Kaupunkilaiset valittelevat, kuinka muoviin käärityt jättipaalit pilaavat maalaismaiseman. Pelloilla on pitkät rivit valkoisia "traktorinmunia" odottamassa kuoriutumista, eivätkä ne miellytä luonnosta vieraantuneen, viisi vuotta sitten maalta kaupunkiin muuttaneen citypellen silmää, ja lehtien yleisönosastot saavat taas sisältöä.Jos heiniä ei säilytetä muovikääreessä, täytyy ne saada johonkin suojaan kosteudelta. Heinää säilötäänkin perinteisesti ladossa, missä ne pysyvät kuivina.
Luomupakastaminen on helppoa
Keskiperän kansanopistolla on tutkittu vaihtoehtoisia menetelmiä heinän säilömiseen. Hevosnomi Irmeli Ala-Saikkosen johtama kansainvälinen tutkimusryhmä on selvittänyt luomupakastamisen mahdollisuutta. Kun heinät jätetään seipäille talveksi, ne jäätyvät ja säilyvät siten aivan yhtä hyvin kuin esimerkiksi marjat pakastimessa, mutta ilman energian tuhlaamista. Vitamiinipitoisuus säilyy erinomaisena, jos pakastaminen kestää yhden talven yli. Menetelmä on hyvin luonnonmukainen, koska sähköä ei tarvita ja pakastuminen sujuu Suomen talvessa itsekseen. Kaiken lisäksi se on helppoa - ei tarvitse kuin kesällä laittaa heinät seipäille, ja keräillä niitä sitten talvella tarpeen mukaan.
Kuivausrummulla heinä kuivaksi ja pölyttömäksi
Tutkimusryhmän mukaan heinän kosteus on kuitenkin sitä korkeampi, mitä leudompi talvi on ollut. Ennen kun luomupakastettua heinää viedään hevosille, se on syytä kuivata. Kätevimmäksi välineeksi kuivaamiseen on todettu kuivausrumpu. Kuivausrummun etuna on myös se, että samalla heinästä poistuu ylimääräinen pöly, joka muuten voisi aiheuttaa hevosissa oireilua. Lisäksi korkea kuivauslämpötila tappaa mahdollisen homeen ja mikrobit.
Keskiperän kansanopiston harjoitustallilla onkin jokaisen karsinan edessä oma kuivausrumpu. Aina, kun hevoselle annetaan kuivausrummusta kuivaa, hyvälle tuoksuvaa, ehkä vielä lämmintäkin heinää, laitetaan samalla uusi satsi heinää kuivausrumpuun jylläämään. Hevoset ovat tyytyväisiä maukkaisiin aterioihinsa ja pysyneet terveinä.
Tuohon voisi vielä suositella, että kuivausrummut käyttäisivät energiana hevosenshittiä, jolloin toiminta olisi erityisen energiatehkokasta.
VastaaPoistaTähän aiheeseen löytyy lisätietoa Alapään kansanopistosta jo useamman vuoden perinteenä.
Erinomainen idea, Irmeli Ala-Saikkonen tutkimusryhmineen lähteekin heti tutustumaan Alapään kansanopiston energiantuotantomenetelmiin.
VastaaPoistaNo jos heppa ensin syö heinän ja ulostaa syödyn heinän ja uloste tungetaan sitten siihen kuivausrumpuun ja sitten laitetaan heinää kuivausrumpuun ja sit se heppa taas syö heinän ja ulostaa syödyn heinän ja uloste tungetaan sitten siihen kuivausrumpuun ja sitten laitetaan heinää kuivausrumpuun ja sit se heppa taas syö heinän ja ulostaa syödyn heinän ja uloste tungetaan sitten siihen kuivausrumpuun ja sitten laitetaan heinää kuivausrumpuun ja sit se heppa taas syö heinän.
VastaaPoista