Ei ole helppoa hevosella

Hevonen on pakoeläin, joka voi käyttäytyä arvaamattomasti yllättävissä tilanteissa.
Luonnossa liikkuessa eteen voi tulla uhkaavia nisäkkäitä, esimerkiksi hirviä, karhuja, susia ja metsästäjiä, joita ehkä kannattaakin säikähtää. Puun takana voi olla mörkö tai kentän nurkassa kummitus. Puun oksat heiluvat ja linnun siivet viuhuvat. Kaikki uhkaavat hyökätä. Pahimmassa tilanteessa ratsastaja potkii kylkiin ja kiljuu selässä. Ahdistus kasvaa. Autot, rekat, moottoripyörät, traktorit, moottorikelkat, hiihtäjät, polkupyöräilijät ja potkukelkkailijat usein aiheuttavat sen, että hevosen sydän menee syvälle kurkkuun ja saadakseen sen sieltä pois, hevosen on sännättävä niin kovaan juoksuun kuin vain kykenee.

Yleisin hevosen säikähtämisen syy on kuitenkin sen oma pieru, kuten hevosalan asiantuntijaraati toteaakin.

Rotuesittelyssä taalainmaanhevonen

Taalainmaanhevonen on kotoisin kaukaa, kaukaa Taalainmaasta. Taalainmaassa asuu iloista ja värikästä kansaa, ja sen vuoksi taalainmaanhevosetkin ovat iloisia ja värikkäitä, toisin kuin esimerkiksi virtahevot. Taalainmaanhevosta on jalostettu määrätietoisesti ja tavoitteellisesti jo 1700-luvulta lähtien.

Rodun ominaisuudet
Taalainmaanhevosen säkäkorkeus vaihtelee todella paljon. Rakenteeltaan hevoset ovat melko vankkoja. Pohjaväriltään taalainmaanhevoset ovat yleensä punaisia, ja niissä on eri värisiä, koristeellisia merkkejä. Taalainmaanhevoset ovat ystävällisiä, rauhallisia ja luotettavia. Pomminvarmoiksi niitä ei kuitenkaan voi sanoa, kuten ei mitään muutakaan hevosrotua, sillä riittävän tehokas pommi saattaa räjäyttää taalainmaanhevosenkin.

Alkuperäisrotuna taalainmaanhevoset ovat myös hyvin pitkäikäisiä.

Käyttö
Vuosisatojen ajan ruotsalaiset koettivat jalostaa taalainmaanhevosta laukkaratsuksi tai ravihevoseksi. Vuonna 1983 ruotsalaiset tutkijat kuitenkin totesivat, että taalainmaanhevonen ei juurikaan liiku. Tästä johtuen taalainmaanhevosia ei näe enää ruotsalaisilla laukka- tai raviradoilla.

Asiantuntijat sanovat taalainmaanhevosia puupäiksi. Puupäisyyden vuoksi taalainmaanhevosia käytetään lähinnä vain koristeina. Joskus taalainmaanhevosia näkee myös lasten ratsuina.

Oman taalainmaanhevosen hankinta
Taalainmaan hevonen kannattaa ostaa suoraan Taalainmaasta. Myös naapurimaassamme Ruotsissa myydään taalainmaanhevosia. Taalainmaanhevoseen joutuu sijoittamaan ainakin joitakin taaloja.


Tutustu muihinkin hevosrotuihin:
Virtahepo
Finlanding Bony
Merihevonen
Yksisarviset
Norglanding Bony eli Vuoningbony
Gotlanding Bony
Iislanding Bony
Shetlanding Bony

Rotuesittelyssä virtahepo

Rotuesittelysarjamme jatkuu. Tällä kertaa esittelemme virtahevon.

Virtahepo on monelle ratsastajalle tuttu, sillä lähes kaikista ratsastuskouluista löytyy muutama yksilö.

Virtahepo (Hippopotamus amphibius) on kotoisin Afrikasta, samoilta seuduilta kuin esimerkiksi afrikanponi. Virtahevot elivät suurissa laumoissa ja uiskentelivat joissa, kunnes ihmiset keksivät hakea ne ratsastuskouluihin.

Virtahepojen käyttö
Virtahepoja käytetään pääasiassa ratsastuskouluilla. Virtahevot ovat mukavia ratsuja - niiden pyöreässä selässä on hyvä istua. Säkäkorkeus on keskimäärin 150 cm.

Virtahevon erottaa muista tuntihevosista siitä, että ne pitävät päätään alhaalla. Virtahevoilla on niin iso pää, etteivät jaksa kantaa sitä ylempänä. Virtahevot olisivatkin muuten erinomaisia kilparatsuja koulu- ja estekentillä, mutta valitettavasti koulutuomarit eivät katso hyvällä tällaista pään asentoa, ja pää myös vaikeuttaa esteiden ylittämistä.

Erityispiirteet
Virtahevot ovat hyvin huumorintajuisia. Usein on käynyt niin, että virtahevon hoitaja on havainnut virtahevon kadonneen, kun menee hakemaan sitä karsinasta. Todellisuudessa virtahepo ei kuitenkaan ole lähtenyt karsinastaan, se on vain mennyt juomakuppiinsa uimaan. Virtahepo pystyy olemaan sukelluksissa jopa 10 minuuttia.

Hikipediasta löytyy tietoa tamperelaisista virtahevoista. Ne eivät ole ratsastuskoulukäytössä, vaan ovat ihan oma lajinsa.

Ruokinta
Virtahevot syövät päivittäin 50 kg kasviksia, eli lähes yhtä paljon kuin pienikokoinen, kevyessä käytössä oleva suomenhevonen. Ruoka maksaa melko paljon, ja tämän vuoksi tavallisilla ihmisillä ei ole yleensä varaa virtahevon ylläpitoon. Ratsastuskoulut ovat tunnetusti varakkaita, ja siksi niillä on mahdollisuus pitää tallissaan myös virtahepoja.

Olethan tutustunut myös muihin rotuesittelyihin:
Finlanding Bony
Merihevonen
Yksisarviset
Norglanding Bony eli Vuoningbony
Gotlanding Bony
Iislanding Bony
Shetlanding Bony

Tappajahevonen

Eräällä nimeltä maintsemattomalla ratsastustallilla majaileva nimeltä mainitsematon tuntihevonen tappoi torstaina hiiren.

Tuntihevonen oleili kaikessa rauhassa karsinassaan, kun hiiri eksyi samaan tilaan. Hevonen potkaisi seinään ja hiiri sai laakin. Se kuoli samantien kesken vipellyksensä.

Tuntihevonen puolustautuu, että teko ei ollut tahallinen ja sen ei missään tapauksessa pitänyt johtaa hiiren kuolemaan.

Tapauksen oikeuskäsittely alkaa joulukuussa. Syyttäjä vaatinee tuomiota murhasta. Tuntihevosen puolustusasianajaja sanoo, että kyseisellä tuntihevosella oli tapana potkia huvikseen seinään 2-5 kertaa vuorokaudessa, ja hiiren täytyi olla tietoinen tästä. Lisäksi, mikäli hiiri olisi pitänyt huolta terveydestään, se olisi selvinnyt säikähdyksellä ilman sydämen pysähtymistä.

On mahdollista, että tallin muut hiiret saavat syytteen heitteillejätöstä, sillä kukaan ei kutsunut ambulanssia. Adrenaliini ja sähköisku olisivat saattaneet pelastaa uhrin.

Kyrän klinikka oli turha

Virallinen Hevosalan Asiantuntijaraati (VHA) tuomitsee täysin Kyrän klinikan kaltaiset rahastustapahtumat, joissa jaetaan väärää tietoa ja esitellään Suomen heikoimpia ratsastajia ja lahjattomimpia hevosia. Ratsastus oli rumaa, kylkiä kaivettiin kannuksilla ja kädet olivat kovat. Hevoset liikkuivat selkäänsä käyttämättä ja pohkeen takana. Tyhjät kaulat lapojen edessä ja takaosa jäykkänä kuin katsomon tädeillä ikään.

Rahalle vastinetta?

Kyrän klinikalla tarjottiin vain vanhentunutta tietoa. Miksi ratsastajille tarjotaan aina samoja neuvoja? Tasapaino, istunta, painoavut, oikea muoto, kuuliaisuus... kuka näitä samoja asioita enää jaksaa jauhaa - ei missään koulutuksessa voida vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen toistaa samoja virsiä. Maksava yleisö haluaa jotain aivan muuta. VHA toivookin koulutusta vaihtoehtoisiin ratsastusmuotoihin.

Kyrän oppien käyttökelpoisuus

VHA ennustaa, että tulevan syksyn ajan talleilla nähdään harrastajien kokeilevan Kyrän ideoita ahkerasti. Mistä tunnistat ratsastajan, joka oli katsomassa viikonlopun klinikkaa? - Hänellä on käsissään ohjien lisäksi myös jalustinhihnat.

VHA:n mukaan Kyrän opit olivat kaukana todellisuudesta. Klinikalla tepsutelleet hevoset edustivat marginaaliryhmää, joten Kyrän neuvoja on mahdotonta soveltaa tosihevosiin eli sotanorsuihin, jotka ovat levinneet pihapiireihin kautta Suomen.

Ratsastus on edelleen eliittilaji

Olisi myös reilumpaa, jos vastaavien klinikoiden ja koulutusten pitäjät valittaisiin tarjouskilpailun perusteella. Tällöin halvin vaihtoehto voittaisi, ja köyhilläkin olisi mahdollisuus osallistua.


Lue lisää VHA:n kannanotoista >

Kyrä hevosnomikoulutukseen?

Kyrä Kyrklynd käväisi Suomen kamaralla kertomassa ratsastajille muutamia ratsastuksen perusasioita. Monelle tuntuu yhä olevan epäselvää, että ratsastaja ohjaa hevosta eikä päinvastoin. Kyrä havainnollisti muunmuassa tasapainon, oikeiden apujen käytön ja istunnan merkitystä ja korosti, että samat periaatteet kuuluvat niin puskapollen kuin olympiaratsunkin koulutukseen ja harjoitteluun.

Irmeli Ala-Saikkonen Keskiperän kansanopistolta oli myös seuraamassa Kyrän klinikkaa. Irmeli Ala-Saikkonen käy säännöllisesti seuraamassa tällaisia ruohonjuuritason ratsastustunteja vastapainoksi korkeatasoiselle ratsastuksen opetukselle, jota Keskiperän kansanopisto tarjoaa lahjakkaille hevosnomiopiskelijoille.

Irmeli Ala-Saikkonen toivottaa Kyrän tervetulleeksi tutustumaan Keskiperän kansanopistoon jonakin avoimien ovien päivänä, kunhan sellainen järjestetään. Kyrä voi halutessaan hakea hevosnomikoulutukseen, mitä Irmeli Ala-Saikkonen suositteleekin lämpimästi.
- Seuraava yhteishaku alkaa ensi vuoden tammikuussa, Irmeli Ala-Saikkonen vihjaa. - Kyrä tarvitsee lisäoppia etenkin harmaiden hevosten ratsastuksessa.

Irmeli Ala-Saikkonen viittaa tilanteeseen, jossa Kyrän ratsastama hevonen liikkui epämääräisesti ja ilmeisen hallitsemattomasti eri suuntiin. Kyrällä oli niin sanotusti homma hanskassa ja hanskat hukassa, liekö samassa paikassa kuin kypäräkin, komeron ylimmällä hyllyllä.

- Ei tällaista pomppimista saisi julkisesti näyttää, Ala-Saikkonen kritisoi. - Suuri yleisö saa aivan vääränlaisen kuvan harmaista hevosista, vaikka todellisuudessa ne ovat hyvin lauhkeita ratsuja.

Irmeli Ala-Saikkonen lupasi ilmoittaa Pökäleen toimitukseen heti, kun Kyrä hakee hevosnomikoulutukseen. Silloin aloitamme uuden artikkelisarjan "Kyräkin oppii ratsastamaan", jossa kuvaamme Kyrän edistymistä, oppimisen oivalluksia ja toki myös mahdollisia takapakkeja. Laitamme myös videoita YouTubeen.

Vakoojaoravat

Aktiiviset pökäkerholaiset ovat tehneet ilmoituksia uusimmista oravien tempauksista.
Lue lisää vakooja-, terroristi- ja väkivaltaisista oravista täältä>

Pökälefoorumin Suuressa Oravakeskustelussa on myös linkkejä aiheesta kertoviin uutisiin ja peräti valokuva yhdestä oravasta itse teossa!

Hyvää ex-ravurien viikkoa

Ex-ravurien juhlaviikko 16. - 22.7. on alkanut näyttävästi. Utsjoelta Hankoon etenevä juhlakulkue on tällä hetkellä päässyt jo noin puoleen väliin Suomea. Perinteisesti kulkueessa on mukana viitisenkymmentä ex-ravuria. Tarkoituksena on, että suurin osa matkasta taitetaan sillä tyylillä, joka on johtanut ex-ravuriksi siirtymiseen. Käytännössä siis puolet hevosista kulkee madellen, ja suuri osa laukaten ja epäpuhtaasti ravaten. Osa hevosista nilkuttaa ja jotkut vain jumpittelevat.

Suuria juhlatilaisuuksia on pidetty useilla eri paikkakunnilla. Ex-ravurien juhlaviikko huipentuu lauantaina, kun kulkue saapuu Hankoon. Siellä järjestettäviin ex-raveihin saavat osallistua vain ex-ravurit. Palkinnoille pääsee, jos onnistuu juoksemaan lähdön ottamatta yhtäkään raviaskelta. Juhlassa myös palkitaan ex-ravureita ansiokkaasta ex-ravurina olemisestaan. Lisäksi pääjuhlassa valitaan vuoden huonoin raviohjastaja.

Juhlaviikko ei ole kuitenkaan pelkkää humua. Tarjolla on myös ammatinvalinnanohjausta ja uraneuvontaa sekä koulutusmahdollisuuksien esittelyä ex-ravureille. Näihin kannattaa myös nykyisten ravureiden osallistua, sillä kukapa tietää, kauanko ravurin ura kestää. Asiantuntijoina ovat mm. Keskiperän kansanopiston hevosnomit, Suomen Karuselli Oy sekä joitakin lihajalostamoita Suomesta ja muualta Euroopasta.

Muistathan ystävääsi ex-ravurien viikolla! Voit lähettää sähköisen postikortin Pökäleen sivuilta.

Hauskaa ex-ravurien viikkoa! Tarkista paikallislehdestä tai kysele hevosihmisiltä, sillä sinunkin paikkakunnallasi todennäköisesti juhlitaan ex-ravurien viikkoa.

Puuhun kiivenneestä hevosesta ex-ravuri

Helmikuussa Kolhossa puuhun kiivennyttä 12-vuotiasta lämminveriruunaa ei voi enää virallisesti kutsua ravuriksi. Suomen Hippuksen laatiman, vuodelta 1878 peräisin olevan ravuriohjesäännön §14 mukaan "puun oksilla, linnun pesässä tahi linnunpöntössä asuvaa kavioeläintä ei voida kutsua ravihevoiseksi". Näin ollen meidän on turhaa enää odottaa näkevämme tätä hevosta raviradalla.

Ruunan omistaja poisti hevosensa ravihevosrekisteristä. Samalla hevonen luonnollisesti siirtyi ex-ravurirekisteriin. Rekisterin vaihtamiseen liittyy tiettyä haikeutta, sillä ruuna oli menestynyt raviradoilla kohtuullisesti ja oli ennen puuhun kiipeämistään jopa tehnyt ennätyksensä 16,2. Vaikka hevonen palaisi maan pinnalle, sillä ei olisi enää oikeutta kilpailla. Se kelpaisi ainoastaan Z-luokan tallille tuntikopukaksi, eikä sielläkään koskaan saavuttaisi edes Helppo C-tasoa kouluratsastuksessa tai hyppäisi yli 30 cm estettä pudottamatta.

Vaikka hevosen työura on nyt virallisesti ohi, on sillä vielä mahdollisuus saavuttaa jotakin, sillä ensi viikolla alkavalla ex-ravurien viikolla palkitaan ex-ravureita ansiokkaasta ex-ravurina olemisestaan. Palkintoja ja kunniamerkkejä jaetaan peräti kolme kappaletta. Edellytyksenä kuitenkin tämänkin palkinnon saamiselle on, että hevonen laskeutuu alas.

Taustaa:
Ruuna edelleen puussa
Hevonen kiipesi puuhun

Suora lähetys raveista

Kukapa viitsisi tällaisena sateisena päivänä lähteä raveihin kastumaan? Pökäle ilahduttaa raviurheilun ystäviä tarjoamalla suoran lähetyksen raviradalta.

Astutusmaksuista ja varsarahoista luopuminen

Artikkelimme hevosten määrän kasvusta johti siihen, että EU:n hevostalouskomissio päätti jouduttaa hevosmäärän säätelyä käsittelevää lakia. Laki saa lopullisen muotonsa elokuun alussa, ja astunee voimaan tammikuun alussa 2008.

Myös hevosalan asiantuntijaraadissa on pohdittu aiheeseen liittyviä asioita - esimerkiksi tammojen ja oriiden epätasa-arvoa varsojensa kasvatuksessa (oriithan eivät ota minkäänlaista vastuuta varsoistaan, kun tammat imettävät ja hoitavat niitä jopa vuoden ajan).

Millaisia muutoksia laki sitten sisältää? Suurin muutos tulee astutusmaksuihin ja varsarahoihin, joista luovutaan kokonaan. Nykyinen käytäntö on ollut, että tamman omistaja maksaa oriin omistajalle siitä, että ori saa käydä pitämässä hauskaa tamman kanssa ja tekee siitä yksinhuoltajan. Jopa Suomessa tämä on ollut täysin hyväksyttyä. Lakimuutos tulee vaikuttamaan tähän epäkohtaan, sillä 1.1.2008 tai sen jälkeen astuvista oreista tulee elatusvelvollisia.

Elatusmaksun suuruutta ei olla vielä päätetty, mutta se tulee riippumaan mm. oriin mahdollisesta menestyksestä kilpailuissa ja voittosummasta. Jos ori huolehtii myös varsan kasvatuksesta, vaikuttaa se elatusmaksun suuruuteen.

Lakimuutoksen ennakoidaan romahduttavan astutus- ja varsamaksut tämän vuoden puolella, sillä oriiden omistajat haluavat oreilleen jälkeläisiä, mutta eivät haluaisi maksaa jälkeläisten hoidosta. Vielä tänä vuonna sekin on mahdollista.

Hevosten määrä kasvanut

Hevosten määrä Suomessa on kasvanut viime vuosina voimakkaasti. Kaikkitietävän Wikipedian mukaan hevosia on nyt yli miljoona ja hevosten määrä tulee kasvamaan edelleen kahteen miljoonaan seuraavan vuoden kuluessa (syynä bensiinin hinnan nousu). Ilmiö on helppo havaita tuttuja teitä kulkiessaan - joka pöheiköstä kurkkaa hevonen tai ainakin paimenpoikaa on viritelty puusta puuhun.

Hevosten määrän kasvua voidaan selittää myös harrastajamäärien kasvulla. Todellisuudessa merkittävämpi seikka on kuitenkin se, että nykyisin hevosia ruunataan yhä harvemmin. Samalla ollaan Ameriikan mallin mukaan unohdettu täysin ehkäisyvalistus. Ainoastaan ruunattuja hevosia informoidaan lisääntymisasioista. Tammat ja oriit ovat täysin heitteillä tässä asiassa. Monellako tammalla olet nähnyt ehkäisylaastarin? Entä oriin takataskussa kondomeja? Et varmasti kertaakaan.

Varsoja syntyy kuin sieniä sateella. Korvasienten tapaan ne ilmaantuvat yleensä keväisin. Maassamme on jo kesäkissaongelma (pelkästään Pökälefoorumissa ehdotetaan kesäkissan nimiksi Kesäkissaa tai Biojätettä), joten mihin tumppaamme ne lukemattomat varsat, jotka vuosittain täyttävät kaikki laidunmaamme ja viimeisetkin postimerkin kokoiset tarhat? Ota kantaa ja allekirjoita adressi!

Geenivirhe altistaa hevoshulluudelle

Miksi jotkut ihmiset eivät voi elää ilman hevosia, kun taas toiset eivät voi sietää ajatustakaan tuosta nelijalkaisesta, haisevasta karvakasasta? Keskiperän kansanopistolla järjestettiin viikonloppuna seminaari "Hevoshulluudesta hulluuteen - hevoskärpänen onkin urbaania legendaa". Luennoitsijoina oli maailmanlaajuisesti merkittäviä tutkijoita, mm. Irmeli Ala-Saikkonen.

Suomalais-ugrilainen tutkijaryhmä on löytänyt geenin, joka vaikuttaa siihen, miten ihminen suhtautuu hevosiin.

Resessiiviset taudit, kuten hevoshulluus, puhkeavat vain, jos molemmilta vanhemmilta periytyy sama geenivirhe, tai jos vastinkromosomi puuttuu. Autosomaalista resessiivistä geenivirhettä, kuten hevoshulluutta, kantavan lapset saavat 50% todennäköisyydellä geenivirheen kannettavakseen eteenpäin. Mikäli molemmat vanhemmista kantavat geenivirhettä, jälkeläisistä 25% sairastuu geenivirheen aiheuttamaan mutaatioon (tulevat hevoshulluiksi), 50% kantavat virhettä eteenpäin ja 25% selviävät ilman geenivirhettä (eivät kiinnostu hevosista).

X-kromosomaalinen resessiivinen tauti vuorostaan periytyy seuraavasti:

• mies ei kiinnostunut hevosista, nainen ehkä kiinnostunut hevosista: tytöt terveitä (50% ehkä kiinnostuu hevosista); 50% pojista ei kiinnostu hevosista, 50% sairastuu hevoshulluuteen
• mies ei kiinnostunut hevosista, nainen hevoshullu: tytöt hevoshulluja; kaikki pojat ehkä kiinnostuvat hevosista
  
• mies hevoshullu, nainen ei kiinnostunut hevosista: tytöt eivät kiinnostu hevosista(50% kantajia jotka saattavat kiinnostua); kukaan pojista ei kiinnostu hevosista
  
• mies hevoshullu, nainen ehkä kiinnostunut hevosista: 50% tytöistä ehkä kiinnostuu hevosista, 50% sairastuu hevoshulluuteen; 50% pojista ei kiinnostu hevosista, 50% sairastuu hevoshulluuteen
  
• mies hevoshullu, nainen hevoshullu: kaikki lapset sairastuvat hevoshulluuteen.

EU-maissa eläinrääkkäystä?

Pökäleen ulkomaanreportterilta Turkista, Pegasos-maailmasta, tuli kiireellinen tiedote.

Reportterin tarkoituksena oli alun perin kierrellä Euroopan maissa ja koota mielenkiintoisia juttuja eri maiden hevoskulttuureista. Saavuttuaan Turkkiin reportterimme havaitsi lukuisia epäkohtia, joiden ansiosta Turkin EU-jäsenyys on vaakalaudalla. Tilanteesta on ilmoitettu EU:n jäsensihteerille, eläinsuojeluvalvojille sekä järjestyksenvalvojille.

Ensinnäkin rannalla juoksenteli valtoimenaan villihevonen, joka yritti talloa viattomia turisteja jalkoihinsa. Turisteilla ei tiettävästi ollut riittäviä suojavarusteita kuten Beta-luokituksen omaavia turvaliivejä tai CE-hyväksyttyjä kypäriä. Reportterin hotellin lähistöllä oli myös kidutuskeskus, jossa hevosia juoksutetaan narun päässä ympyrää, uhaten samalla piiskalla eli ruoskalla!

Me EU-maiden asukkaat olemme jo tottuneet siihen, ettei EU-alueella esiinny eläinsuojelurikkomuksia, eikä myöskään ihmisoikeuksia (ihmisistä nyt puhumattakaan) poljeta. Nyt joukkoomme hinkuva Turkki on osoittautunut pahuuden tyyssijaksi. Otammeko avosylin vastaan tällaisen maan?

Riemukasta Vappua!

Kaikkihan me tiedämme, että vappua juhlitaan suomenhevostamma Vapun muistoksi. Vappu on suomenhevosten kantatamma, jonka nimi vilahtelee kaukana kaikkien suomenhevosten sukutauluissa. Vappu olikin esimerkillinen sankarihevonen, ja vapunpäivän kunniaksi kertaamme nyt Vapun tutun tarinan.

Vappu pelasti Suomen, kun kreikkalaiset tulivat maahamme puuhevosen sisään piiloutuneena, aikeenaan valloittaa rakas isänmaamme. Suomalaiset ottivat puuhevosen vastaan lahjana ja iloitsivat siitä.

Silloin urhea, pieni, säkäkorkeudeltaan vain 145-senttinen suomenhevostamma Vappu puuttui peliin. Se oli arvannut, että tällä puuhevosella ei ole puhtaita jauhoja pusseissaan.

Kukaan ei aluksi uskonut Vappua, olihan se niin pieni ja kitukasvuinen. Mutta Vappupa otti ja potkaisi puuhevosta kylkeen. Kyljestä alkoi valua kreikkalaisia valtoimenaan. Kreikkalaiset lähtivät juosten kohti kotimaataan. Kotimatkallaan he juoksivat Maratonin kylän läpi, mistä sai nimensä myös nykyisin tunnettu maraton-juoksu.

Ainoastaan Odysseus ei jaksanut juosta Kreikkaan saakka, vaan joutui pysähtymään Troijaan. Turhautuneena epäonnistuneesta Suomen-valloitusyrityksestään Odysseus valtasi Troijan kylän. Siitä lähtien Odysseuksen väen puuhevonen on tunnettu nimellä Troijan puuhevonen, vaikka oikeasti sitä voisi nimittää Suomen puuhevoseksi.

Kiitokset Vapulle! Vappu eli 28-vuotiaaksi ja periytti lukuisia jälkeläisiä, jotka osoittivat urheutensa mm. sotien aikana sekä tietysti ankarassa arjen työssä. Tästä syystä Vappua juhlitaan myös työn ja työläisten juhlana.

Hauskaa Vappua!

Hevonen kohtasi karhun

Eilen illansuussa 2-vuotias lämminverivarsa kohtasi karhun Kolhossa. Varsa oli karannut tarhastaan, ja lähtenyt juoksemaan metsäautotielle. Varsa kulki pitkin tietä parin kilometrin matkan, kunnes näki jotakin, joka sai sen pysähtymään - ilmielävän karhun.

Karhu seisoi paikallaan havaittuaan varsan. Varsa ei ollut aiemmin tavannut muita petoeläimiä kuin kissoja ja oravia, joten se ei osannut heti pelätä. Varsa kuitenkin arveli, että tilanne saattaa kehkeytyä vaaralliseksi, ja tuijotettuaan hetken karhua varsa päätti lähteä kotia kohti reipasta laukkaa.

Palattuaan kotitallille varsa kertoi heti omistajalleen, miten oli käynyt. Omistaja, joka haluaa pysytellä nimettömänä, otti kaikki hevosensa heti sisälle ja ilmoitti asiasta lehdistölle sekä naapureille. Omistaja on järkyttynyt tapahtuneesta, mutta uskoo, että karhun kohtaaminen metsätiellä vähentää varsan karkaamishaluja. Varsalla on ollut tapana tulla lankojen ja aitojen alitse, mutta ehkä eilinen tilanne saa varsan pysymään kotitilalla.

Tappajaorava iski jälleen

Orava raateli ja tappoi aikuisen hirven pääsiäisen aikaan. Hirven jäännökset löydettiin asutusalueelta metsän laitamilta. Orava oli yhä paikalla.

Orava ei ollut lainkaan kiinnostunut siitä, että hirvestysaika on syksyisin ja että tämäkin tapettu emohirvi odotti viimeisillään uutta vasaa. Oravan toiminta oli määrätietoista ja julmaa. Hirvi koetti taistella vastaan ja paeta petoa, mutta hävisi kamppailun. Tapettuaan hirven orava haki metsästä joukon ystäviään, ja he yhdessä jyrsivät hirvestä paloja niin, että vain luut ja sarvet jäivät jäljelle.

Oravat ovat aiheuttaneet vakavia onnettomuuksia aiemminkin:
Orava pakotti lentokoneen Honolululle
Orava tai oravan näköinen susi hyökkäsi
Orava hyökkäsi taas!
Oravan uhrit

Pahkasian pökäle?

Heidi kirjoittaa Pökäleestä ja Pökäleplokista Satulahuone-blogissaan. Kaiken lisäksi hän on käynyt tutustumassa Pökälefoorumiin. Tämä on aivan sallittua, ei siinä mitään, mutta hän vertaa Pökälettä jopa kaikkien tuntemaan Pahkasikaan. Aiemmin Pökäleen yhteydessä on kirjoitettu mm. Pyynö-jäniksestä, joka sekin on legendaarinen, mutta että Pahkasika!

Pökäle-lehti edustaa edesmenneen Pahkasika-lehden huumoria hevosmaailmassa ja onnistuu siinä ihailtavasti. Esim. Kysy mitä kysyt ja Pökäpalsta ovat aivan kuin Pahkiksen Lukijain leperryksiä.

Lue koko juttu Satulahuoneesta!

Pääsiäisen yllätykset

Pökäleen hautomasta pääsiäismunasta putkahti aito pitkäkorvainen pääsiäispupu! Hyvää pääsiäistä kaikille Pökäleen ystäville!

Eläinlääkäreitä ei enää tarvita

Ontuuko poni, yskiikö hevonen, onko alpakka apaattinen? Tuntuuko siltä, että pitäisi kutsua eläinlääkäri paikalle?

Ei hätää! Enää et tarvitse eläinlääkäriä. Tutustu eläinlääkäri James Herriotin kirjoittamiin eläinlääkintäopuksiin. Herriotin oppaista löydät tehokkaat hoitomenetelmät ja lääkkeet niin hevosten kuin lemmikki- ja tuotantoeläinten sairauksiin ja vammoihin.

Esimerkkejä:
Hevonen kärsii ähkyoireista.
- Työnnä käsi sen peräsuoleen ja totea suolenkiertymä. Tee diagnoosi ja hae autosta pistooli. Ammu hevosta silmien väliin.

Hevonen pitää jalkaa koholla.
- Tutki jalkaa. Puhdista mahdollinen haava ja ompele se.

Koiralla ei ole ruokahalua.
- Tunnustele vatsaa. Avaa vatsa ja ota kumipallo pois ja ompele vatsa kiinni.

Lampaan synnytys on pitkittynyt.
- Työnnä käsi lampaan kohtuun, järjestä karitsoiden toisiinsa sotkeutuneet päät ja raajat ja kannusta lammasta ponnistamaan.

Vasikat kuolaavat ja törmäilevät.
- Siirrä lyijypitoisella maalilla maalattu laudanpala pois vasikoiden ulottuvilta, kehoita syöttämään vasikoille kaksi kukkurallista epsominsuolaa kolme kertaa päivässä ja mene oluelle.

Kuumeinen sonni, jolla on pernaruton oireet.
- Suihkuta kylmää vettä sonnin päälle.

MUISTA KÄSIHYGIENIA!

James Herriotin tuotannosta löydät seuraavat, suomennetut eläinlääkintäoppaat:

• Kaikenkarvaiset ystäväni. Otava 1974 [All Creatures Great and Small]
• Luojanluomat ystäväni. Otava 1975 [It Shouldn't Happen to a Vet]
• Eläinlääkäri lennossa. Otava 1978 [Vets Might Fly]
• Eläinlääkäri vauhdissa. Otava 1979 [Vet in a Spin]
• Ystävistäni, hellyydellä. Otava 1981
• Elämäni kissat. Otava 1987
• Rakkaimmat ystäväni. Otava 1992
• Maalaistarinoita. Otava 1998

Pökälefoorumissa kävijäennätys

Pökälefoorumi koki tänään kävijäennätyksensä, kun peräti 54 uteliasta hevostalli.netin senioria tuli ihmettelemään ravureiden rääkkämisessä käytettyjä välineitä, kuten suunrepijää, kielenkääntäjää, yläleuan kohottajaa, sähkönjohtimia, v-rautaa ja vääntövitkutinta.

Parhaita kommentteja hevostalli.netistä:

Lähettäjä: hyi hitto
Järkyttävää! Ihanko oikeasti noita käytetään?

Lähettäjä: pojo
Juu karmaita vhkeitähän nuo oli.. Tosin tuli mieleen Tästä:
"Kielenkääntäjä
Kielenkääntäjä on kuolaimeen kiinnitettävä, kieltä painava osa, jonka tarkoitus on painaa hevosen suussa niin että hevonen joutuu pakokauhuun ja juoksee kovempaa."

Ainakin kuvassa näytti samalta kuin kielikumi jonka tarkoituksena on estää hevosen kielellä läträämistä/kielen laittamista väärälle puolelle kuolainta..

Mutta muuten, Ravit eivät ole eläinrääkkäystä. Mutta nuo välineet kyllä ovat. sitä en lähde kiistämään.

Nimim. Pyörinyt raveissa pennusta asti ja hepat aina ihan normivarusteilla.

Lähettäjä: pimpelipom
SUOMESSA EI SAA KÄYTTÄÄ MITÄÄN SÄHKÖISTÄ PIISKAA RAVEISSA!

Ja ihanko oikeasti uskoitte tuon sivun selitykset varusteiden käyttötarkoituksille!!! *repeilee*

Sallikaa mun nauraa!

Lähettäjä: Leya
Vääntövitkutin oli ihan kamala eikai kukaan voi semmosta käyttää hyijyi ravit on kyllä rääkkäystä yök.

Lähettäjä: vastus
Pökäle se kertoo totuuden! XD

Lähettäjä: järki käteen
Aloittaja varmaankin aloitti ketjun vitsinä tai provona. Pitänee nyt kuitenkin varoittaa, että joku saattaa ottaa tuon linkin päässä olevan pilasivun tosissaan...

Lähettäjä: kkk
ketju suussa on ns. leikkiketju...auttaa pullareille ja myös samalla auttaa syljen erittymiseen.

Kumisen kieliläpän ny jokainen tietää..

Kuolainten nostattajathan on aivan hirveet... :D

Vedettävät korvapallot...hui kamala...kauheetä rääkkäystä!

Juu...ja tuo wee rauta...apuva...mihin on raviurheilu mennyt!!!

Lähettäjä: hohhoh
Jännä olis nähdä eläinsuojeluvalvojan ilme, jos aloittaja todella ja tosissaan linkin hänelle lähettänyt. Toivottavasti osaa nauraa kaksinkerroin ihmisten typeryyttä.

PORVOOSTA HALOO!!!

Lähettäjä: pojo
Miksi ravit ovat eläinrääkkäystä? Tässä perustelut:

1. Ravureita piestään koko ajan.
2. Ravurit joutuvat perheiden elättäjiksi (sehän on isien tehtävä!)
3. Raveissa hevoset eivät saa kirmata luonnossa.
4. Ravi on luonnoton liike ja askellaji.
5. Ravurit on ahdettu täyteen dopingia.
6. Ravurit huumataan.
7. Ravurit juoksevat tai kuolevat.
8. Ravurien lihakset eivät kehity, toisin kuin kouluratsujen.
9. Ravurit ovat samassa asemassa kuin härät Espanjan härkätaisteluissa.
10. Ravureita lyödään erilaisilla esineillä.
11. Ravureita kidutetaan piikkilangan avulla.
12. Ravurit saavat raipasta lautasille.
13. Ravurit ennemmin kävelisivät tai laukkaisivat, mutta ne pakotetaan ravaamaan.
14. Ravit järjestetään aina helteessä.
15. Ravi-ihmiset lahjovat eläinlääkäreitä.
16. Ravurien suuta revitään.
17. Ravurit on peloteltu säikyiksi.
18. Ravirata on väärän muotoinen.
19. Ravurit kasvatetaan kiduttamalla.
20. Ravureita kuskataan ahtaissa vaunuissa.
21. Ravimaailmassa on oikea mafia.
22. Ravurien omistajat ovat juntteja.
23. Ravureille ei huudeta että "hop hop hop".
24. Raveissa voi rikastua (joku muu kuin minä).
25. Ravien tulokset on etukäteen sovittu.

Heheh. Mahtaa eläinten suoeluviranomaisia huvittaa kun olet sivustosta oikein kommentin lähettänyt.

Lähettäjä: +
Katoppas hippoksen varusteoppaasta oikeat selitykset nuille varusteille ja rupea vasta sitten vaahtoaman raveista!! Ja vedettävät korvapallot EI tosiaankaan anna mitään sähköshokkeja! Et tiedoksi vaan sullekkin. Kannattas ensin ottaa asioista selvää ennenkuin alkaa tälläsista asioista kiljumaan. Taitaa se teidän paikallinen eläinsuojelijavalvoja nauraa kunnon naurut sun linkeille.

Lähettäjä: minni
On muuten uskomatonta huomata:

A. Kuinka ihmiset uskovat ihan mitä tahansa.

B. Kuinka huumoria/huumorilla aloitettua topikkia ei tunnisteta sellaiseksi

Lähettäjä: pojo
Minni: Mä kyllä veikkaan että ihan tosissaan aloittaja topicin aloitti. Äänestetään, mä äänestän että JAA.

Lähettäjä: c -:
Saattoi tosissaan aloittaa. Varmaan jo muutenkin raveja vieroksuva saa tommosesta vettä myllyynsä eikä hoksottimet pelaa... Korvapalloista sähkönjohtimeen. Hyvää ukkosta vaan!

Hiljaiseloa

Pökäleplokissa on ollut hieman hiljaista viime aikoina. Syynä hiljaiseloon on tuleva pääsiäinen ja muninta-aika. Pökäleen tallin kanat ovat valmistautuneet pääsiässesonkiin munimalla ennätysmäärän munia, joita eivät kuitenkaan itse ole voineet hautoa, kun niitä on niin paljon. Niinpä Pökäleen toimituskin on joutunut hautomishommiin. Tiput kuoriutuvat pääsiäiseksi ja sen jälkeen ploki taas aktivoituu mm. rotuesittelyiden merkeissä..

Pökälefoorumi chatteineen on kehittynyt keskeiseksi ajatustenvaihtopaikaksi, jossa on mukavan lämmin yhteishenki ja ennen kaikkea runsaasti hevosasiantuntijoita.

Peräänanto takaperin

Pökälefoorumissa on pohdittu peräänantoa. Kaikkihan me tiedämme, että peräänanto tarkoittaa sitä, että hevonen kulkee perä edellä (ns. antaa peränsä eteen) ja liikkuu takaperin. Tällöin ratsastaja kääntyy satulassa toisin päin nähdäkseen mihin ollaan menossa.

Kun ratsukko hallitsee peräänannon, on aika siirtyä vaikeampiin liikkeisiin. Peräänanto takaperin on yksi vaativan kouluratsastusradan liikkeistä. Tässä siis hevonen on peräänannossa, mutta peruuttaa. Asiantuntemattoman silmissä tämä näyttää siltä, että hevonen liikkuu oikein päin ja oikeaan suuntaan, mutta ratsastaja on väärin päin selässä. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertaista. Todellisuudessahan hevonen on peräänannossa, ja tekee sen kaiken lisäksi takaperin.

Oheinen video havainnollistaa peräänantoa takaperin:

Pökälefoorumi on avattu!

Haluatko osallistua Pökäleen toimintaan? Rekisteröidy Pökälefoorumiin!

Pökälefoorumi on keskustelupalsta, jossa käydään asiantuntevaa ja vakavaa keskustelua hevosista, oravista ja muista aiheista.

Pökäpalsta jatkaa vanhaan malliin eli sinne voi kirjoittaa mielipiteitä, kysellä asioita, ostaa, myydä, vaihtaa, etsiä kirjekaveria, runoilla, lähettää kuvia jne. kuin Villivarsaan tai Hevoshulluun konsanaan.

Kysy mitä kysyt -palsta onkin kaikille tuttu. Voit myös itse vastata, jos tiedät jotakin.

Tee itse -palstalta löydät käteviä vinkkejä ja voit kirjoittaa niitä sinne itsekin.

Hyväksytyt sananlaskut -palstalle kootaan hyväksi havaittuja sananlaskuja.

Hevosesittelyt -palstalla voit esitellä meille kaikille rakkaan hevosystäväsi ja solvata toisten hevosia.

Pahat Pollet -osastolla käsitellään syvällisesti niitä vaaratilanteita ja traumoja, joita ilkeät hevoset aiheuttavat.

Foorumissa on huomioitu myös ne, jotka eivät kestä lapsellista vöyhötystä ja vapaamielistä keskustelua. Heitä varten on perustettu Yksinpuhelu-palsta, jossa on tiukat säännöt.

Rekisteröitymispakkoa ei ole, mutta rekisteröityneille jäsenille on toki omat palstansa, joissa voi vaihtaa salaista tietoa.

Laaja-alaiset hevosalan asiantuntijat eli hevosnomit keskustelevat omassa suljetussa asiantuntijaryhmässään, vaikkakin jalkautuvat välillä tavallisten tuntiratsastajien, keppakaulojen, ex-ravurien ja lämppäreiden joukkoon.

Osoite on siis http://pokale.21.forumer.com/index.php

Oikean hevosen valinta

Oman hevosen hankinnassa on omat pikku kommervenkkinsä. Hevosta ei yleensä löydä edes lähikaupan lihatiskiltä, ja silloinkin täytyy olla hyvää tuuria. Harva kuitenkaan haluaa hevostansa paloina. Hevosen pitää olla elävä, oikea hevonen, joka syö, liikkuu, paskoo ja hirnuu. Mutta millainen on oikea hevonen? Mikä sopii minulle? Mistä tiedän, että teen oikean ratkaisun?

Tee tämä testi, ja sen jälkeen pystyt valitsemaan sopivan hevosen itsellesi. Et tarvitse avuksesi asiantuntijoita, opaskirjoja tai hevostalli.nettiä. Ympyröi itsellesi sopivin vaihtoehto (vain yksi!) ja laske sen jälkeen yhteispisteet. Testi mittaa valmiuksiasi ja kykyäsi huolehtia hevosesta ja arvioi, millainen hevonen juuri sinulle sopii, mistä sen löydät ja miten saavutatte yhteisen onnen. Testi on kehitetty Keskiperän kansanopiston hevospsykopatologian laitoksella, joten se antaa kaikin puolin luotettavan ja oikeamielisen tuloksen.

TESTI ALKAA TÄSTÄ.

1. Minkä tasoinen ratsastaja olet?
a) Olen sijoittunut olympialaisissa kolmen parhaan joukkoon.
b) Olen kilpaillut kansallisella tasolla.
c) Olen rupusakkia.

2. Mitä arvostat hevosessa eniten?
a) Kiitolaukkaa.
b) Hulmuavaa harjaa.
c) Ystävällistä hörinää.

3. Minkä väriset ratsastushousut sinulla on?
a) Yksiväriset
b) Moniväriset
c) Minulla on useampia eri värisiä ratsastushousuja.

4. Millä kirjaimella alkoi sen hevosen nimi, jolla viimeksi ratsastit?
a) A-M
b) N-U
c) V-Ö

5. Mitä seuraavista lajeista harrastat mieluiten?
a) Ratsastusta
b) Ratsastusta
c) Ratsastusta

6. Mitä tiedät hevosen ruokinnasta?
a) Hevonen tarvitsee ruokaa.
b) Hevoselle ei voi syöttää mitä sattuu.
c) Hevonen syö heinää.

7. Mitä tiedät hevosen hoidosta?
a) Hevosta pitää hoitaa.
b) Kumisuka on kumia.
c) Hevosta hoitaa pitää.

8. Kuinka pitkä on pinteli?
a) 125 cm.
b) 135 cm.
c) 145 cm.

9. Mikä seuraavista sananlaskuista sinua miellyttää eniten?
a) Minä en ole mikään huumoriveikko eikä Mariza ole mikään kissimirri.
b) Minulla ei ole kelloa, minulla ei ole kelloa, mutta syvällä sisimmässäni tunnen että minulla on kello.
c) Jos timantti on hiomaton, sillä ei tee mitään.

10. Miten jatkuu seuraava kappale: "Juokse sinä humma kun tuo taivas on niin..."
a) "kumma"
b) "tumma"
c) "huomenta"



NO NIIN! SITTEN VAAN PISTEITÄ LASKEMAAN.

Pistetaulukko:

a b c
1 3 0 5
2 0 5 3
3 0 3 5
4 5 3 0
5 0 5 3
6 3 5 0
7 3 5 0
8 5 3 0
9 5 3 0
10 0 5 3




TULOKSET:

0-15 pistettä:
Sinulle sopii parhaiten nuori simpukankirjava kilpaponi, jonka nimi alkaa O-kirjaimella. Etsi poni Suomen rajojen sisäpuolelta, sillä ulkomailta voi tulla kaikenlaisia tauteja mukana. Kun löydät sen oikean ponin, pääsette viettämään ikimuistoisia hetkiä laukaten kuutamossa hiekkarannalla harja, häntä ja hiukset hulmuten (et tarvitse kypärää, sillä te ette koskaan edes kompastu). Välillenne kehittyy lämmin ja läheinen suhde, ja ymmärrätte toisianne täysin. Huom! Jos hankit kuvauksesta poikkeavan hevosen, on turha odottaa mitään kivaa.

16-32 pistettä:
Sinulle Se Oikea hevonen on tamma, jonka syntymäpäivä on huomenna. Löydät tamman kiertelemällä eri talleilla silmät sidottuina ja osoittamalla sormellasi oikeaan suuntaan. Tulette yhdessä menestymään niin ratsastuskilpailuissa kuin raveissakin. Kannattaa heti hankkia ravikortti, sillä tammasi tienaa huikeat voittorahat, mutta vain jos sinä olet ohjastamassa. Etenkin jos hevonen on aasi. Huom! Jos hankit kuvauksesta poikkeavan hevosen, on turha odottaa mitään kivaa.

33-50 pistettä:
Sinun hevosesi löytyy ulkomailta. Tunnistat oikean hevosen siitä, että se painaa 576 kiloa, on ruskea ja tykkää porkkanamehusta. Osta hevosvaaka jo tänään. Tämän hevosen kanssa menestytte missä tahansa haluattekin: kiitolaukkakilpailuissa, seuran harjoituskilpailuissa, salaratsastuksessa, hirnuntakilpailuissa. Hevosesi kannustaa sinut myös opiskelemaan hevosnomiksi. Teette yhdessä asioita, joita on ilo keinutuolissa muistella. Huom! Jos hankit kuvauksesta poikkeavan hevosen, on turha odottaa mitään kivaa.

Onnea oikean hevosen etsintään!

Kun olet löytänyt omasi, laita viestiä meillekin.