Rotuesittelyssä virtahepo

Rotuesittelysarjamme jatkuu. Tällä kertaa esittelemme virtahevon.

Virtahepo on monelle ratsastajalle tuttu, sillä lähes kaikista ratsastuskouluista löytyy muutama yksilö.

Virtahepo (Hippopotamus amphibius) on kotoisin Afrikasta, samoilta seuduilta kuin esimerkiksi afrikanponi. Virtahevot elivät suurissa laumoissa ja uiskentelivat joissa, kunnes ihmiset keksivät hakea ne ratsastuskouluihin.

Virtahepojen käyttö
Virtahepoja käytetään pääasiassa ratsastuskouluilla. Virtahevot ovat mukavia ratsuja - niiden pyöreässä selässä on hyvä istua. Säkäkorkeus on keskimäärin 150 cm.

Virtahevon erottaa muista tuntihevosista siitä, että ne pitävät päätään alhaalla. Virtahevoilla on niin iso pää, etteivät jaksa kantaa sitä ylempänä. Virtahevot olisivatkin muuten erinomaisia kilparatsuja koulu- ja estekentillä, mutta valitettavasti koulutuomarit eivät katso hyvällä tällaista pään asentoa, ja pää myös vaikeuttaa esteiden ylittämistä.

Erityispiirteet
Virtahevot ovat hyvin huumorintajuisia. Usein on käynyt niin, että virtahevon hoitaja on havainnut virtahevon kadonneen, kun menee hakemaan sitä karsinasta. Todellisuudessa virtahepo ei kuitenkaan ole lähtenyt karsinastaan, se on vain mennyt juomakuppiinsa uimaan. Virtahepo pystyy olemaan sukelluksissa jopa 10 minuuttia.

Hikipediasta löytyy tietoa tamperelaisista virtahevoista. Ne eivät ole ratsastuskoulukäytössä, vaan ovat ihan oma lajinsa.

Ruokinta
Virtahevot syövät päivittäin 50 kg kasviksia, eli lähes yhtä paljon kuin pienikokoinen, kevyessä käytössä oleva suomenhevonen. Ruoka maksaa melko paljon, ja tämän vuoksi tavallisilla ihmisillä ei ole yleensä varaa virtahevon ylläpitoon. Ratsastuskoulut ovat tunnetusti varakkaita, ja siksi niillä on mahdollisuus pitää tallissaan myös virtahepoja.

Olethan tutustunut myös muihin rotuesittelyihin:
Finlanding Bony
Merihevonen
Yksisarviset
Norglanding Bony eli Vuoningbony
Gotlanding Bony
Iislanding Bony
Shetlanding Bony