Mieheltä putosi makkarapaketti

41% Pökäleen lukijoista tiesi, että mieheltä putosi makkarapaketti. Lue koko tarina täältä: Kuulokoje (EH)

Hevosalan ammattilaiset - Osa 5 - Hevosmaalari

Hevosmaalari maalaa nimensä mukaisesti hevosia. Hevosia voi maalata perinteisesti ruunikoiksi, rautiaiksi, kimoiksi, mustiksi, hallakoiksi jne. perusvärisiksi hevosiksi. Joillekin hevosille voidaan maalata pilkkuja Peppi Pitkätossun hevosen tyyliin, ja jostakin voidaan tehdä lehmänkirjava tai seepra.

Enemmän mielikuvitusta vaatii ns. karnevaalimaalaus. Hevonen voidaan maalata vaikka lohikäärmeen näköiseksi tai vaikkapa karusellin värikkääksi hevoseksi. Hevoseen voidaan maalata minkälaista taidetta hyvänsä, myös abstraktia. Onpa nähty suomenhevosia, jotka on maalattu Taalainmaan hevosiksi. Hevosen rotua ei kuitenkaan voi vaihtaa pelkän maalauksen perusteella.

Hevosmaalarin työ on vaihtelevaa, sillä maalattavat kohteet ovat hyvin erilaisia: eri kokoisia, eri värisiä, karvan laatu vaihtelee, ja myös hevosen luonne ja käyttäytyminen vaikuttaa työn toteutukseen ja sitä kautta lopputulokseen.

Hevosmaalarin ammatti on Suomessa vielä melko harvinainen. Alalle ei ole olemassa koulutusta, joten jokainen hevosmaalari on itseoppinut. Maalausalan koulutusta on toki mahdollista hankkia, mutta se ei sisällä hevosen maalausta ollenkaan. Tästä johtuen hevosmaalarien ammattitaito on hyvin vaihtelevaa. Kuka tahansa voi nimittää itseään hevosmaalariksi, vaikkei olisi muuta maalannut kuin korkeintaan sormenjälkiä omaan keinuhevoseensa. Ammattitaitoinen hevosmaalari osaa valita oikeat maalit, hoito- ja pesuaineet hevoselle. Esimerkiksi myrkyllisiä maaleja ei saa käyttää.

Tutustu muihin hevosalan ammatteihin sarjassamme "Hevosalan ammattilaiset". Sarjassa on esitelty jo hevoskuiskaaja, kengittäjä, ravivalmentaja ja tallinpitäjä.

Harrastuksena ketunmetsästys ratsain

Nyt on taas aika aloittaa perinteinen ketunmetsästys ratsain. Syksyn kirpeät ilmat suorastaan vaativat pukeutumaan hassusti, töräyttämään torveen, päästämään häkkiketun metsään, laskemaan koirat irti ja karauttamaan uljaalla orhilla oksien viuhuessa päin naamaa.

Ketunmetsästys ratsain on perinne, joka on hyvä säilyttää jo pelkästään raittiin ilman ja luonnossa liikkumisen vuoksi. Vauhdikas ryhmässä ratsastus myös parantaa ratsastajan tasapainoa. Maastossa tulee vastaan luonnon esteitä, sillä ketun perässä voi joutua kirmaamaan vaikka minkälaisista paikoista. Ketunmetsästys ratsain, jos mikä, erottaa tätiratsastajan todellisesta puskaratsastajasta!

Ketunmetsästys ratsain on jo Iso-Britanniassakin kiellettyä, joten sen toteuttaminen vaatii hieman järjestelyjä. Metsästysreissua ei esimerkiksi kannata mainostaa lehdessä.

On kettutyttöjä, jotka eivät hyväksy tätä perinteistä hevosurheilulajia. Kettuja kuitenkin riittää, ja sitäpaitsi juoksevathan ketut normaalisti muutenkin luonnossa. Laji ei ole eläinrääkkäystä, sillä metsästys ei kestä kauhean kauaa, ja kettu kohtaa nopean lopun koiralauman saadessa sen kiinni.

Töttöröö!
(Kuva: Oikeutta Eläimille -yhdistyksen nettisivuilta)

Tutustu hevosharrastuksia esittelevään sarjaamme! Esittelyssä mm. esteratsastus, rodeo eli lännenratsastus, rontikkaurheilu, kouluratsastus ja salaratsastus.

Reenari Turakainen

Johan tässä on ravureita ja etenkin ex-ravureita mollattu jo vuosikaudet. Eiköhän tutustuta välillä ravi-ihmisiin. Tämä juttu on bongattu Hevostalli.netin ravipalstalta.

Reenari Turakainen on vanhan ajan ravi-ihminen. Vuosien varrella raviurheiluun oli tullut paljon muutoksia, joita EU:sta innostuneet raviratojen toiminnanjohtajat ajoivat eteenpäin. Uusia säädöksiä olivat mm. seuraavat: pienimulkkuiset miehet eivät saaneet tulla raveihin, eivät myöskään koirat, kissat, eivätkä lapset, eivätkä tietenkään myöskään pienitissiset naiset. Monia muitakin erikoisia sääntöjä oli kehitetty.

Säännöksistä huolimatta reenari Turakainen lähti Kaustisille raveihin. Portilla oli mulkunmittauspiste, jossa määriteltiin, kuka saa tulla raveihin ja kuka ei.

Siinä portin pielessä reenari Turakainen heittää lakkinsa maahan, kiroilee rajusti ja hyppii lakkinsa päällä. (Prkl, sentin oli vajaa tuo mulkku! Sentin!) Lopuksi vielä virtsaa lakin päälle. Ja näyttää ravien järjestäjille keskisormea.

Lipunmyyjä, alaveteliläinen Somppi huutaa Turakaiselle:
"Tuo nyt oli ihan turhaa, kyllä sinäkin nää säännöt tiijät, ei myö näitä olla tehty!"

Turakainen on sisukas reenari, vaikka edelliskerralla ravireissu kaatuikin hieman lyhyeen mulkkuun. Nyt on penistä kehitetty ja mittaustuloksesta ei voi jäädä kiinni.

Niin Turakainen suoriutuu hienosti mulkunmittaustestistä ja Ala-Vetelin Hys:n pitkäaikainen luottotalkoolainen Somppi on lippuja myymässä.
"Tässä on nyt Turakainen semmoinen uusi sääntö tullu, että muijan tissit on koitettava, että mitä kuppikokoa ne on. Että tulisko se tänne? Meillä on tässä nyt tämmösiä kotiteikoisia testivälineitä, kun ei oo meijjän Hys:llä vara ostaa niitä virallisia testereitä, eikä saatu nyt Vaasasta lainaan, kun niillä on harjotusravit siellä. Mutta ihan toimivia on nämäkin."

Turakaisella meinaa jo verisuoni katketa päästä, kun on raviurheilu mennyt niin pirun vaikeaksi. Edellisellä reissulla oli jo kakarat jätetty kotiin, kun ei alle 18-vuotiaat saa tulla ravirataa viittä kilometriä lähemmäs. Onneksi penskoilla on kotona koira, niin leikkivät sen kanssa. (Sitäkään ei nykysääntöjen mukaan saa tuoda radan läheisyyteen.)

Niinpä Turakainen toteaa tuhisten vaimolle, että mäne Sompille näyttämään tissit. Vaimo istuu hölmistyneenä autossa, että onhan tässä jo aikoihin eletty, enkä näytä! Hulluksko oot tullu?
"En ole, vaan muut immeiset on, nämä on taas näitä uusia sääntöjä. Mäne nyt, Somppi oottaa."

Niin vaimo menee ja Somppi naama peruslukemilla ottaa ensin kahvikupin ja toteaa, että ei mahu rouvan tissit näihin. Sitten ottaa napun, eli kuupan ja kokeilee sillä. Siihen sopii Turakaisen rouvan tissit ja Somppi koittaa keventää tunnelmaa:
"On se hyvä, kun rouvalla on niin hyvä varustus, että pääsee harrastamaan! Piä huoli, ettei tuo isännän vatsa paljoa tuosta kasva, kun se on niin tarkkaa, niin tarkkaa nykyään..."

Turakaisen emäntä kimpaantuu jo ihan tosissaan ja sanoo:
"@!#$ Somppi, se oli sitten viimeinen kerta, kun sinä kopeloit minun tissejä!"

Naama punaisena ja voimakkaita kirosanoja puhisten kävelee takaisin autolle ja näyttää protestiksi auton ikkunasta keskisormea lippuluukkua kohti.

Somppi tuhisee lippuluukulla, että "Oliko tuo nyt tarpeen, enhän minä näitä sääntöjä oo tehny..."

Hevosenergiaa!

Ruotsissa on keksitty muuttaa citykanit energiaksi. Ennen vanhaan citykanit päätyivät kaatopaikalle, mutta EU:n säännösten ansiosta niille piti keksiä uusi loppusijoituspaikka. Vuodesta 2006 saakka citykanit pakastettiin, ja nyt vihdoin viimein ruotsalaiset keksivät, että ne voidaan polttaa ja ottaa energia talteen.

Suomen teurashevosongelma voitaisiin ratkaista samalla tavoin. Nykyisin harva teurastamo ottaa vastaan hevosia, ja hevosen teurastamisesta tulee useinmiten pelkkiä kuluja hevosen omistajalle. Tästä johtuen kaviouransa loppuun kuluttaneet, tarpeettomat, vaivaiset ja vanhat hevoset päätyvät usein kiertoon. Osa laitetaan reissuun Etelä-Eurooppaan, jolloin hevosparat joutuvat kärsimään viimeiset viikkonsa äärimmäisissä tuskissa ilman hoitoa, vettä ja ruokaa, päämääränään teurastamo.

Vihdoinkin suomalaisilla on hyvä syy ottaa naapureista mallia. Teurashevoset voitaisiin polttaa energiaksi! Jos kerran citykanista heruu lämpöä, paljonko sitä hevosen kokoinen eläin tuottaakaan! Hevosia polttava energiayhtiö saisi mahtavan kilpailuedun voidessaan myydä ekologista hevosenergiaa Suomen hevosharrastajille. Sähköä riittäisi vientiinkin saakka, sillä maassamme on paljon ex-ravureita, joiden ainoa järkevä käyttökohde on sähkön ja lämmön tuotanto. Itämereen voitaisiin rakentaa energiaputki, jonka kautta hevosenergia voisi kulkeutua Ruotsiin ja muualle Eurooppaan. Energiaputki olisi paljon turvallisempi vaihtoehto kuin Venäjän kaavailema kaasuputki.

Tuumasta toimeen, insinöörit!

Miksi ratsastuskilpailuissa ei ole yleisöä?

Hevosurheilussa kysytään, miksi ratsastuskilpailuissa ei ole yleisöä. Järjestäjät ja kilpailijat lähiomaisineen ovat ainoita, jotka saapuvat paikalle nauttimaan huikeasta jännityksestä ja kannustamaan sekä kritisoimaan ratsukoiden suorituksia.

Ravimaailmassa, johon Hevosurheilukin pitkälti kytkeytyy, tilanne on hieman erilainen kuin ratsupiireissä. Raveissa yleisö tietää rahaa. Ratsastuskilpailuissa yleisö ei tiedä mitään.

Ratsastuskilpailuihin ei kannatakaan hankkia yleisöä, ja siihen on kymmenen hyvää syytä:

1. Mitä se hyödyttää. Siis mitä se hyödyttää, vaikka katsomo olisi täynnä. Pääsymaksuja harvoin peritään, eikä vetoakaan voi lyödä.
2. Hevoset pillastuvat vieraista ihmisistä. Ratsastuskoulujen hevoset ja harraste/pikkukisapollet eivät ehkä ole tottuneet yleiseen härdelliin (jopa Isabell Werthin hevonen reagoi jänskään ympäristöön), kun ihmisiä tulee ja menee ja joku outo lapsi saattaa vaikkapa ottaa pari juoksuaskelta tai päästää erikoisen äänen. Ei kannata riskeerata ja kokeilla, sillä joku hevonen voi vaikkapa hypähtää ja sille voi tulla jännevamma tai hankosidevamma.
3. Ratsastajat pillastuvat vieraista ihmisistä. Tämä koskee etenkin seurakisoja, jotka erityisesti kaipaisivat yleisöä ja puffettituloja. Ai kauheeta, jos joku tulee kattomaan kun mä ratsastan huonosti!
4. Vieraista hevosista tulee tauteja. Jotkut ratsastuskoulut ovat hyvin tarkkoja siitä, millaiset hevoset voivat saapua heidän tontilleen. Etenkin älveet ja ex-ravurit ovat tunnettuja tautien levittäjiä.
5. Vieraista ratsastajista tulee tauteja. Sikainfluenssan, aivokalvontulehduksen ja hiv:n leviäminen on aina mahdollista. Ei kannata ottaa turhia riskejä.
6. Mainostaminen maksaa. Kaikki kun on nykyään niin kallista. Myös ne ilmaiset palstat, joissa seurat voivat mainostaa toimintaansa.
7. Jonkun pitäisi olla puffetissa myymässä. Mutta kuka? Kisat ovat huomenaamulla, mutta ei ole tullut mietityksi, että kukahan hoitaisi sen homman. Pullat? Mitkä pullat? Ai niin, kuka laskee pisteet? Kellä olikaan pitkä matikka lukiossa? Ajanottaja? No mulla on kännykkä, eiköhän sillä saa ajan noin suurinpiirtein.
8. Edelliseen liittyen: Jos puffetissa myydään herkkuja, yleisö lihoo. Yleisössä saattaa olla potentiaalisia ratsastuksen harrastajia. Ja kun ratsastuksen harrastaja lihoo, täytyy hankkia entistä massiivisempia hevosia. Näin ollen pari ylipainoista uutta asiakasta saatta aiheuttaa tuhansien eurojen kulut, kun täytyy hakea shire Keski-Euroopasta.
9. Kisojen järjestäjät ovat työssäkäyviä, perheellisiä ihmisiä. Miten joku voi vaatia, että heidän pitäisi vielä ponnistella yleisön saamiseksi paikalle?
10. Yleisöä ei kiinnosta hevon vittua. Osa ratsuista on kuitenkin ruunia, ja moniko edes erottaa, mitä sukupuolta mikäkin hevonen on.

Moottorikottikärryt

Nyt on aika laajentaa tallien ja karsinoiden oviaukkoja. Markkinoille on tullut moottorilla varustetut kottikärryt! Myyjän mukaan kottikärryt mahtuvat kyllä ahtaisiinkin paikkoihin, mutta ongelmaksi muodostuvat tallityöntekijät. Tallityöntekijöiden isot persaukset nimittäin kasvavat entisestään, kun kottikärryjen työntämiseen ei enää tarvitse tuhlata energiaa.

Kone-Glans Oy myy Carry-moottorikottikärryjä hintaan 659 € ja rahtikulut 25 € kaupan päälle. Tilaa moottorikottarit Kone-Glans Oy:n sivuilta: www.glanspower.fi.

Sastamalan hevoset

Kesän ja syksyn aikana julkisuutta saaneet Sastamalan hevoset ovat Pökäleen selvityksen mukaan sastamalalaisia hevosia.

Ravuri vauhdissa ilman moottoria

Hevonen ohjastajineen aiheutti eilen iltapäivällä vakavan vaaratilanteen Keuruulla, kun ilman moottoria liikkunut ravuri irroittautui kärryistään ja ohjastajastaan ja juoksi pois.

Ohjastaja soitti itse hätäkeskukseen karanneesta hevosestaan ja puhalsi 1,1 promillen lukemat alkometriin. Hevonen löytyi lähistöltä vahingoittumattomana. Hevosen puhaltamia lukemia ei ole julkaistu.

Ajoneuvoja kuljetetaan nykyisin yhä useammin alkoholin vaikutuksen alaisena. Vaikka ajoneuvossa ei ole moottoria, on sen kuljettaminen alkoholin vaikutuksen alaisena tuomittavaa. Ilman moottoria liikkuvien ajoneuvojen kuljettaminen on usein kuitenkin turvallisempaa kuin moottorillisten ajoneuvojen kuljettaminen, sillä moottorittomissa ajoneuvoissa on automaattinen nopeudenrajoitin. Esimerkiksi maailman nopeimmat hevoset saavuttavat korkeintaan 60-70 kilometrin tuntivauhdin ja senkin vain hetkellisesti. Tästä johtuen Pökäleen toimitus suunnittelee lakiehdotusta, jossa 18-vuotiaat autokoulun käyneet käyttävät ensimmäiset 10 vuotta ajoneuvonaan vain moottorittomia ajoneuvoja, kuten hevosta tai polkupyörää. Tämä vähentäisi liikenneonnettomuuksia merkittävästi.

Kuvan hevonen ja ohjastaja eivät liity tapaukseen.

Hajuhaitta: Tallinomistaja ei pessyt kainaloitaan

Porvoolaisella tallilla koettiin vakavia hajuhaittoja, kun tallinomistaja kieltäytyi pesemästä kainaloitaan. Haju tarttui tallilla kävijöiden vaatteisiin ja aiheutti yhteensä arviolta jopa satojen eurojen kustannukset yksittäisille hevosenomistajille ja -hoitajille sekä satunnaisille tallilla kävijöille. Hajuhaitoista kärsivät joutuivat hankkimaan itselleen ylimääräisiä hajusteita ja pesemään vaatteitaan tavallista useammin ja tehokkaammilla pesuaineilla.

Tallin omistaja vetosi tukkeutuneeseen viemäriin, jonka vuoksi hän ei voinut pestä kainaloitaan.

Suurin osa kyseisellä hevostallilla kävijöistä tuomitsee pesemättömyyden ja vaatii siihen muutosta, mutta tallinpitäjä on myös saanut kannustusta. Ihmisen perusoikeuksiin kuuluu päättää itse kainaloidensa pesusta. Liiallisesta pesusta voi olla jopa haittaa.

Tapaus on siirtynyt Hevosalan asiantuntijaraadin tutkintaan.

Kiilaajalla oli siis luppasilmä.

Kiilaajalla oli luppasilmä, ja peräti 50% vastaajista tiesi tämän!

Lue koko tarina kiilaajan luppasilmästä ja katso kuvat tästä linkistä.

Ratsut todellakin ovat parempia kuin ravurit

Viikon kysely on päättynyt. Tulokset olivat arvattavissa. Ravurit kyllä kirivät lopussa, koska sehän on yksi niistä harvoista asioista, joita ravuri osaa. Mutta eivätpä saaneet ratsuja kiinni:

Sitten avataankin uusi kysely:
Mikä kiilaajalla oli?
- Makkarapaketti
- Folio
- Luppasilmä
- Kuulokoje
- Kiila.

Vastausaikaa on viikon verran! Klikkaa vastauksesi sivun oikean laidan yläosassa.

Miksi ravurit ovat huonompia kuin ratsut

Pökäleessä julkaistiin aikoinaan artikkeli, jossa kerrottiin ravien olevan eläinrääkkäystä. Tämän jälkeen Pökälefoorumissa esiteltiin ravurien varusteita, jotka myös kertovat karua totuutta ravurien kohtelusta.

Molemmat artikkelit herättävät edelleen huomiota ja saavat raviväen tuohduksiin. Sanontakin sanoo, että se kalikka kalahtaa, joka älähtää.

Vaikka Pökäleplokissa on hieman syyllistetty raviharrastajia ja -ammattilaisia, haluamme tuoda esille myös toisen näkökulman. Ravi-ihmiset eivät ole ainoita syypäitä siihen, että heidän lajinsa on huonossa maineessa ratsupiireissä ja että ex-ravureita syrjitään avoimesti. Emme voi syyttää pelkästään ihmisiä, vaan myös ravurit itse ovat vastuussa omista teoistaan.

Tässä yleisimpiä syitä siihen, miksi ravihevosista ei pidetä:

Ravihevoset ovat ryöstäjiä
Suurin osa ravihevosista on ryöstäjiä. Ne kaahottavat heikkopäisinä pitkin teitä ja polkuja, vaarantaen liikenteen ja viattomat sivulliset. Saattavatpa ryöstää Siwankin ohi kulkiessaan, kuka tietää, kun niin päättömästi riekkuvat. Jos ravihevoset eivät käyttäytyisi tällä tavoin, niihin ehkä suhtauduttaisiin hieman ymmärtäväisemmin.

Ravihevoset ovat painajia
Ne ravihevoset, jotka eivät ryöstä, ne painavat. Jotkut niistä painavat jopa monta sataa kiloa. Laskekaamme pikaisesti päässämme, kuinka paljon kaikki Suomen ravihevoset painavat yhteensä. Todella paljon! Se kuormittaa maapalloa niin, että on turha ihmetellä, miksi Itämeri saastuu ja ilmasto muuttuu. Siispä ravihevosten määrää pienemmäksi, niin painaminenkin vähenee.

Ravihevoset syövät lisärehua
Ravihevoselle ei kelpaa normaali kaura ja heinä, vaan niiden täytyy saada lisärehua. Ne syövät ja syövät, vaikka maailmassa esiintyy nälänhätää. Jos ravurit lopettaisivat lisärehujen syönnin ja pitäytyisivät kaurassa ja heinässä, eivät Afrikan lapset kuolisi nälkään.

Ravihevoset peitsaavat
Moni ravihevonen peitsaa, vaikka sen pitäisi ravata. Peitset ovat teräviä ja aiheuttavat vaaratilanteita. Peitsaaminen ei kuulu terveeseen urheiluharrastukseen, vaan on verrattavissa härkätaisteluihin ja koiratappeluihin.

Ravihevoset melovat
Ravihevoset lienevät väärän lajin piirissä, kun niin moni näyttää melovan. Johtuneeko älykkyydestä vai sen puutteesta, kun eivät ole löytäneet parempaa melontapaikkaa kuin raviradan?


Ravihevoset kuolevat
Viikonlopunkin aikana kuoli useita ravihevosia. Katsomossa saattaa kuitenkin olla herkkiä aikuisia ja lapsia, jotka järkyttyvät ja traumatisoituvat nähdessään hevosen kuolevan radalle. Kuka on vastuussa?

------------------------------------------

Ei siis ihme, että Pökäleplokin viikkoäänestyksessä ravurit ovat heikoimmilla. Kysymyshän kuuluu:
Mitkä seuraavista ovat parhaita:
1. Ratsut
2. Ravurit
3. Ex-ravurit
4. Ei mikään, olen kasvissyöjä.


Kun äänestysaikaa on jäljellä vajaa vuorokausi, äänet jakautuvat ratsujen hyväksi - peräti 61% pitää ratsuja parempina kuin ravureita. Ravureita onkin äänestänyt vain yksi henkilö.

Motoristi liukastui poliisihevosen paskaan

Ratsupoliisilla oli ilmeisesti niin kova kiire donitsille, ettei hän ehtinyt siivoamaan ratsunsa paskaa asfaltilta. Tämän seurauksena motoristi liukastui hevosen jätöksiin ja joutui sairaalaan.

Kaikki ratsastajat pitävät kunnia-asianaan huomioida muut tienkäyttäjät ja siksi he poikkeuksetta siivoavat hevosten jätökset tieltä. Hevosen paska onkin yksi merkittävä onnettomuuksien aiheuttaja tieliikenteessä.

Tapauksen olisi voinut ehkäistä käyttämällä hevosella vaippoja. Valitettavasti niiden hankintaan ei ole osoitettu määrärahoja. Vaippoja voi tilata osoitteesta http://www.equisan.com.au/


Kuvan paska ei liity tapaukseen.

Hevostalli.netin sennut vasta toiseksi hölmöimpiä

Tietoturpayhtiö F-Securen tutkimuksen mukaan Irc-gallerian käyttäjät ovat hölmöimpiä ihmisiä, joita maa päällään kantaa. Täpärästi kakkoseksi jäivät hevosharrastajat. Kauppalehden artikkelin rivien välistä voi nähdä, että hevosharrastajilla viitataan Hevosalan Asiantuntijaraatiin ja heidän käyttämäänsä Hevostalli.netin senioripalstaan.

Tutkimuksessa täytyy olla jokin virhe.

Hevosalan ammattilaiset - Osa 4 - Hevoskuiskaaja

Hevoskuiskaaja on ammattilainen, joka usein kutsutaan avuksi, kun hevosen kanssa tulee ongelmia. Joku ei suostu menemään koppiin, toista ei voi kengittää ilman rauhoitusta, kolmas ei anna kiinni. Kaikki keinot on jo kokeiltu kakkosnelonen mukaanlukien, ja viimeisenä vaihtoehtona ennen koukkua kokeillaan hevoskuiskaajaa.

Humpuukiako?
Tietämättömät saattavat pitää hevoskuiskaajaa humpuukina. Siihen liitetään joskus jopa yliluonnollisia elementtejä. Salaperäisyyttä lisää hevoskuiskauksen ympärille kehittynyt uskonlahko (Monty Robertsin lahko) tai musiikin kautta levitettävä ilosanoma (Kari Vepsä).

Hevoskuiskauksen idea
Hevoskuiskaaja ei ole kuitenkaan mikään henkiolento, vaan ihan oikea ihminen. Hän eroaa muista hevosalan ammattilaisista siinä, että hän puhuu kuiskaamalla. Äänen voimakkuus ei koskaan ylitä kolmea desibeliä. Jos näin käy, kyseessä ei ole oikea hevoskuiskaaja.

Hevoskuiskaus perustuu hevosen kykyyn aistia hyvin hiljaisia ääniä. Ulkopuolisen mielestä saattaa näyttää siltä, että hevoskuiskaaja eleillään ja muulla toiminnallaan kommunikoi hevosen kanssa ja ohjaa sitä haluttuun lopputulokseen. Todellisuudessa hevoskuiskaaja kuiskaa hevoselle niin hiljaa, ettei ääni kuulu muutaman metrinkään päähän. Hevosen tarkkaavaisuus kohdistuu hiljaiseen kuiskaukseen, ja hevonen automaattisesti reagoi siihen tottelemalla kuiskaajan käskyjä.

Huonot puolet
Huonokuuloiselle tai kuurolle hevoselle hevoskuiskauksesta ei kuitenkaan ole apua.

Minustako hevoskuiskaaja?
Hevoskuiskaajaksi voi ryhtyä kuka vain. Luonnostaan hiljaisemmista ihmisistä tulee parempia hevoskuiskaajia, koska heidän äänensä voimakkuus ei kohoa vahingossakaan liian korkealle. Kovaäänisemmät voivat suosiolla ryhtyä ratsastuksenopettajiksi.


Toimeentulo
Hevoskuiskaajan työssä on mahdollisuus rikastua. Hevoskuiskaaja voi esitellä taitojaan erilaisissa tilaisuuksissa, pitää luentoja, kirjoittaa kirjoja, esittää musiikkia jne. Hevoskuiskaaja voi veloittaa esityksensä katsojilta 15-200 euroa henkilöltä, joten jos yleisöä olisi vaikkapa sata henkilöä, hevoskuiskaaja voisi netota jopa 20 000 euroa jostain tunnin mittaisesta kuiskausesityksestä. Ei ollenkaan huono tuntipalkka!

Rotuesittelyssä lämminvesihevonen

Lämminvesihevonen eli tutummin "lämppäri" on yksi yleisimmistä hevosroduista Suomessa, koska se ei huku.

Luonne
Lämminvesihevonen on yleensä höyrypäinen ja kuumuu helposti liikaa, jopa kiehumispisteeseen. Mikäli hevosta ei viilennetä, se voi höyrystyä kokonaan ilmaan.

Käyttö
Lämminvesihevonen on lahjakas vesiesteiden hyppääjä - todellinen vesiestetykki. Moni lämminvesihevonen on myös niittänyt mainetta raviradoilla. Lämminvesihevonen on todella nopea, etenkin jos sillä käytetään silojen sijasta vesijuoksuvyötä.


Hoito ja ruokinta
Lämminvesihevonen tarvitsee vesikarsinan. Tarhaus tapahtuu uima-altaassa. Tästä johtuen lämminvesihevosen hoito voi olla hieman työlästä talviaikaan. Markkinoilla on onneksi topattuja kumipukuja, johon lämminvesihevosen voi kääräistä talveksi. Huom! Pelkkä folio ei riitä.

Lämminvesihevosta hoidettaessa kannattaa käyttää aina kumisaappaita. On myös syytä ottaa vakuutus vesivahingon varata (hevosvakuutukset eivät kata vesivahinkoja).

Lämminvesihevoseen tulee helposti levää. Sinilevää lukuunottamatta levän kasvaminen ei ole haitallista. Myöskään piilevä ei ole vaarallista, mutta jos sitä esiintyy lämminvesihevosessa paljon, hevonen muuttuu näkymättömäksi. Levää voi torjua vesisänkyihin tarkoitetuilla levänestoaineilla.

Lämminvesihevosta ruokitaan ei-kuumentavilla rehuilla. Liiallista elektrolyyttien antamista kannattaa välttää, sillä silloin lämminvesihevosesta tulee helposti akku.

Varoitus
Lämminvesihevosoriit ja -ruunat saattavat roikottaa snorkkelia. Se ei ole vaarallista, mutta herättää huomiota tietämättömissä ohikulkijoissa.

Keppihevonen synnytti hammastikun

 

Porvoolaisen perheen äiti koki eilen iltapäivällä jymy-yllätyksen palatessaan töistä kotiin. Hänen 8-vuotiaan tyttärensä keppihevonen oli keskellä eteisen lattiaa, vieressään pienen pieni vastasyntynyt hammastikku.

- Ensin säikähdin, kun en edes tiennyt keppihevosen olevan kantavana, äiti kuvailee tuntemuksiaan. - Synnytys oli kuitenkin sujunut hyvin, ja molemmat näyttivät olevan kunnossa.

Tämän kaltaiset yllätykset ovat harvinaisia, mutta eivät mahdottomia. Keskimäärin 6-10 suomalaista keppihevosta vuosittain synnyttää hammastikun ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta.

- Olimme ostaneet keppihevosen käytettynä kirpputorilta kesällä, perheen äiti kertoo. - Keppihevosen hintalapussakaan ei ollut mitään mainintaa siitä, että se oli astutettu.

Hammastikun isästä ei ehkä koskaan saada varmuutta, mutta yksi asia on kuitenkin varma. - Tämä hammastikku jää meille, perheen äiti vakuuttaa. - On se vaan niin suloinen!

Hevosalan ammattilaiset - Osa 3 - Kengittäjä

Kengittäjä on yksi niistä ammattilaisista, jonka kanssa jokainen hevonen ja hevosen omistaja on tekemisissä. Kengittäjän tehtävänä on käydä tallilla säännöllisesti 6-8 viikon välein. Joillakin talleilla kengittäjä käy harvemmin, mikä kyllä näkyy kengittäjän pussissa.

Kengittäjän työ
Kengittäjä saapuu tallille yleensä päiväsaikaan, kun miehet ovat poissa kotoa. Kengittäjän työ on helppoa. Kuka tahansa osaa naputella nauloja vasaralla. Jos kengittäjän palveluksille ei siis muuta tarvetta ole, kannattaa kengittää hevosensa itse. 

Ainoa negatiivinen puoli kengittäjän työssä on se, että kengittäjän kädet saattavat likaantua, jos hevosen kavioita ei ole puhdistettu huolellisesti. Kakkaisissa käsissä bakteerit muhivat. 

Koulutus
Kengittäjäksi voi ryhtyä kuka tahansa. Aloittamiseen ei tarvita muuta kuin puukko, vasara ja nauloja.


Toimeentulo
Kengittäjänä ei rikastu, mutta pysyy terveenä, sillä hevosten omistajat maksavat kengittäjän palveluksista mielellään luonnossa mustikoilla, puolukoilla tai muilla ajankohtaisilla herkuilla. Joskus kengittäjät saavat päiväkahvitkin. Jos kengittäjä vaatii palkakseen rahaa, vaihda kengittäjää.

Mukavia miehiä
Kengittäjät ovat nuohoojien ja merimiesten tavoin hyvin perhekeskeisiä ja lapsirakkaita. Heillä voi olla kymmeniä lapsia samassa kinkeripiirissä.

Tutustu myös aiemmin esiteltyihin hevosalan ammattilaisiin:
Ravivalmentaja
Tallinpitäjä

Hevostalli.net poliisitutkintaan?

Joukko viattomia uhreja on suivaantunut Hevostalli.netissä tapahtuvaan keskusteluun ja perustanut nettiadressin, jonka tarkoituksena on saada nimettömät kirjoittajat vastuuseen asiattomista viesteistään.

Nettiadressin perustajien mukaan Hevostalli.net levittää rikollisuutta, rikkoo lakia, loukkaa ihmisten yksityisyyttä ja tuottaa pahaa oloa. Foorumin olemassaolo lisää rikoksia ja väkivaltaa.

Adressin tekijät luovuttavat adressin viranomaisille, jolloin seurauksena on JATKOTOIMENPITEITÄ.

Ostoskori (EH)

Porvoolaisnainen meni torstaina lähikauppaan tekemään tavanomaisia ostoksia. Hän havaitsi maitohyllyjen luona naapurinsa, jota tietysti tervehti. Hän kysyi naapuriltaan, että etsiikö tämä jotain. Mies mumisi vastaukseksi etsivänsä tervashampoota.

Hetken kuluttua nainen näki naapurinsa hygieniatarvikehyllyjen välissä. Nainen löysi tervashampoota ja otti pullon hyllystä viedäkseen sen naapurinsa ostoskoriin. Lähestyessään naapuria nainen kuitenkin huomasi, että miehen ostoskorissa oli TERVEYSSITEITÄ.

Rotuesittelyssä kenttähevonen

Kenttähevonen on suurikokoinen hevonen. Se polveutuu sotaratsuista, ja kenttähevosia käytetään edelleen taisteluissa eri puolilla maailmaa mm. niissä maissa, joihin USA on hyökännyt. Huhu kertoo myös, että Mainilan laukauksina tunnettu Neuvostoliiton lavastama tykistöisku vuonna 1939 olikin oikeasti Mainilan laukkaukset: sähkösanoman lähettäjältä oli jäänyt yksi k-kirjain välistä pois. Todellisuudessa joukko kenttähevosia ei malttanut odottaa taisteluihin pääsyä, joten ne murtautuivat Mainilassa sijainneen tallinsa seinän läpi ja laukkasivat kohti Neuvostoliittoa. Neuvostoliitto tulkitsi tämän hyökkäykseksi ja aloitti sodan Suomea vastaan.

Kenttähevoset ovat suosittuja taisteluhevosia, sillä ne ovat rohkeita, pelottomia ja usein hyökkääviäkin.

Hyökkäävyystaipumuksen vuoksi kenttähevonen ei sovellu harrastehevoseksi. Kenttähevoset voivat olla vaarallisia: ne saattavat käyttäytyä arvaamattomasti ihmisiä, toisia hevosia ja panssarivaunuja kohtaan. Kenttähevonen saattaa mulkoilla viattoman näköisenä ohikulkijaa, kehittäen kuitenkin mielessään hyökkäysstrategiaa.

Isokokoinen kenttähevonen syö paljon, vaatii runsaasti tilaa ja on siten hankala käsitellä. Älä hanki kenttähevosta, siitä koituu pelkkää harmia.

Mikäli näet jossakin kenttähevosen, varoita tallin väkeä ja lähiseudun asukkaita. Voit tehdä tämän vaikkapa puhelimitse.

Luppasilmä (EH)

Bensa-asemalla tapahtui läheltä piti -tilanne, kun auto joutui toisen kiilaamaksi. Autoaan tankille ajava kuljettaja havaitsi, että toinen auto kiilasi hänen autonsa eteen. Kiilatun auton kuljettaja ajoi autonsa sivuun ja päätti mennä puhuttelemaan kiilaajaa. Kun kuljettaja pääsi kiilaajan eteen kasvokkain, hän huomasi, että kiilaajalla oli LUPPASILMÄ.

Kuulokoje (EH)

Koiraa ulkoiluttava henkilö havaitsi tänään maassa makkarapaketin. Pian tämän jälkeen hän huomasi vähän matkan päässä poispäin kävelevän miehen, joka kantoi kassia kädessään. Koiranulkoiluttaja päätteli, että makkarapaketti on pudonnut kyseisen miehen kassista, ja lähti hänen peräänsä. Koiran taluttaja huusi miehelle, jotta hän huomaisi, mitä on tapahtunut, mutta mies ei reagoinut mitenkään. Koiranulkoiluttajan huutaessa edelleen mies havahtui ja huomasi, että hänen makkarapakettinsa ei ollutkaan kassissa vaan koiranulkoiluttajan kädessä. Mies oli heikkokuuloinen, eikä ollut kuullut koiraa ulkoiluttavan henkilön huutoa. Hänellä oli KUULOKOJE. Koiran ulkoiluttaja huomasi miehen kuulokojeen ja lähti pois.

Ratsastajien lihavuus

Ratsastajan lihavuus on tunteita herättävä aihe, etenkin kun lähes kaikki ratsastajat ovat lihavia ja tunteikkaita. Uusimman Hippos-lehden mukaan Suomen Ratsastuksenopettaijainyhdistys SROY on huolissaan ratsastajien ylipainosta ja siitä johtuvista ongelmista. SROY:n mukaan lihavuus lisää loukkaantumisriskiä ja rasittaa hevosta. Läskiratsastajat ovat kömpelöitä, heidän tasapainonsa on huono ja he tippuvat hevosen selästä etenkin esteillä. Pudotessaan hevosen selästä lihavat ratsastajat aiheuttavat maanjäristyksiä ja on mahdollista, että koko maapallo suistuu radaltaan. Hevoset itkevät jo nähdessään lihavia ratsastajia, niiden jalat pettävät kun läskiä yritetään saada nosturin avulla selkään asti, ja tunnilla ne eivät jaksa edes liikkua, vaikka kuinka potkisi ja antaisi raippaa.

Viattomat joutuvat kärsimään

Ratsastuskoulujen pitää hankkia yhä isompia hevosia, jotta nämä jaksaisivat kuljettaa selässään yhä painavampia ratsastajia. Pienet ja keskikokoiset hevoset joutuvat teuraaksi, jotkut kaiken lisäksi kulkeutuvat Euroopan teuraskuljetuksiin ja kärsivät elämänsä viimeiset viikot.

Iso hevonen syö kahden edestä, kuluttaa painollaan tallin pohjaa ja on siten taloudellisesti kannattamaton ratsastuskoululle. Monet ratsastuskoulut joutuvat lopettamaan toimintansa, kun isot hevoset käytännössä syövät kaikki rahat. Ratsastuskouluyrittäjät, ratsastuksenopettajat ja hevostenhoitajat joutuvat työttömiksi ja leipäjonoon.

Kun ratsastuskouluja ei enää ole, eivät normaalipainoisetkaan pääse ratsastamaan.

Nekin ihmiset, jotka eivät itse harrasta ratsastusta, joutuvat katselemaan tiukoista ratsastushousuista tursuavaa selluliittiä. Esteettinen haitta on huomattava.

Näin ollen monet, monet viattomat joutuvat kärsimään ratsastajien lihavuudesta.

Ratkaisuehdotuksia

Sukulaiskansamme Ameriikassa on onneksi jo löytänyt ratkaisuja tähän vaikeaan ongelmaan. Geenimanipulaation avulla voidaan luoda hevosia, joilla on esimerkiksi norsun jalat ja puhvelin selkä, jotka taatusti kestävät (jotkut biotekniikan laitokset tarjoavat jopa 15 vuoden takuun tietyille ruumiinosille).

Samoilla hormoneilla, joilla kasvatetaan nautakarjaa ja bodareita, voidaan lisätä hevoseen massaa ja siten kestävyyttä. Tosin tällöin pitää muistaa vanha sananlasku "se on päästä pois, mikä on pohkeessa", eli saattaa olla, ettei hevonen suoriudu tämän jälkeen pääty-ympyrää monimutkaisemmista kiemuroista.

Ratsastuskoululla voidaan tehdä toimenpiteitä, jotka helpottavat lihavan ratsastajan oloa ja myös hevosta. Maneesin kattoon voidaan asettaa kisko, johon kiinnitetään liinat. Liinat sidotaan ratsastajan turvaliiviin, jolloin hevoseen kohdistuvaa painoa voidaan keventää. Myös putoamisesta aiheutuvat riskit voidaan näin poistaa, sillä hevosen lähdettyä ratsastajan alta, ratsastaja jää paikoilleen ilmaan eikä loukkaannu.

Jos maneesia ei ole käytössä ja ratsastus tapahtuu ulkokentällä tai maastossa, ratsastajaan voidaan kiinnittää kaasupalloja, jotka keventävät hevosen taakkaa, kun ne nostavat ratsastajaa. Tämä myös pehmentää pudotusta.

Hevonen voidaan asettaa pyörillä liikkuvaan telineeseen, jossa sitä tuetaan alhaaltapäin - hevonen siis seisoo käytännössä ratsastustunnin ajan. Teline liikkuu ratsastajan käyttämän kauko-ohjaimen avulla haluttuun suuntaan. Telineisiin on saatavissa ladattavia sähkömoottoreita. Yhdellä latauksella telinettä voi käyttää peräti 5 tuntia.

Lihavuuteen voidaan myös puuttua aktiivisesti ratsastusseuroissa. Seurat voivat halutessaan tukea jäsentensä käyntejä rasvaimussa. Kannattaa muistaa ensi kerralla, kun haette seuratoiminnan tukea Suomen Ratsastajainliitolta - ehkä tätä kautta saadaan rahoitusta siihen!