kellä olikaan pitkä matikka lukiossa? Ajanottaja? No mulla on kännykkä, eiköhän sillä saa ajan noin suurinpiirtein.
8. Edelliseen liittyen: Jos puffetissa myydään herkkuja, yleisö lihoo. Yleisössä saattaa olla potentiaalisia ratsastuksen harrastajia. Ja kun ratsastuksen harrastaja lihoo, täytyy hankkia entistä massiivisempia hevosia. Näin ollen pari ylipainoista uutta asiakasta saatta aiheuttaa tuhansien eurojen kulut, kun täytyy hakea shire Keski-Euroopasta.
9. Kisojen järjestäjät ovat työssäkäyviä, perheellisiä ihmisiä. Miten joku voi vaatia, että heidän pitäisi vielä ponnistella yleisön saamiseksi paikalle?
10. Yleisöä ei kiinnosta hevon vittua. Osa ratsuista on kuitenkin ruunia, ja moniko edes erottaa, mitä sukupuolta mikäkin hevonen on.

torstaina, lokakuuta 08, 2009

Moottorikottikärryt


Nyt on aika laajentaa tallien ja karsinoiden oviaukkoja. Markkinoille on tullut moottorilla varustetut kottikärryt! Myyjän mukaan kottikärryt mahtuvat kyllä ahtaisiinkin paikkoihin, mutta ongelmaksi muodostuvat tallityöntekijät. Tallityöntekijöiden isot persaukset nimittäin kasvavat entisestään, kun kottikärryjen työntämiseen ei enää tarvitse tuhlata energiaa.

Kone-Glans Oy myy Carry-moottorikottikärryjä hintaan 659 € ja rahtikulut 25 € kaupan päälle. Tilaa moottorikottarit Kone-Glans Oy:n sivuilta: www.glanspower.fi.

Sastamalan hevoset

Kesän ja syksyn aikana julkisuutta saaneet Sastamalan hevoset ovat Pökäleen selvityksen mukaan sastamalalaisia hevosia.


Ravuri vauhdissa ilman moottoria



Hevonen ohjastajineen aiheutti eilen iltapäivällä vakavan vaaratilanteen Keuruulla, kun ilman moottoria liikkunut ravuri irroittautui kärryistään ja ohjastajastaan ja juoksi pois.

Ohjastaja soitti itse hätäkeskukseen karanneesta hevosestaan ja puhalsi 1,1 promillen lukemat alkometriin. Hevonen löytyi lähistöltä vahingoittumattomana. Hevosen puhaltamia lukemia ei ole julkaistu.

Ajoneuvoja kuljetetaan nykyisin yhä useammin alkoholin vaikutuksen alaisena. Vaikka ajoneuvossa ei ole moottoria, on sen kuljettaminen alkoholin vaikutuksen alaisena tuomittavaa. Ilman moottoria liikkuvien ajoneuvojen kuljettaminen on usein kuitenkin turvallisempaa kuin moottorillisten ajoneuvojen kuljettaminen, sillä moottorittomissa ajoneuvoissa on automaattinen nopeudenrajoitin. Esimerkiksi maailman nopeimmat hevoset saavuttavat korkeintaan 60-70 kilometrin tuntivauhdin ja senkin vain hetkellisesti. Tästä johtuen Pökäleen toimitus suunnittelee lakiehdotusta, jossa 18-vuotiaat autokoulun käyneet käyttävät ensimmäiset 10 vuotta ajoneuvonaan vain moottorittomia ajoneuvoja, kuten hevosta tai polkupyörää. Tämä vähentäisi liikenneonnettomuuksia merkittävästi.

Kuvan hevonen ja ohjastaja eivät liity tapaukseen.

maanantaina, lokakuuta 05, 2009

Hajuhaitta: Tallinomistaja ei pessyt kainaloitaan



Porvoolaisella tallilla koettiin vakavia hajuhaittoja, kun tallinomistaja kieltäytyi pesemästä kainaloitaan. Haju tarttui tallilla kävijöiden vaatteisiin ja aiheutti yhteensä arviolta jopa satojen eurojen kustannukset yksittäisille hevosenomistajille ja -hoitajille sekä satunnaisille tallilla kävijöille. Hajuhaitoista kärsivät joutuivat hankkimaan itselleen ylimääräisiä hajusteita ja pesemään vaatteitaan tavallista useammin ja tehokkaammilla pesuaineilla.

Tallin omistaja vetosi tukkeutuneeseen viemäriin, jonka vuoksi hän ei voinut pestä kainaloitaan.

Suurin osa kyseisellä hevostallilla kävijöistä tuomitsee pesemättömyyden ja vaatii siihen muutosta, mutta tallinpitäjä on myös saanut kannustusta. Ihmisen perusoikeuksiin kuuluu päättää itse kainaloidensa pesusta. Liiallisesta pesusta voi olla jopa haittaa.

Tulosta