Ketut ja heinät

Kuvassa Bacterius Repolais -bakteerin saastuttamaa ketun ulostetta.

Hevosen toimiva ruuansulatus edellyttää, että se saa riittävän usein ja tasaisesti heinää. Yksi Hevostalli.netin asiantuntijaraadin ikuisista kiistakysymyksistä onkin se, tuleeko hevosen saada heinää 4 vai 5 kertaa vuorokaudessa ja mistä ilmansuunnasta se tulee tarjota kullekin yksilölle. Nyt kuitenkin pohdimme hevosen heinäruokintaa tarhassa, puuttumatta sen paremmin laatuun, määrään ja tiheyteen. Hevoset seisovat 12 neliömetrin tarhoissaan päiväsaikaan puolesta tunnista yli puoleen vuorokauteen; eräillä hypersuper-ammattilaisten talleilla/tarhoilla ympäri vuorokaudenkin ja mielellään ilman säänsuojaa, mikä ei sinänsä liity tämän päivän aiheeseen. Joka tapauksessa päivittäisestä tarhauksesta johtuen suurin osa hevosista saa tarhaansa ainakin päiväheinät.

Heinät usein säilytetään ladossa tai muussa suojaisassa paikassa. Joskus pyöröpaali tai pikkupaalit kuljetetaan tarhan läheisyyteen, jolloin niiden jako sujuu nopeammin. Joissakin paikoissa seuraavan aamun heinät jaetaan tarhoihin jo edellisenä iltana. Tämä on kuitenkin ehdottomasti väärin, ja syy on ketuissa.

Ketut

Ketut ovat Suomessa hevosten ruokinnan suurin ongelma etenkin talvisaikaan. Ketut tunkeutuvat heinäpaaleihin ja -kasoihin, pesivät niissä ja ulostavat niihin. Ketun turkin ja ulosteen mukana heiniin kulkeutuu Bacterius Repolais -bakteeria, joka on yleinen taudinaiheuttaja ja tarttuu helposti myös hevosiin. Tartunnan saanut hevonen muuttuu vähitellen punertavaksi ja sen hännänpäästä tulee valkoinen. Tämän vuoksi hevosten heinät on ehdottomasti säilytettävä sisätiloissa ja jaettava tarhoihin vasta juuri ennen hevosten tarhaamista.

Syljeneritys

Heinien säilyttämiseen sisätiloissa on myös muita päteviä syitä. Hevosen syljeneritys vaikeutuu, kun se joutuu syömään ulkona ja kaiken lisäksi vielä ulkona säilytettyä, mahdollisesti yön aikana kastunutta heinää. Kun sylkeä ei erity riittävästi, hevosen ruuansulatus kärsii ja riski ähkyn ja mahahaavan kehittymiseen kasvaa. Muinaiset villihevosetkin kuolivat aikoinaan sukupuuttoon, koska joutuivat syömään ravintoa, joka ei ollut koskaan sisätiloja nähnytkään (tosin emme väitä että ruoholla tai muilla kasvikunnan edustajilla olisi silmät). Hevoset eivät siis kestäneet luonnotonta "ulkoheinää", ja siksi oikeita villihevosia ei enää ole.

Sade

Myös sade on este heinien säilyttämiseen ulkona tai jakamiseen tarhoihin edellisenä iltana. Märät heinät muuttuvat ällöttävän pehmeiksi jo ilmankosteuden vaikutuksesta. Hevonen ei osaa oksentaa, joten se joutuu vain syömään ja pitämään ällöttävät heinät mahassaan.

Vakavan aiheen loppukevennykseksi runo:
Muista joka säällä
heinät pidä sisällä.

Lämpöenergiaa hevosenlannasta?

Pakkanen paukkuu nurkissa ja öljyä, sähköä, polttopuuta ja ties mitä muuta kuluukaan hirvittävät määrät, kun yritämme pitää kotimme ja tallimme plussan puolella. Olisi mukava käyttää lämpöenergian tuotantoon aineksia, joita olisi helposti saatavilla ja jotka kaiken lisäksi olisivat uusiutuvaa lajia.

Ruotsissa, Tanskassa ja monessa muussa ulkomaassa käytetään hevosen lantaa bioenergian tuotantoon. Omakotitalo voisi lämmetä 4-5 hevosen lannalla koko vuoden. Yksi hevonen tuottaa päivässä kuivikkeen kanssa yhteensä 30 kWh eli kolme litraa polttoöljyä. Suomessa hevosenlanta kärrätään luontoon ja kaatopaikalle, koska hevosenlannan hyötykäyttö on kiellettyä. Kiellosta syytetään mm. poliitikkoja, energiayhtiöitä, EU:ta, vapaamuurareita, salaliittoa ja oravia. Hevosenlannan käyttökieltoon on kuitenkin lukuisia syitä, joita nyt valotamme.

Eettiset syyt

Ensinnäkin, kuka hevosia rakastava ihminen voisi asua talossa, joka lämpiää hevosenlannalla? Rakkaan pollen pissalla ja kakalla. Emmehän syö Pollea meetwurstinakaan, joten miksi ihmeessä käyttäisimme sen ulostetta lämmitykseen? Haiskahtaa epäeettiseltä.

Tuoksu

Haiskahduksesta puheenollen, hevosen kakka tuoksuu ihanalle. Kun suljemme silmämme ja hammasrautoja täynnä olevat suumme ja hengitämme syvään nenän kautta tuota ihanaista lannan tuoksua, näemme jo itsemme laukkaamassa kimolla täysverisellämme pitkin peltoja Kikan, Repen, Essin ja kumppaneiden kanssa... Ei, lanta on liian hyvän tuoksuista poltettavaksi tai jatkojalostettavaksi.

Onko hevoselta kysytty?

Hevosella on oikeus omaan ulosteeseensa. Ei ihminen sitä voi noin vain viedä pois ja käyttää johonkin muuhun. Lannan paikka on lantalassa.

Hevosten orjuuttaminen

Pian meillä olisi ratsujen, ravurien, laukkahevosten, kenttähevosten ja pullahevosten lisäksi myös kakkahevosia.  Joka puolelle kohoaa bioenergiantuotantolaitoksia eli talleja, jossa pidetään hevosia vain lannan tuotannon vuoksi. Voi hevosparkoja :(

Ratkaisu

Todellinen hevosten ystävä voi kuitenkin hyödyntää hevosen lantaa perinteisellä tavalla. Koti pysyy taatusti lämpöisenä, jos siitä 4-5 hevosen tallista kertyvät lannat kärrätään kodin lattialle perinteiseksi lantapatteriksi. Päälle vain puhtaita olkia, niin siinä on lämmin makuupaikka.

Lue lisää kakka- ja energia-aiheesta Pökäleessä:
Ex-ravureista edullista lämpöä
Hevosenergiaa
Rotuajattelu romukoppaan - kakka-asiaa
Tallinpitäjä ehdotteli sopimattomia - "Siivoa hevosten karsinat"
Korvauksia hevosen pierusta

"Järjenvastaista, että tuemme heikomman aineksen lisääntymistä"

Pökäämysnuorten varapuheenjohtaja Irmeli Ala-Saikkonen on aiheuttanut kommentillaan kohun Suomen hevospiireissä. Irmeli Ala-Saikkonen on esittänyt Facebookissa, että vain sellaiset henkilöt, joilla on riittävästi tuloja ja varallisuutta, olisivat oikeutettuja hevosenpitoon, hevosharrastuksiin ja kilpailemiseen.

- On järjenvastaista, että kuka tahansa voi hankkia hevosen. Sellaisten ihmisten, jotka eivät pysty huolehtimaan hevosesta ja tarjoamaan hevoselleen kotia oman kartanon tallista, ei pitäisi hankkia hevosia, Ala-Saikkonen toteaa.

Kuka on mielestäsi niin huono tai "heikointa aineista", ettei hänen pitäisi hankkia hevosta?

- Esimerkiksi sellaiset henkilöt, joilla on perheessä alkoholismia tai huumeiden käyttöä. Lähtökohta on se, että sellaiset ihmiset, jotka ovat suunnitelleet hevosen hankinnan ovat säästäneet ja hankkineet tulotason, jolla pystyy ylläpitämään hevosta. Ne ovat sellaiset ainekset, jotka ovat osoittaneet, että pystyvät todennäköisesti huolehtimaan siitä isosta vastuusta, että lähtee hoitamaan hevosta, kertoo Ala-Saikkonen.

- Hevosen hankintaa harkitsevalla ihmisellä tulisi olla tietty minimitulotaso, joka koostuisi ansio- ja pääomatuloista. Taustalla olisi hyvä olla riittävän vakavarainen ja hyvämaineinen suku. Uusrikkaiden ja nousukkaiden ei kannata hankkia hevosta, koska he eivät välttämättä osaa hoitaa omaisuuttaan siten, että sama varallisuustaso säilyisi tulevaisuudessakin, kuvailee Ala-Saikkonen henkilöitä, jotka soveltuisivat hevosen omistajiksi.

- Taloustieteissä lähdetään siitä että kaikissa asioissa tulisi myös huomioida sivuvaikutukset. Esimerkiksi ratsastuskoulujen olemassaololla on sellaisia sivuvaikutuksia, että kuka tahansa köyhemmänkin perheen lapsi voi harrastaa ratsastusta. Porttiteorian mukaan kerran viikossa tapahtuva ratsastusharrastus johtaa ennen pitkää oman hevosen hankintaan, joten sallimalla ratsastuskoulujen olemassaolo tuetaan samalla myös huonoa hevosenpitoa, Ala-Saikkonen selittää näkemystään.

- Ei heiltä ["heikommalta ainekselta"] voi niitä hevosia nyt ottaa pois. Se lisäisi massiivisesti ongelmia, kun he kuitenkin joutuisivat maksamaan irtisanomisajan tallivuokran niistä hevosista, joita ovat jo hankkineet. Mutta jatkossa tallipaikkoja pitäisi olla tarjolla vähemmän, jotta heitä ei kannusteta hankkimaan hevosia, kommentoi Ala-Saikkonen Pökäleelle.

Vapaaehtoinen hevosettomuus (vehe)

Tänään käsittelemme vaiettua mutta vakavaa asiaa - vapaaehtoista hevosettomuutta (vehe). Vapaaehtoinen hevosettomuus on nykyajan ilmiö, joka tuntuu olevan ongelma kaikille muille, paitsi vapaaehtoisesti hevosettomille itselleen.

Hevosharrastajien oletetaan aina haaveilevan omasta hevosesta. Kun kerrot jollekin harrastavasi hevosia, pian joku kysyy, että onko sinulla oma hevonen. Ja jos ei ole, tiedustellaan, milloin oman hevosen hankinta olisi ajankohtaista. Joskus hevosettomalle jopa tyrkytetään jotain hevosta: "Hai sie, osta tästä hyvä polle!" Tämä pahoittaa hevosettoman herkän mielen.

Jos aikuisratsastaja ei vuosikausienkaan harrastamisen jälkeen hanki omaa hevosta, ulkopuoliset paheksuvat ääneen. Hevosetonta pidetään sitoutumiskyvyttömänä, vastuuttomana ja rahattomana. Ilman omaa hevosta ei myöskään voi oppia taitavaksi ratsastajaksi tai hevosenkäsittelijäksi, vaan pysyy ikuisesti puskiksena. Hevoseton ei koskaan kuule rakkaan mamman mussukkansa hörinää, eikä edes tiedä, kuinka syvää rakkaus omaa hevosta kohtaan voi olla, ja toisinpäin. Hevosettoman täytyy olla katkera, kun monella muulla on hevonen, mutta itsellä ei.

Nämä ovat kateellisten hevosenomistajien mielipiteitä. Hevosenomistajat ovat jopa tiedostamattaan kateellisia  hevosettomille, ja siksi esittävät epäkohteliaita kysymyksiään. Huoleton on hevoseton, tietää hevosenomistaja, ja yrittää salakavalasti houkutella jopa parhaan ystävänsä syvemmälle hevonpaskaan.

Hevosia harrastavalla henkilöllä voi olla kuitenkin monia hyviä syitä olla hankkimatta omaa hevosta. Pökäleen toimitus haastatteli muutamia hevosalan asiantuntijoiden keskustelupalstan käyttäjiä, joilla ei kuitenkaan ole omaa hevosta - eikä tule.  Tässä muutamia vapaaehtoisesti hevosettomien syitä olla hankkimatta omaa hevosta:
- Hevoseton voi kokea olevansa onnellinen ilman hevostakin, vaikka tämä uskomattomalta kuulostaakin.
- Maailma on täynnä hevosia, joista ei huolehdita. Miksi hankkia itsellekin sellainen ja jättää sitten heitteille?
- Perfektionismiin taipuvaisen hevosettoman ihmisen psyyke ei välttämättä kestä sitä, ettei suoriutuisikaan oman hevosensa kanssa täydellisesti - hevosella saattaa olla kakkaa kengässä tai kovasta suvusta huolimatta kisamenestystä ei tulekaan. Pettymys olisi niin suuri, että riskiä ei kannata ottaa.
- Matkustelu tulisi olemaan todella vaikeata. On todella vaikea järjestää työmatkoja hevosen kanssa, Thaimaan-matkasta puhumattakaan.
- Parisuhde kärsii ja ero uhkaa. Aikaa parisuhteen hoitamiseen ei jäisi välttämättä ollenkaan. Lisäksi haju voi karkottaa toisen.
- Biologinen kello käy koko ajan. Hevonen voi elää niin pitkään, että sen omistaja ei hoitajapulan vuoksi enää pääsekään kulkemaan vanhainkodista tallille (ja jos hoitajia olisikin, he eivät kielimuurin takia osaa viedä   hevosenomistajaa muualle kuin suihkuun kerran kahdessa viikossa). Jos tallille ja hevosen selkään pääsisikin, selästä tippuminen todennäköisesti aiheuttaisi lonkkamurtuman.
- Palkka tai sossun tuet eivät välttämättä riittäisi kaikkeen, mitä hevonen tarvitsee. Kunnon hevosenomistaja kun ei tinkisi hevosen hyvinvoinnista. Jos ei omaan solariumiin tai kävelytyskoneeseen ole varaa, on parempi jättää hevonen hankkimatta.
- Monet hevoset käyttäytyvät niin huonosti, että sellaisen omistaminen ei houkuttele.
- Elämä on todella suppeaa, kun ainoana sisältönä on oma hevonen omine kakkapalleroineen ja töhnäisine kuolaimineen.

Nyt kannattaa siis äänestää hevosnomi Irmeli Ala-Saikkosta, joka kantaa huolta hevosettomien ja hevosenomistajien välisestä kasvavasta kuilusta. Irmelin vaalilupaus on, että hän tekee kaikkensa, jotta kaikki olisivat onnellisia. Irmeli on ehdokkaana numerolla 1. Muistakaa äänestää!

Vapaa ratsastus

Ratsastuksen eri lajien esittelyssä perehdymme nyt vapaaseen ratsastukseen.

Perinteisesti eri ratsastuksen lajeissa ollaan monenlaisten sääntöjen orjia, ja vaarana on hauskuuden katoaminen ratsastuksesta niin hevoselta kuin ratsastajaltakin. Kun esimerkiksi esteratsastuksessa tavoitteena on selviytyä esteradasta virhepisteittä ja nopeasti ja kouluratsastuksessa suorittaa tiettyjä liikkeitä määrätyllä tavalla, vapaassa ratsastuksessa tällaisia vaatimuksia ei ole. Vapaa ratsastus on nimensä mukaisesti säännöistä, tavoitteista  ja tottumuksista vapaata, oman mielen mukaista ratsastusta. Tässä ratsastuksen lajissa ei myöskään kilpailla, vaan ratsastellaan ihan huvin vuoksi ja urheilun kannalta.

Vapaa ratsastus ja muut ratsastuksen lajit
Perinteisesti lajista riippumatta ratsastajan istuntaa ja apuja pyritään muokkaamaan eräänlaisen standardin mukaiseksi ja kaikki ratsastajat yritetään saada samaan muottiin, vaikka olemme kaikki pohjimmiltamme aivan erilaisia. Vapaassa ratsastuksessa tällaista pakkoa ei ole, vaan ratsastaja saa istua ja kommunikoida hevosensa kanssa haluamallaan tyylillä. Ratsastuskouluissa opetettu istunta ja apujen käyttö on vapaan ratsastuksen harrastajien näkökulmasta yliarvostettua. Hevosta ei tarvitse ohjata istunnalla, vaan esimerkiksi ohjilla, jos siltä tuntuu. Ratsastajan luonnollista asentoa ei kannata pilata vanhanaikaisilla säännöillä. Jos kädet ovat korvissa ja jaloilla on mukava potkia, asento on juuri sopiva vapaaseen ratsastukseen.

Muissa ratsastuksen lajeissa on tapana verrytellä hevosta ennen ja jälkeen suorituksen - on kyse sitten kisoista, ratsastustunnista tai maastolenkistä. Vapaassa ratsastuksessa ei noudateta tällaisia hevosen ja ratsastajan luovuutta tukahduttavia sääntöjä, vaan kiitolaukkaan voi sännätä heti selkään nousun jälkeen. Miksei voisi ensin tehdä alkulaukat ja sitten kävellä hetken, ja päättää ratsastuksen loppulaukkaan? Tämä virkistää mieltä.

Vapaasti voi ratsastaa missä vaan. Muissa ratsastuksen lajeissa vältetään vieraiden hevosten lähikontaktia turvallisuuteen vedoten, mutta vapaassa ratsastuksessa saa ja kannattaakin hakeutua toisen ratsukon kylkeen tai hännänjuureen, tai vaikkapa naapuritarhan aidan viereen. Näin hevoset voivat vapaasti tutustua. Jos hevoset jostain syystä eivät tulekaan toimeen keskenään, selästä voi vapaasti pudottautua (ns. vapaa pudotus) ja siten välttyä esim. tippumiselta.

Varusteet
Vapaassa ratsastuksessa ei ole väliä, onko käytössä esimerkiksi estesatula tai koulusatula. Satulan sopivuudellakaan ei ole merkitystä, sillä Suomi on vapaa maa käyttää minkälaista satulaa haluaa - tai voi olla myös ilman.

Hevosilla, joilla harrastetaan vapaata ratsastusta, on tietysti urheiluvammoja siinä missä muillakin huippu-urheilijoilla. Selkäjumit ja jalkavammat on kuitenkin helppo hoitaa Back On Track-tuotteilla.

Oletko jo tutustunut muihin ratsatuksen lajeihin?
Harrastuksena esteratsastus
Harrastuksena ketunmetsästys ratsain
Harrastuksena rodeo eli lännenratsastus
Harrastuksena salaratsastus
Harrastuksena kouluratsastus

Lihavuus kertoo hevosasiantuntijuuden tason

Viime viikolla pohdimme tarvetta hihamerkeille, joiden avulla voisimme tunnistaa todelliset hevosalan asiantuntijat ja erottaa heidät esimerkiksi mutapeltosuokkiämmistä tai muista tätiratsastajista. Hihamerkit eivät kuitenkaan ole välttämättä tarpeen, sillä Hevosalan asijantuntijoiden palstalta löytyi toinenkin keino erotella jyvät akanoista.

Kyse on tietysti lihavuudesta. Mitä lihavampi ihminen, sitä osaamattomampi ja laiskempi hän on hevosihmisenä. Lihava ihminen valittaa ja teettää työt toisilla "lieriessään" itse paikasta toiseen. Hevostalli.netin asiantuntijan empiirisen tutkimuksen mukaan lihavat ihmiset eivät myöskään uskalla tehdä hevosensa kanssa mitään. Hevonen jätetään ilman hoitoa ja liikuntaa, vaikka sitä ehkä ruokitaankin asianmukaisesti. Lihavalla hevosenomistajalla on usein lämminverinen tamma, joka kaiken lisäksi on tiineenä. Kaikkihan me tiedämme, että lämminverisen tamman paikka on raviradalla, ei tallissa tai tarhassa.

Aina ei kuitenkaan ole helppoa verrata kahta ihmistä keskenään ja arvioida heidän lihavuuttaan. Kahdella samanpituisella ja -painoisella henkilöllä voi olla aivan erilainen ruumiinrakenne, jolloin toinen voi näyttää lihavammalta kuin toinen. Myös vaatetus voi vaikuttaa suuntaan tai toiseen, joten voi olla vaikea päätellä, kumpi näistä henkilöistä tietää hevosista enemmän, vai onko heidän asiantuntijuutensa täysin samalla tasolla

Näissä epäselvissä tapauksissa olisi hyvä käyttää hihamerkkiä. Hihamerkkiin voi laittaa oman painoindeksin. Mitä alhaisempi painoindeksi, sen parempi ja osaavampi hevosihminen on. Näin myös täysin eri pituisten henkilöiden vertailu on helpompaa. 

Voit laskea oman painoindeksisi vaikkapa täällä: http://www.painoindeksi.org/ .  Vertaa painoindeksiäsi ystäväsi painoindeksiin ja totea, kumpi teistä tietää enemmän hevosista!

Painoindeksiluokkien mukaiset hevosasiantuntijuuden tasot 20 - 60 -vuotiailla aikuisilla ovat seuraavat:

PAINOINDEKSILUOKKA	PAINOINDEKSI	HEVOSASIANTUNTIJUUDEN TASO
Vaikea alipaino	alle 16,0	Guru
Merkittävä alipaino	15,0 - 16,99	Lähes kaiken tietävä laaja-alainen hevosalan asiantuntija
Normaalia alhaisempi paino	17,0 - 18,49	Hevosalan asiantuntija
Normaali paino	18,5 - 24,99	Perusasiat hallitseva hevosihminen
Lievä lihavuus	25,0 - 29,99	Tietämätön hevosharrastelija
Merkittävä lihavuus	30,0 - 34,99	Metwurstin syöjä
Vaikea lihavuus	35,0 - 39,99	Täysin ummikko
Sairaalloinen lihavuus	40,0 tai yli	Ei edes tiedä mikä hevonen on

Lue myös aiempi juttumme ratsastajien lihavuudesta ja erilaisista apukeinoista, joilla lihavatkin ratsastajat voivat jatkaa harrastustaan.

Pidä hevosesi hengissä

Hevosten kanssa sattuu ja tapahtuu myös kokeneemmalle hevosen käsittelijälle. Ennakoimalla monet tapaturmat ja jopa kuolemantapaukset voidaan kuitenkin välttää.

Pysy hengissä hevosesi kanssa noudattamalla hevostalli.netin asiantuntijaraadin vuosien 2010-2012 tutkimustyön tuloksena syntynyttä Älä-listaa, joka perustuu tositapahtumiin. Lisää omat neuvosi kommentteihin.

1. Älä mene maastoradalle hevosella. Hevonen murtaa niskanikamansa maastoradalla. Ilman niskanikamia ei pärjää, joten hevonen pitää lopettaa.

2. Älä päästä hirveä hevosen lähettyville. Se johtaa hevosen pakenemiseen vilkkaalle tielle, jossa 50% hevosista jää auton alle.

3. Älä syötä hevoselle kauraa. Se kuolee siihen.

4. Älä ruunaa oria. Ruunauksen jälkeen suolet pullahtavat pihalle.

5. Älä kuljeta hevosta trailerissa. Hevonen hyppää etupuomin yli ja murtaa jalkansa, jonka jälkeen se pitää lopettaa (jalka siis).

6. Älä laita hevosta talliin. Talli palaa.

7. Älä vie hevosta raveihin. Se kuolee sinne.

8. Älä päästä hevosta metsään, jossa on kuusia. Kuusen oksa lävistää hevosen. Hevonen kuolee hätäteurastuksessa.

9. Älä säikähdytä hevosta. Hevonen hyppää terävään tolppaan ja saa laakin päähänsä.

10. Älä päästä tuttua hevosta oman hevosesi kanssa laitumelle. Tuttu hevonen potkaisee omasi jalan ja koko  hevonen pitää lopettaa.

11. Älä liiku junalla. Hevonen voi jäädä junan alle.

12. Älä aja autolla tai ole sen kyydissä. Hevonen voi jäädä auton alle.

13. Älä anna eläinlääkärin ottaa verinäytettä hevosesta, koska hevonen (tai eläinlääkäri) kuolee siihen.

14. Älä ammu ilotulitteita. Ne johtavat yksityishevosten kuolemaan.

15. Älä pidä riimua hevosella. Se työntää siihen takajalkansa ja tukehtuu.

16. Älä pidä hevostasi tallilla, jossa on ori. Ori pahoinpitelee toisia hevosia, ja ne joudutaan sitten lopettamaan.

17. Älä astuta tammaa. Varsominen johtaa tamman tai varsan, tai jopa molempien, kuolemaan.

18. Älä iloitse, jos hevonen toipuu vammasta tai sairaudesta. Kuolee se kumminkin.

19. Älä vie oriasi orilaitumelle. Se kuolee nälkään ja janoon.

20. Älä hoida hevosen vammaa, koska se on työlästä ja aikaavievää. Lopeta hevonen, niin pääset helpommalla.

21. Älä anna hevostasi ylläpitoon. Löydät sen kuitenkin tarhasta kuolleena.

22. Katso tarkkaan autosi nopeusmittaria: kun se näyttää kahdeksaakymppiä, hevosesi hyppää moottoritiellä trailerista ja katkoo jalkansa. Lopetetaan tietty.

23. Älä päästä eläinlääkäriä ampumaan hevosta pulttipistoolilla. Se ampuu kuitenkin ohi.

24. Älä vie hevosta karsinaan, se voi kuolla siellä ähkyyn.

25. Älä vie hevosta tarhaan, se voi katkaista siellä jalkansa ja saada kuolemantuomion.

26. Älä anna hevosen saada paskahalvausta, koska se kuolee siihen, ja ohjastajakin on vähällä kuolla.

27. Älä ratsasta perusterveellä hevosella maastossa, koska se voi saada kouristuksia ja kuolla.

28. Älä mene katsomaan hevostasi ruokinta-aikaan - sillä on jalka irtipoikki ja se pitää lopettaa.

29. Älä mene kenttäleirille, jota vetää Cajus. Vaikka maastorata on ok, hevonen pitää lopettaa.

30. Älä matkusta Irlantiin, koska saat siellä traumat.

31. Älä ratsasta oriilla ensimmäisiä kertoja. Se pukittaa ja kuolee.

32. Älä irtohypytä hevosta. Se juoksee seinän läpi ja kuolee.

33. Älä ratsasta hevosella, koska se kuolee sydänkohtaukseen kesken kaiken.

34. Mystiikka tappaa. Mystinen pistohaava aiheuttaa hevoselle kuoleman.

35. Älä valjasta hevosta kärryjen eteen. Hevonen kuolee, mutta syytä ei koskaan saada selville.

36. Älä ota hevosellesi vakuutusta, koska väistämättömässä lopetustilanteessa joudut odottamaan eläinlääkäriä jopa yli vuorokauden, ja miltä se mahtaa hevosestasi tuntua? Olettaen, ettei kyse ole sinun lopettamisestasi ja henkivakuutuksestasi.

37. Älä osallistu kisoihin, jos siellä aiemmin joku hevonen on jouduttu lopettamaan. Kisasuoritus kuitenkin menee mönkään kuolleen hevosen vuoksi.

38. Älä vie hevosta parkkipaikalle, koska siitä voi tulla nesteet ulos ja se voi kuolla (etenkin jos se on ollut kisoissa ja voittanut luokkansa).

39. Älä päästä oria ruunan lähelle. Se astuu sen ja molemmat pitää lopettaa.

40. Älä lässytä hevosellesi, siitä tulee läskipallero ja se kuolee.

Hihamerkit hevosihmisille

Hevosten parissa pyörii monenlaista toimijaa asiantuntevasta ammattilaisesta tumpeloon keltanokkaan. Kun kysyt neuvoa hevosiin liittyvissä asioissa netissä tai oikeassa elämässä, et voi mitenkään tietää, ymmärtääkö sinua neuvova henkilö hevosista sitäkään vähää, mitä itse ymmärrät. Kuka tahansa voi esiintyä asiantuntijana. Ratsastuksenopettaja voi opettaa aivan virheellisiä toimintatapoja tai hevoskuiskaaja sönköttää ongelmahevosesi korvaan mitä tahansa siansaksaa ja tehdä hevosesta entistä hullumman. Olisi hyvä saada aikaan järjestelmä, jonka ansiosta kuka tahansa voi arvioida kanssaihmisensä hevosasiantuntijuutta ja päättää sen pohjalta, kenen neuvoja kuuntelee.

Ratkaisu on tietenkin hihamerkki. Jokaisen ihmisen, joka vähänkään on hevosten kanssa tekemisissä, tulisi kantaa käsivarressaan hihamerkkiä, josta voi päätellä hänen hevosasiantuntijuutensa tason. Jo hihamerkistä voi nähdä, kuuluuko henkilö hevosalan asiantuntijoihin ja hevostalli.netin aktiivisennuihin, onko hän kenties tallinpitäjä joka pihtailee heinien kanssa vai kannattaisiko ehkä mennä hänen keikalleen kuuntelemaan Onnenmaata.

Esimerkkejä

Arvostetuin hihamerkki olisi tietenkin vaaleanvihreä, hevosenpääkuvioitu Hevostalli.netin sennumerkki. Tätä merkkiä kantava henkilö tietää kaiken hevosista, ja hänen neuvojaan on syytä kuunnella.

Hevoskauppiaan hihamerkissä olisi auton kuva ja merkintä x100. Auto symboloi sitä, että hevoskauppias on kuin autokauppias, mutta noin sata kertaa autokauppiasta epäluotettavampi huijari.

Tuntiratsastajan hihamerkissä on kerrotaan ratsastajan tasosta. Jos ratsastaja on esimerkiksi joskus ratsastanut voltin, hihamerkissä lukee "VaA", sillä esimerkiksi Vaativa A:0 -koulurataan kuuluu voltin ratsastus. Vastaavasti jos ratsastaja on ratsastanut avotaivutusta, hihamerkissä lukee "PSG", sillä Prix St. Georges-luokassakin ratsastetaan avotaivutusta.

Kouluratsastaja kantaisi kädessään joutsenlippumerkkiä. Joutsenlippumerkki kertoo siitä, että ratsastaja osaa apuohjin vetää hevosen kaulan joutsenmaisesti virkkuukoukulle.

Ravivalmentaja ja -ohjastaja voisivat pitää hihamerkkiä, jossa on piiskan kuva. Piiska kertoo siitä, että raveissa hevosta piestään ja ruoskitaan. Lue lisää ravihevosten rääkkäyksessä käytettävistä välineistä täältä: Ravit ja eläinrääkkäys.

Kengittäjän hihamerkissä on raspi ja vasara, jotka muistuttavat siitä, että niitä hevonen saa maistaa mikäli niskuroi kengitystilanteessa.

Hevosen omistajien ei tarvitse pitää hihamerkkiä, sillä heillä ei ole siihen kuitenkaan varaa. Jos hevosenomistaja kuitenkin onnistuu varastamaan jostakin hihamerkin, siinä oleva kuvio riippuu siitä, minkälainen hevonen hänellä on. Esimerkkejä:

- Ex-ravurilämppärin omistajan hihamerkissä olisi enkelinsiivet, jotka kertovat kantajansa hyvyydestä, onhan hän pelastanut hevosensa raviratojen rääkiltä sekä ennen kaikkea teurastamolta, johon ex-ravurilämppäri olisi hankosidevammaisena raviuransa päätteeksi joutunut.

- Ponin omistajan hihamerkissä lukee ponin omistajan paino ja pituus, esim. 148cm/40kg. Ulkopuoliset voivat tästä nähdä, onko ponin omistaja liian pitkä tai painava ratsastamaan ponillaan, ja jos on, ratsastaminen voidaan estää.

- Kimppahevosen osaomistajan hihamerkissä olisi kuva siitä, minkä osan hän hevosesta omistaa - esimerkiksi vasen korva, maksa, oikea takareisi, kavio jne. Kuvasta pystyy siten myös päättelemään, kuinka suuren osan kyseinen henkilö hevosesta omistaa.

- Jos yhdellä henkilöllä on useampia hevosia, hän voi käyttää myös hihamerkkiä, jossa on kirjaimet P.A.

Hevosenhoitajan ja tallityöntekijän hihamerkissä olisi kakkaa. Sitä ei tarvitse edes painaa tai piirtää hihamerkkiin, sillä tätä hihamerkkiä käyttävän henkilön hiha on muutenkin jo hevosenpaskassa.


Hihamerkit ja natsit

Jo muinaiset roomalaiset kantoivat hihamerkkiä, joten tätä ilmiötä on turha rinnastaa esimerkiksi natsien toimintaan. Hevosalalla on kuitenkin käytössä paljon toimintatapoja, jotka ovat suoraa perua natsismista. Nämä ikävät kytkökset natseihin olisi hyvä vihdoinkin katkaista.

Kaikki me tiedämme, että natsit merkitsivät juutalaiset tähtimerkein (juutalaisten tuli kantaa tähteä rinnassaan tai selässään). Tiedämme myös, että monen hevosen otsassa oleva pieni merkki on nimeltään tähti. Merkkiä kutsutaan tähdeksi, vaikkei se läheskään aina näytä tähdeltä - usein se on epämääräinen pallukka, pieni valkoinen alue etuharjan alla. Silti tätä merkkiä kutsutaan natsimaisesti tähdeksi, ja samalla, ehkä tiedostamatta, rinnastetaan tähtipäinen hevonen juutalaisiin, joista natsit halusivat päästä eroon. Tämä tarkoittaa sitä, että hevosihmiset pohjimmiltaan haluavat tuhota kaikki tähtipäiset hevoset. Tällaista toimintaa emme voi sivistysvaltiossa suvaita. Hevosen päässä olevaa tähtimerkkiä ei siis saa enää kutsua tähdeksi, vaan esimerkiksi nimellä "Pieni tai pienehkö valkokarvainen alue". Sen lyhenne voisi olla PTPVKA.

Ylipäänsä suomen kielessä tähti-sanan käytön voisi lopettaa. Merkityksestä riippuen tähti-sanan voisi korvata esimerkiksi jollakin seuraavista: taivaankappale, aurinko tai plasmapallo.

Hormon tarina

Tämän vuoden ensimmäisenä päivänä Hormo-nimisen hevosen omistaja joutui viemään rakkaan lemmikkinsä teurastamoon. Jätettyään hyvästit hevoselleen omistaja oli lähtenyt teurastamolta, mutta palannut hetken päästä nähdäkseen Hormon vielä viimeisen kerran. Kauhukseen hän huomasi, että hevosen pää oli leikattu irti moottorisahalla.

Hevosen omistaja luonnollisesti järkyttyi. Reilun viikon kuluttua hän kuitenkin sai lohdullisen kirjeen suoraan päättömien hevosten taivaasta. Hormo oli kirjoittanut omistajalleen ja lähettänyt jopa kuvan itsestään. Hormo oli onnellinen päättömien hevosten taivaassa, ja oli löytänyt sieltä uuden ystävänkin.

Hormo on kirjoittanut kirjeen hevosten kielellä, mutta onneksi omistaja käänsi kirjeen myös meille ihmisille ymmärrettävään muotoon:

Hei!
Minulla on ikävä sinua mami. Täällä taivaassa on kuitenkin hyvä olla, vaikka kuolemani oli melko hirveä. En saanut taivaaseen päätäni takaisin, koska olen päättömien hevosten taivaassa, mutta se ei menoani haittaa. Paitsi silloin kun törmään johonkin esim. puuhun...
Minulla on täällä monia päättömiä heppaystäviä ja paras ystäväni on Jusu-Petteri-poni.
Toivottavasti näemme vielä joskus...
Rakkaudella. Hormo<3

Hormon omistaja kirjoitti tapahtuneesta Hevostalli.nettiin. Hormon ja hänen omistajansa kokemuksiin ei kuitenkaan ole suhtauduttu aina ymmärtäväisesti. Hormon omistaja on saanut osakseen haukkumista ja vähättelyä. Kritisoijat väittävät, että teurastamolla otettu kuva seisovasta, päättömästä, verisestä hevosesta on tehty kuvankäsittelyohjelmalla, vaikka kuvasta näkee selkeästi, että kyseessä on huonolaatuisella kamerakännykällä sisätiloissa otettu kuva. Järkyttyneessä mielentilassa omistaja tuskin olisi saanut tilattua paikalle ammattilaisvalokuvaajaa. Jotkut hevostalli.netin asiantuntijat jopa kyseenalaistavat sen, onko Hormo todella kirjoittanut kirjeen päättömien hevosten taivaasta, koska eihän hevosella ole sormia, joilla kirjoittaa. Kukaan meistä ei kuitenkaan ole käynyt päättömien hevosten taivaassa, joten emme voi tietää, millä tekniikalla Hormo on kirjeensä kirjoittanut.

Pökäleen toimitus ottaa osaa omistajansa suruun. Ihanaa kuitenkin nähdä, että Hormo muistaa omistajaansa ja voi hyvin.

Hormo teurastamolla
Hormon omistajan kertomus kirjeestä hevostalli.netissä
Kuva teurastamolta
Hormon kirje päättömien hevosten taivaasta

Ratsastus on yhtä vaarallista kuin huumeet

Huumeiden väärinkäyttöä Iso-Britanniassa tutkinut professori David Nutt väittää, että ekstaasi on yhtä vaarallista kuin ratsastus.

Näin varmasti onkin. Huumeiden käyttöön johtavan porttiteorian mukaan lapsuuden lauantaipussi vaihtuu nuoruudessa perjantaipulloon ja ennen pitkää mietojen huumausaineiden kautta ekstaasiin ja lopulta heroiiniin.

Ratsastusharrastus etenee samalla tavoin: lapsena käydään ensin talutusratsastuksessa silloin tällöin, myöhemmin tunneilla kerran viikossa vähän isommilla poneilla. Ratsastusta harrastetaan yhä isommilla ja vaarallisemmilla hevosilla, kuten kenttähevosilla, ja niiden kanssa otetaan yhä suurempia riskejä. Esteiden korkeus kasvaa, kouluohjelmat monimutkaistuvat. Lopulta voi sattua vakava onnettomuus.

Kuten huumeiden käyttö, myös ratsastus voi johtaa kuolemaan. Kaikki huumeidenkäyttäjät ja ratsastajat eivät kuitenkaan kuole, vaikka elävätkin hyvin riskialttiisti. Elämänlaatu kuitenkin heikkenee molemmilla ryhmillä ja rahaa palaa uskomattomat määrät. Yhteiskunta joutuu huolehtimaan itse aiheutettujen haittojen korjaamisesta, hoidoista ja tukemisesta.

Huumausainerikoksista ja niiden rangaistuksista säädetään rikoslaissa. Sen mukaan rangaistavia tekoja ovat mm. huumausaineiden laiton hallussapito, käyttö, maahantuonti, kuljetus, valmistus, myynti tai muu levitys. Myös hampun, kookapensaan ja oopiumiunikon kasvatus huumausaineeksi on rangaistavaa. Professori David Nuttin mukaan ratsastus on yhtä vaarallista kuin ekstaasin käyttö, sillä molemmat johtavat kuolemaan yhtä usein. Nutt kysyykin, miksi yhteiskunta ei siedä huumeiden käyttöä, mutta sietää muut, potentiaalisesti vaaralliset aktiviteetit.

Tämän tiedon valossa ratsastus tuleekin kieltää. Hevosten hallussapito on tehtävä laittomaksi, samoin niiden käyttö, maahantuonti, kuljetus, kasvatus, myynti ja vuokraus. Myös pienten ponien kasvatus ratsuksi olisi rangaistavaa. 

Kypärät ja turvaliivit eivät riitä suojaamaan ratsastajia. Ainoa keino estää ratsastukseen liittyvät onnettomuudet on täydellinen ratsastamattomuus. Turvallisuus ennen kaikkea.

Valmentaja laittoi tytön itkemään

Estevalmennuksessa oleva murrosikäinen tyttö oli alkanut itkemään, kun valmentaja oli sanonut tytölle "ja nyt perkele alat saatanan kakara tehdä niinkuin mä sanon! Mä en jaksa kuunnella tollasta vittumaista teiniä joka helvetin kerta ku tuun tänne". Valmentajan lausahdusta oli edeltänyt "vääntäminen joka asiasta™", tytön äiti kuvailee valmentajan asiatonta käytöstä hevostalli.netin asiantuntijaraadille.

Kuten asiantuntijaraadissakin todetaan, valmentajan käytös on ollut aivan sopimatonta. Ensinnäkin valmennettava oleva henkilö oli murrosikäinen tyttö, joita luonnollisesti kohdeltava silkkihansikkain. Hormonitoiminnan muutosten aiheuttamat tunnemyrskyt ovat murrosikäisillä suuria ilmankin, että aikuinen kovin sanoin ottaa kantaa nuoren käyttäytymiseen. Nykynuorilta vaaditaan todella paljon - koulu, ystävät, harrastukset, perhe ja etenkin huoli tulevaisuudesta kuormittavat murrosikäistä kohtuuttomasti, joten valmentajan aiheuttama itku on merkki siitä, että nuori on joutunut psyykkisen ja emotionaalisen toimintakykynsä äärirajoille. .

"Nimenomaan valmentaja tilataan ja hänelle maksetaan.Eli valmentaja on sillä maksajalla töissä.Työnantajalle ja palkan maksajalle ei käytetä tuollaista kieltä."

Nuorikin ratsastaja on maksava asiakas. Vaikkei nuori itse valmennuksiaan maksakaan, niin isä maksaa. Asiakas on aina oikeassa, ja valmentajan olisikin pitänyt kuunnella tyttöä ja toimia tämän toiveiden mukaan - siitähän hänelle loppupeleissä maksetaan, että homma toimii. Hevosalan asiantuntijaraadissa pohditaankin, että valmentajalta todennäköisesti työt loppuvat, sillä kaikki teini-ikäiset ratsastuksen harrastajat ovat samanlaisia.

"Oppimista ei voi tapahtua, jollei saa kyseenalaistaa ja kysymysten esittäminen ja asioista keskustelu on tärkeä osa oppimista. En ymmärrä, miksi ratsastuksenoppiminen poikkeaisi niin paljon muiden asioiden oppimisesta. On sääli, ettei valmentajilla tai opettajilla usein ole edes alkeellisimpia pedagogisia taitoja."

"Käsketään antaa apu, jolla ei ole mitään vaikutusta ja asia jätetään siihen."

Todennäköisesti ratsastaja itse tietää, mikä hänelle ja hänen hevoselleen paremmin sopii. Valmentajan on helppo kentän keskeltä huudella ohjeita, vaikka ne ovat täyttä soopaa ja täysin sopimattomia ratsukolle. Raati toteaakin valmentajan olevan ammattitaidoton. Hän ei osannut havainnollistaa eikä perustella ohjeitaan, jolloin tytön on ollut pakko kyseenalaistaa valmentajan opit.

Valmentajan ammatti on kutsumusammatti, ja mikäli valmentajalla ns. menee hermo, hän on aivan väärässä ammatissa. Ammattitaitoinen valmentaja kestää senkin, että tyttö itse suunnittelee ja toteuttaa valmennusten sisällöt ja valmentajan tehtäväksi jää käsien taputtaminen yhteen ja kannustushuutojen jakaminen.

Järkyttävä hevoskuljetus

Tarkkanäköinen Helsingin Sanomien lukija havaitsi viime perjantaina erikoisen näyn, kun hän näki hevosen kavioiden vilkkuvan kuorma-auton lavalla. Hevonen oli selvästikin lastattu kyytiin ylösalaisin. Yleensä hevoset seisovat umpinaisessa hevoskuljetusautossa tai -vaunussa.

Hevoskuljetus-merkintä puuttuu

Hevosta saa kuljettaa ainoastaan hevoskuljetukseen rekisteröidyllä kuljetusvälineellä. Emme tiedä, onko kyseinen auto rekisteröity hevoskuljetusta varten. Hevoskuljetusvälineessä tulee aina olla näkyvä merkintä, esimerkiksi tarra, jossa lukee HEVOSKULJETUS. Tästä kuljetusvälineestä se puuttuu.

Ei suojia eikä loimea

Oikeaoppisessa kuljetuksessa hevosen jalat pitäisi suojata kuljetussuojilla. Kuvan hevosella ei näytä sellaisia olevan, vaikka jalat voivat kolhiintua mataliin siltoihin tai puunoksiin. Hevonen tulisi myös suojata kylmältä, mutta muista kuljetukseen liittyvistä epäkohdista päätellen arvata saattaa, että hevosta ei ole edes loimitettu.

Liikkuminen mahdotonta

SRL:n nettisivuilla hevoskuljetuksista tietävä komisario kertoo, että kuljetuskopin on oltava tarkoitukseen sopiva ja  tärkeää on kuljetustilan riittävä korkeus, 20 cm pään yläpuolella sekä leveys. Koska tässä kuljetuksessa hevosen pää oli todennäköisesti lavaa vasten, sen ympärillä tuskin oli riittävästi tilaa. Komisario mainitsee myös, että hevosten tulee voida pitää päänsä ylhäällä ja liikkua sekä tasapainottaa itsensä kuljetuksen aikana. Kuvan hevosen pää oli kuitenkin suhteellisen alhaalla suhteessa muihin ruumiinosiin, eikä sillä ollut mahdollisuutta liikkua tai tasapainottaa itseään. Tämä saattaa johtua siitä, että hevonen oli kuollut.

Yksi asia tässä kuljetuksessa oli kuitenkin hoidettu esimerkillisesti: ilmanvaihdosta on huolehdittu. Tosin hevonen altistui pakokaasuille.

Lisää luettavaa aiheesta:
Apua lastaukseen
Pulla

Hevosleikkejä

Talli palaa -leikki
Tässä leikissä leikkijöitä on oltava vähemmän kuin tallissa hevosia. Mitä enemmän hevosia, sen mielenkiintoisempi leikki.
Tallin hevoset laitetaan kaikki karsinoihinsa ja niiltä otetaan riimut pois. Leikkijät menevät tallin pihalle, ja huutavat "TALLI PALAA". Jokainen leikkijä juoksee hakemaan hevosia pihalle yksitellen. Hevoselle pitää pukea karsinassa riimu ja laittaa jotain silmien eteen (esim. takki, muovipussi tms.), jotta hevonen ei näe mitään. Sitten hevonen talutetaan mahdollisimman nopeasti tarhaan. Kun tallin kaikki hevoset on tuotu tarhoihin, voittaja on se, joka on tuonut eniten hevosia pihalle.

Kuka pelkää valmentajaa -leikki
Leikkijät ovat tallin sisällä. Tallin ulkopuolelle ei saa mennä. Yksi leikkijöistä on valmentaja, loput ovat tyttöjä. Valmentaja seisoo keskellä tallia ja laskee viiteen. Sitten valmentaja alkaa ottaa kiinni tyttöjä. Kun valmentaja on saanut kätensä tytön ympärille, tytöstä tulee seuraava valmentaja, ja leikki alkaa alusta.

Valmennusyhteistyö-leikki
Tässä leikissä tarvitaan kynä ja paperia. Valitaan leikkijöistä yksi, jota kutsutaan nimellä "lahjakas ratsastaja". Muut leikkijät ovat valmennusyhteistyön tarjoajia. Lahjakas ratsastaja laukkaa yhden valmennusyhteistyön tarjoajan ympärillä. Samalla hän ajattelee jotakin muuta leikkijää ja kirjoittaa tämän nimen paperille, mutta ei näytä paperia muille. Sitten muut yrittävät arvata, ketä lahjakas ratsastaja ajatteli. Se leikkijä (tai ne leikkijät), joka arvaa, ketä lahjakas ratsastaja ajatteli, saa yhden pisteen. Lahjakas ratsastaja siirtyy yhteistyöhön uuden valmennusyhteistyön tarjoajan kanssa ja leikki jatkuu kuten alussa. Se, joka on 5 kertaa arvannut oikein, kenestä tulee lahjakkaan ratsastajan seuraava valmennusyhteistyön tarjoaja, voittaa leikin.

Bannausleikki
Tämä leikki on oikeastaan tietokonepeli. Jokainen leikkijä voi olla vaikkapa omassa kodissaan tai koulussa, kunhan käytössä on internet-yhteys joko tietokoneen tai puhelimen kautta. Leikkijät menevät tietokoneellaan tai puhelimellaan hevostalli.nettiin, jonne jokainen alkaa kirjoittamaan viestejä ja/tai vastailemaan toisten viesteihin. Se, joka ensimmäisenä saa ruudulleen seuraavanlaisen ilmoituksen, on voittaja:

Jos tiedossasi on muita kivoja hevosaiheisia leikkejä, jaa ohjeesi vaikkapa lähettämällä kommenttia perään!

Varsasta lauman jäseneksi

Kevään ja kesän aikana monesta tammasta tulee ulos pieni suloinen varsa. Vastasyntyneelle varsalle kaikki on uutta ja ihmeellistä, ja uteliaana se tutkiikin ympäristöään ja oppii koko ajan uutta.

Varhaislapsuuden olosuhteet ja kokemukset ovat persoonallisuuden ja luonteen kehittymisen kannalta ratkaisevia. Näin on ihmisillä, ja myös hevosilla. Ravinnon puute johtaa heikkouteen ja sairauksiin, ja ilman emää kasvanut varsa saattaa ihmiseen leimaannuttuaan kuvitella isonakin olevansa ihminen. Onneksi Suomessa varsat yleensä hoidetaan asianmukaisesti. Eräs puute suomalaisessa hevoskasvatuksessa kuitenkin on: tammat varsoineen usein eristetään muista hevosista. Näin ollen varsan ainoa hevoskontakti on oma emä ja muita hevosia se näkee korkeintaan naapuritarhoissa ja -karsinoissa. Yksin emänsä kanssa kasvaneesta varsasta voi tulla jopa talliampuja, joka syöksee pökäleitä karsinoiden kaltereiden läpi.

On tärkeää, että varsa saa tutustua muihin hevosiin, jotta se oppii, että on erilaisia hevosia: kylmäverisiä, lämminverisiä, rautiaita, ruunikkoja, ex-ravureita ja niin edelleen. Varsan näkökulma hevosmaailmaa kohtaan avartuu ja siitä tulee sosiaalisempi ja ennen kaikkea suvaitsevaisempi - sen ei tarvitse vanhana potkia mustia kavereita.

Helpoin tapa sosiaalistaa varsaa on  tuoda tallin muut hevoset tutustumaan siihen. Emähän tuntee muut hevoset jo ennestään, ja siitäkin on varmasti mukava tavata kavereita. Kannattaa aloittaa varsan sosiaalistaminen mahdollisimman aikaisin; viimeistään silloin, kun varsa on viikon ikäinen.

Jos sinulla on ratsu tai ex-ravuri, ratsasta hevosellasi emän ja varsan tarhan reunalle ja odota, että parivaljakko saapuu kommunikoimaan omaan tahtiinsa. Ravurinkin voi ratsastaa tarhan laitamille, tai vaihtoehtoisesti saapua paikalle taluttaen.

Varsa ja etenkin emä ovat varmasti mielissään vierailusta. Hevoset hörähtelevät ja nuuhkivat toisiaan ja juttelevat hevosten kielellä vaihtaen kuulumisia. Emä saattaa kertoa synnytyksen kulusta ja vierailija ehkä kertoo, mitä näki maastolenkillä tai miten kaveri sijoittui raveissa. Varsa ei tietenkään vielä tiedä, mitä ne ravit oikein ovat, mutta oppiipahan kuitenkin hevosen tavoille ja sosiaalisten taitojen kehittyessä osaksi laumaa.

Hevonen pakeni raveista

Ravit ovat edelleen eläinrääkkäystä. Nurmeksessa tämän todisti tänään lämminveriruuna, joka pillastui ja pakeni jo lähdön esittelyssä radalta ja juoksi vilkkaasti liikennöidyllä 6-tiellä. Lopulta hevonen liukastui asfaltille. Yksikään auto ei onneksi osunut hevoseen.

- Jokainen voi tietysti tehdä omat päätelmänsä hevosen motiiveista, kommentoi eläinrääkkäyksen asiantuntija, hevosnomi Irmeli Ala-Saikkonen. - Jos hevonen juoksee ennemmin auton alle kuin ravirataa pitkin, voidaan käsittää, että ravit ovat sille äärimmäisen vastenmielinen tapahtuma - eläinrääkkäystä.


Pillastuneen, raveja paenneen hevosen nimi on sattuneesti What Happened. Irmeli Ala-Saikkonen vastaa kysymykseen kansainvälisesti englanniksi: -Cruelty to animals.

Karjalainen:
http://www.karjalainen.fi/karjalainen/Uutiset_maakunta/nurmeksen_ravessa_pillastunut_ori_kaatui_kuutostielle_7141017.html
Ilta-Sanomat:
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/hevonen-pillastui-harjoitusraveissa---karautti-valtatielle/art-1288392127197.html

Tunnetko hevosten värit

Saamamme palautteen perusteella olemme mitä ilmeisimmin olleet liian ravipainotteisia. Tällä kertaa artikkelimme koskee tasapuolisesti kaikkia hevosurheilun muotoja ja hevosrotuja - nimittäin hevosten värejä. Tässä tietoiskussa esittelemme yleisimmät hevosten värit:

Hevosten väri: Lämpöinen

Lämpöinen
Lämpöisen värisen hevosen karvapeite on ruskea (joskus lähes musta), ja harja sekä häntä mustia.

Hevosen väri: Arapi

Arapi
Arapi on väriltään valkoinen tai joskus harmaa.

Hevosen väri: Mustangi

Mustangi
Mustangin karva sekä harjakset ja häntä ovat värin nimen mukaisesti kokonaan mustat.

Hevosen väri: Suokki

Suokki
Suokin karvapeite on ruskea, ja harjakset sekä häntä joko ruskeat tai valkoiset.

Väri: Lännenratsu

Lännenratsu
Lännenratsu on kirjava. Yleensä siinä on ruskeita laikkuja valkoisella pohjalla tai päinvastoin.

Väri: Vuonis

Vuonis
Vuonis on beigenkukertava ja sillä on mustavalkoinen harja ja häntä.

Ravihevonen syöksyi yleisön joukkoon

Ravihevonen syöksyi yleisön joukkoon ja lähes 10 katsojaa loukkaantui. Katso järkyttävä video ja totea, että ravit ovat todellakin eläinrääkkäystä.

Katso video tästä linkistä: RAVIT OVAT ELÄINRÄÄKKÄYSTÄ.

Ilta-Sanomien uutinen:

Ravihevonen syöksyi yleisön joukkoon - 7 sairaalaan 

Ravihevonen heitti ratsastajansa selästään ja hyppäsi aidan ylitse kisakatsomoon.Noin 50 ihmistä oli katsomassa ravikilpailuja, kun onnettumuus sattui Warranamboolissa Australiassa. 
Seitsemän ihmistä kuljetettiin sairaalaan. Vakavimmin loukkaantui 2-vuotias tyttö.
Banana Strand -niminen hevonen oli vain hetkeä aiemmin heittanyt ratsastajansa selästään.
Nyt australialaiset eläinaktivistit vaativat kilpailuiden lopettamista.
- Se oli tarpeeton onnettomuus, Racing manager Denis Napthine kommentoi tapahtunuttta.
Viranomaiset tutkivat tapahtumia.

Satulan sovitus

Kun hevoselle ollaan hankkimassa satulaa, on tärkeää, että satula on sopiva. Se ei saa olla liian pieni tai iso, eikä se saa painaa eikä kutittaa. Markkinoilla on valinnanvaraa pilvin pimein ja sopivaa satulaa voi joutua etsimään pitkään. Satuloiden hintahaitarikin on melkoinen. Satulan ei tarvitse olla uusi - käytetty, hyväkuntoinen satula voi olla juuri se oikea. Kannattaa myös ottaa huomioon, että sama satula ei välttämättä ole sopiva vuodesta toiseen, vaikka sitä hoidettaisiin ja topattaisiin oikeaoppisesti.

Satulan sovitus tapahtuu siten, että se asetetaan uuden, kauniin satulahuovan kanssa hevosen selkään. Sitten vain kokeilemaan! Jos oma takapuoli mahtuu satulaan, se on jo hyvä merkki. Kannattaa vaikka ratsastaa pieni lenkki tallin ympäri - "perstuntuma" kyllä kertoo, onko satula sopiva. Jos sattuu, painaa tai kutittaa, satula on silloin epäsopiva, eikä sitä kannata käyttää.

Jotta satulan sopivuus voitaisiin todeta objektiivisesti, kannattaa pyytää myös jotakuta ulkopuolista kokeilemaan satulaa. Siispä tallityttö selkään ja tallin ympäri! Jos tallityttökin kehuu satulaa mukavaksi, olet löytänyt sopivan satulan.

Joskus kuitenkin käy niin, ettei sopivaa satulaa tahdo löytyä millään. Sovittaminen on aikaavievää puuhaa, eikä kaikkia mahdollisia erilaisia satuloita ole mahdollista kokeilla. Tällöin kannattaa ottaa kipsivalos omasta takapuolesta ja lähettää se satulakauppaan (esim. Hööks, Horze) ja pyytää kauppiasta toimittamaan sitä vastaava satula. Uusi satula saapuu parin viikon sisällä ja sitten on taas mukava istua hevosen selässä.

Hevossanastoa

Eilisessä artikkelissa neuvoimme ex-ravurin myyjiä. Tänään vuorossa on sanasto, jonka avulla hevosen myyjä ja ostajaehdokas voivat kommunikoida keskenään paremmin: Ainutlaatuinen tilaisuus = Jo viereisessä ilmoituksessa on taatusti parempi

Ajanpuutteen vuoksi = @!#$ mä jaksa sen kaakin kanssa enää

Ei aloittelijoille = Pyskopaattihermoraunio

Eniten tarjoavalle = Ei pienintäkään aavistusta mitä siitä voisi saada

Esteistä kiinnostuneelle rohkea hyppääjä = Veti sähkölangasta läpi kun karkasi laitumelta

Harvinainen suku = Koko sukulinja jo teuraana enkä ihmettele miksi

Helppo kouluttaa = Niin minäkin luulin

Hienot liikkeet = Vain pari EP-merkintää koko raviuralla

Huippuohjastajan silmäterä = Toistakymmentä vuotta sitten

Katseenvangitsija = Ainakin joka kerta kun eläinsuojeluviranomaiset on meillä käyneet

Kengittämätön = Kengät oli ainoa kunnollinen osa sitä kaakkia joten myin ne

Ko HeA = Käynnissä saa kaulan kaarelle jos vetää gramaaneilla tarpeeksi kovaa ja menee vastalaukkaa (kun ei osaa nostaa sitä oikeaa)

Ko HeC = Antaa heilua selässä kiitoravissa pukittamatta

Lievä pölyallergia = Terminaalivaiheen keuhkolaajentuma

Liikennevarma = Kyllä parista onnettomuudesta luulisi jo kaakin oppineen jotain

Lupaava ratsu = Oli niin paska ravurina ettei se ratsuna ainakaan enää pahemmin voi mennä

Löytö = Reilusti alle teurashinnan kun teurastamo ei huolinut lääke- ja dopingjäämien vuoksi

Menetin tallipaikan = Hevonen ei ole koskaan tallissa ollutkaan

Mielenkiintoinen suku = Vahinkovarsa sh/lv, mutta emä kyllä ravannut ihan 65-tasollakin

Muihin hevosiin tottunut = Nähnyt kaukaa naapurin shettiksen

Ollut koko ikänsä samalla omistajalla = Kukaan muu ei ole huolinut

Ollut maalaistalossa koko perheen harrastehevosena = Lojunut hoitamattomana viimeiset 8 vuotta pihatossa sonnivasikoiden kanssa

Osaa laukanvaihdot = Vaihtaa ristilaukkaan heti jos vahingossa nostikin oikein

Osaa väistöt = Jos kiskot ulko-ohjalla kaulan mutkalle liikettä vastaan ja potkit ulkopohkeella tarpeeksi niin kyllä se lapa edellà jyrää ihan kiitettävästi

Osaavan kouluttama = Pari vuotta tunneilla käynyt naapurintyttö sai sen jopa laukkaamaan kun tarpeeksi potki

Osaavissa käsissä kehityskelpoinen = Osaava eläinlääkäri kyllä lääkitsee pahimmat lannehalvauksen oireet piiloon

Paras tarjous = Hoidan kuljetuksen kunhan viette pois

Peruskoulutettu = Potkimalla kaasu ja kiskomalla jarru, kääntyykin silloin kun ei vie

Puoliksi peruskoulutettu = Jäi kesken, koska keinot loppuivat ja viisastuin

Re 100cm = Irtohyppäsi kerran vanhoista öljytynnyreistä ja homeisesta laudasta kyhätyn 85cm pystyn mutta se lasketaan metriksi koska kaviot meni hypyssä ainaskin metrin korkeudelta

Re 80cm = Hyppää kiitoravissa pieniä ristikoita (pudottaa tai kieltää puolet)

Selväpäinen = Ainakin siihen asti että raviajan rauhoittavien jäämät katoavat elimistöstä

Sopii aloittelijalle = Vähääkään osaavampi ei huolisi sitä edes maksusta

Superkiltti = Kyllä sille perkeleelle on meillä vitsa väännetty

Toista samanlaista et helposti löydä = Sanoi Eerikäinen kun meillä kävi

Täysin terve ja eläinlääkärin tarkastama = Parin kossupaukun jälkeen isoisän sotakaveri - entisaikoina tunnettu lehmäpuoskari - totesi ettei se katkennut etujalan jänne sen enempää haittaa kuin se kintereen irtopalakaan

Vain hyvään kotiin = Täytyy tosiaan olla aika eläinrakas jos tämän huolii

Vain vähän ajettu = Koska jalat ei kestäne

Varusteineen = Vanha kaviokoukku, homeinen nylonriimu ja satasen paikkeilla maksanut vinkuintialainen paskasatula ravitallin komerosta

Vähän ratsastettu = Käyty kerran selässä kaakkia riimusta taluttaen

Yhä hiittikunnossa = Mutta radoille elinikäinen kilpailukielto (toivottavasti et katsonut eilen kymppiuutisia…) Lähde: Hevostalli.netin asiantuntijat

Näin saat ex-ravurilämppäristä hyvän hinnan

Nyt korvat hörölle, kaikki ex-ravurien omistajat, jotka haluatte eroon peitsaavista, pää pystyssä kaahottavista lemmikeistänne. Hevostalli.netin asiantuntijaraati on tehnyt kattavan listan asioista, jotka kannattaa huomioida hevosta myytäessä (niin myyntikuviin kuin koeratsastukseenkin), jotta saa varmasti omansa takaisin ja vielä nollan tai pari perään:

Esivalmistelut
Ennen myynti-ilmoituksen julkaisemista poista kaikki hevosesta otetut epämääräiset kuvat (kuten raveissa kuvatut tai muut ajokuvat sekä sänkipeltokuvat) irc-galleriasta, kuvasivuilta ja muualta netistä. Tsekkaa myös Sukuposti.net ja lähetä sinne edustava kuva vanhojen tilalle.

Mikäli hevonen on hoikka tai "normaalissa kunnossa", syötä sitä reilummin, jolloin voit markkinoida sitä "raamikkaana" ja "lihaksikkaana".

Myynti-ilmoituksen laatiminen
Älä mainitse myynti-ilmoituksessa, että hevonen on lv, vaan esimerkiksi "ratsuruuna" tai "estetykki".

"Kadota" hevosen paperit tai myy se paperittomana tilastopuokkina tai virontuontina.

Jos hevonen sattuu olemaan kimo, kerro että se on orlov-sukuinen tai connemara-tyyppinen. Nykynuoret eivät tiedä, mikä on orlov, mutta se kuulostaa hienolta.

Myyntikuvat
Pese hevonen kiiltäväksi ja leikkaa sekä nypi sille siisti ratsuharja. Pue hevoselle merkkivarusteet (jos et omista, lainaa muilta).

Laita kuviin nivelkuolaimet (tai "kouluratsulle" kanget), mutta älä misään nimessä käytä esim. olympioita tai muita norsujarruja. Estehevoselle kannattaa laittaa meksikolainen turparemmi.

Kun haluat kehua hevosen koulutustasoa, ota kuvia, joissa hevosella on koulusatula (ei vinkuintialainen!), pue ratsastajalle kisavaatteet ja asettele kentälle muutama kouluaita (älä missään nimessä kuvaa kouluratsastusta esim. sänkipellolla). Koulukuvissa käytä valkoista huopaa, mutta myös tummanruskea, harmaa ja musta huopa antavat pro-vaikutelman.

Kun haluat tuoda esille hevosen kapasiteettia esteratsuna, pystytä kentälle näyttäviä 130 - 150 cm korkuisia esteitä, joiden välistä hevonen voi liikkua kuvaushetkellä, ja esteet luonnollisesti tulevat kuvaan. Näyttävät muurit, okserit, sarjat ja muu rekvisiitta (kuten koristekasvit) ovat plussaa. Jos hevonen kykenee hyppäämään esim. 50-senttisen esteen yli, kuvaa tämä, ja rajaa kuvankäsittelyohjelmalla kuvan alareunasta osa pois, jotta lopullista kuvaa katsoessa ei voi nähdä, kuinka korkea este todellisuudessa on.

Pintelien tai suojien on ehdottomasti oltava sävy sävyyn satulahuovan kanssa. Käytä kouluratsuksi myytävällä hevosella samanlaisia pinteleitä joka jalassa. Jos kauppaat hevosta estetykiksi, pue sille pro-supercombi-merkkisuojat, joiden alla voi olla lampaankarvapehmusteet. "Estehevoselle" voi myös pukea rintaremmimartingaalin ja etujalkoihin putsit; satulan alla kannattaa käyttää lampaankarvaromaania. Korvahupun ja satulahuovan tulee olla samaa sävyä. Estekuvissa satulahuopa voi olla tummansininen, tummanruskea, harmaa, viininpunainen tai musta (ei siis valkoinen). Huovassa voi olla jokin logo tai siisti ruutukuvio, mutta pääasia on, että huopa sopii hevosen väriin.

Älä käytä satulahuovassa, riimussa, riimunnarussa tai muissakaan varusteissa "kausivärejä" kuten pinkkiä, limeä tai oranssia, koska ne antavat harrastelijamaisen vaikutuksen.

Kun kuvaat hevosta, laita sen selkään ammattilainen, joka saa hevosen liikkumaan mahdollisimman oikeinpäin. Pyri kuvaan, jossa hevonen näyttää mahdollisimman puoliveriseltä (liikkuu pyöreänä ja etuosa kevyenä).
Ota paljon kuvia, ja valitse niistä edustavimmat, ja myynti-ilmoitukseen vain yksi kuva.

Valokuvissa hoikalla (ja mielellään kauniillakin) ratsastajalla tulee olla siistit merkkivaatteet, hiukset kiinni (mieluiten nutturalla) ja tietysti saappaat ja kannukset. Jos ratsastajalla ei ole kuvissa kypärää, myynti-ilmoituksen bongaajat linkittävät ilmoitusta hevostalli.nettiin ja muille keskustelupalstoille, jolloin saat ilmaista mainosta.

Niksipirkka
Jos osaat käyttää Photoshoppia, voit kuvata hevosta myös kärryjen edessä sahattuasi sen kaulan pyöreäksi. Poista sitten kuvasta kärryt ja valjaat, liitä ratsastaja hevosen selkään, ratsukko kilparadalle ja taustalle yleisöä.

Sissimarkkinointia
Kirjoita hevostalli.netin keskustelupalstoille viestejä, kuten "Onko tämä lv vai pv, ja mitä tuosta tarjoaisitte?" (linkitä myynti-ilmoitukseen). Vastaa sitten eri nimimerkillä, että "taitaa olla lv, mutta aika hieno", ja sitten vielä eri nimimerkillä "Luulin kyllä pv:ksi, onko muka lv?".

Koeratsastus
Muistathan piilottaa kaikki ravivarusteet ennen ostajaehdokkaan saapumista! Lainaa tarvittaessa satuloita satulahuoneeseen. Pukeudu itse ratsastushousuihin ja merkkivaatteisiin ja pue myös hevonen asianmukaisesti (kuten myyntikuviin).

Kun ostajaehdokas tulee koeratsastamaan hevosta ja hevonen ei tietenkään toimi aivan lupausten ja odotusten mukaisesti, kerro hänelle, että hevonen aina testaa vierasta ratsastajaa. Kehu ratsastajaa, kuinka hän saa hevosen kulkemaan kauniisti muodossa - "kukaan muu ei ole saanut sitä liikkumaan noin kauniisti"!

Viimeinen keino
Jos hevonen ei tästä kaikesta huolimatta käy kaupaksi, mainosta "myyntiin tai monttuun"-periaatteella. Laita Facebookiin kiertoviesti, jossa täydellinen hevosparka pistetään koukkuun, ellei sille löydy pelastajaa viikon kuluessa.

Ravit eläinrääkkäystä vielä tänäkin vuonna

Eläinrääkkäystä ei ole vieläkään saatu karsittua raviradoilta. Iltalehden mukaan tunnettu suomalainen raviohjastaja repi Jyväskylän Killerillä totoraveissa 21.2.2011 suomenhevostamman suupielet verille. Vertailun vuoksi ratsuilta ei koskaan revitä suupieliä verille kilpailuissa, vaikka ratsastuskilpailutkin ovat yhtä lailla eläinrääkkäystä - käytetäänhän niissäkin hevosella kuolaimia. Tammoja ei muutenkaan tulisi repiä suusta, sillä ne ovat melko herkkiä.

Hevostalli.netin asiantuntijaraati ehdottaa tuomioksi pysyvää eläintenpitokieltoa kaikille eläimillä rahasta kilpaileville. Myös raveissa kävijät tukevat välillisesti eläinrääkkäystä, joten heidätkin tulisi tuomita eläintenpitokieltoon.

Ravia.fi-sivuston mukaan lisäksi hevosen valmentaja oli käyttäytynyt epäurheilijamaisesti. Pökäleen toimituksessa kuitenkin ihmetellään, mitä pahaa valmentajan epäurheilijamaisessa käytöksessä voi olla, sillä eihän valmentaja ole urheilija - eikö hän silloin voisi käyttäytyä kuten epäurheilija? Valmentajan tehtävänä kun ei ole juosta vaan istua kärryillä painolastina, kun hevosparka juoksee. Valmentajalle oli kuitenkin annettu 50 euron sakko rataeläinlääkäriä kohtaan osoittamastaan epäurheilijamaisesta käytöksestä. Koska rataeläinlääkäri toimii raviradalla, osallistuu hänkin eläinrääkkäykseen. Miksi eläinlääkäriä ei tuomita?

Videotallenne kyseisestä lähdöstä löytyy Toto-tv:n arkistosta: Jyväskylä 21.2.2011, Lähtö 8. Kolmannen minuutin kohdalla numero 8 Keiman Santra laukkaa, ja noin 3:20 jälkeen tapahtuu eläinrääkkäys.

Hevonen sai turpaansa

Kaksi tammaa karkasi tänään lauantaina iltapäivällä aitauksestaan ja jäi auton alle. Molemmat hevoset loukkaantuivat. Hevoset juoksivat Jyväskylässä Nelostietä pitkin ja vastaan tullut henkilöauto törmäsi niihin.

Toinen hevosista sai Ilta-Sanomien mukaan turpaansa ja lisäksi rintaansa haavoja. Toinen hevonen loukkasi takajalkansa.

Vaikka hevosilla on turpa, ne harvemmin saavat turpaansa. Tänään kuitenkin kävi niin.

Poron ja hevosen risteytys eli porvonen

Tiistaina 11.1.2011 tapahtui jotain uutta ja erikoista. Aslak oli menossa hakemaan tammaansa tarhasta, kun huomasi poron astumispuuhissa tamman kimpussa. Nyt Aslak arvelee tammansa olevan tiineenä porolle. Odotettavissa on maailman ensimmänen poron ja hevosen risteytys eli porvonen.

Nimestään ja poron läsnäolosta huolimatta Aslak ei ole Lapista, vaan Porvoosta. Aslakin ketsuppikaveri (joka ei missään nimessä ole sinappituttu) suunnittelee, että tulevan porvosen voisi kengittää lapikkailla. Tällöin porvosella olisi käyttöä hevostalli.netin asiantuntijaraadin maskottina. Toisaalta porvosesta ollaan kiinnostuneita muuallakin, ja monet hevosten ja porojen ystävät odottavat jo luppasilmä kovana myynti-ilmoitusta hevostalli.netin markkinapalstalle.

Aslak ystävineen arvuuttelee tulevan porvosen sukupuolta. Hän toivoo, että porvosesta tulisi naaraspuolinen porvonen eli horo.

Lisää tietoa hevostalli.netissä.